– Kun virallinen tutkimuslaitos muuttaa keskeisiä johtopäätöksiään näin merkittävästi jälkikäteen, herää perusteltu kysymys siitä, miksi aiemmat arviot olivat niin pahasti pielessä ja miksi ne esitettiin poliittisen päätöksenteon lähtökohdaksi, kansanedustaja Jaana Strandman sanoo.
Sama virasto vastaa myös suurpetojen kanta-arvioista. Myös näissä arvioissa on toistuvasti esiintynyt epäselvyyksiä, ja kannat on arvioitu selvästi todellisuutta pienemmiksi. Metsien ja suurpetojen kohdalla toistuva kaava on huolestuttava. Arviot eivät vastaa kentällä havaittua todellisuutta, mutta niillä ohjataan lainsäädäntöä ja rajoitetaan suomalaisten elinkeinoja ja omaisuuden käyttöä.
Luke asetettava selvityksen alle
Kun Luonnonvarakeskuksen (Luken) tutkimuksia käytetään suoraan eduskunnassa hallituksen esitysten ja poliittisten ratkaisujen perustana, ei riitä, että virheitä korjataan jälkikäteen. On selvitettävä, mistä virhearviot johtuvat, millaista ohjausta tutkimustyöhön kohdistuu ja onko tutkimusprosessi aidosti riippumaton.
– Näin laajojen ja toistuvien virhearvioiden jälkeen luottamus ei voi olla itsestäänselvyys. Luonnonvarakeskus on asetettava perusteellisen selvityksen alle, jotta voidaan varmistaa, että päätöksenteko Suomessa perustuu jatkossa tietoon, joka on luotettavaa, läpinäkyvää ja poliittisesti riippumatonta, Strandman päättää.