E2 Tutkimus selvitti STTK:n toimeksiannosta korkeasti koulutettujen maahanmuuttajanaisten työllistymisen esteitä sekä työllistymistä edistäviä tekijöitä. Kyselyn lisäksi selvitystä varten haastateltiin Suomeen ulkomailta muuttaneita, korkeasti koulutettuja naisia sekä työllisyys- ja kotoutumispalveluissa työskenteleviä asiantuntijoita.
Haastatteluiden perusteella monet kokevat, että heikko talouden suhdanne ja lisääntynyt työttömyys vaikeuttavat erityisesti maahanmuuttajanaisten työllistymismahdollisuuksia. Kyselyyn vastanneista yli puolet koki yhteiskunnallisen ilmapiirin huonontuneen muutenkin.
Suomalaisessa työelämässä myös myönteisiä puolia
Kyselyn avovastauksissa osa liitti huonontuneen ilmapiirin nykyhallitukseen ja sen politiikkatoimiin, osa työmarkkinoiden torjuvuuteen ulkomaalaisia kohtaan.
Toisaalta osa kyselyn vastaajista ja haastatelluista toi esiin myös positiivisia muutoksia ja suomalaisen työelämän myönteisiä puolia, kuten työn- ja vapaa-ajan välistä hyvää tasapainoa sekä työelämän matalia hierarkioita.
Maahanmuuttajille suunnattu palveluverkosto saa kiitosta
Haastateltujen työvoima- ja kotoutumisasiantuntijoiden mukaan työllisyyspalveluiden siirtyminen valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa on lisännyt henkilökunnan työtaakkaa. Samanaikaisesti sekä kotouttamis- että työllisyyspalveluista on tällä hallituskaudella leikattu rahoitusta.
Siitä huolimatta osa haastatelluista maahanmuuttajanaisista nosti esille, että Suomessa palvelujärjestelmä on laaja ja tukea on tarjolla monipuolisesti. Moni on saanut apua työllistymiseen työvoimatoimistosta, mutta myös verkostoilla ja henkilökohtaisilla suhteilla on suuri merkitys työllistymisessä.
Lisäksi monilla on myönteisiä kokemuksia puoliso-ohjelmista, joita järjestää osa yliopistoista ja suurimmista kaupungeista. Haastateltavien mukaan he ovat saaneet ohjelmien kautta tietoa suomalaisesta työelämästä, työnhakuprosessista sekä työnantajien odotuksista työnhakijoita kohtaan.
Matalammin koulutettujen näkökulma jäi pois
Tämän tutkimuksen kohderyhmänä olivat ensimmäisen sukupolven työikäiset, korkeasti koulutetut maahanmuuttajanaiset. Vuodenvaihteessa tehtyyn kyselyyn vastasi lähes kolme sataa naista. Heidän tilanteensa vertaaminen matalammin koulutettujen näkökulmaan voisi olla mielenkiintoista.
Iltalehden päätoimittaja Valtteri Varpela kirjoitti äskettäin maahanmuuttajanaisten kotouttamiseen liittyvistä ongelmista. Pääkirjoituksen otsikko on: ”Somalit paljastivat itse, miksi moni ei mene töihin – Yhden äidin suora kommentti kertoo paljon”.
”Me tykkäämme olla omissa oloissa”
Varpelan mukaan yksi Suomen ongelmista on maahanmuuttajanaisten kantaväestöä selvästi alhaisempi työllisyysaste, joka heikentää sekä julkisen talouden kantokykyä että naisten ja heidän lastensa integroitumista Suomeen.
E2 Tutkimuksen aiemmin tekemässä tutkimuksessa tarkasteltiin somaliäitien kokemuksia arjesta ja työmarkkinoille kiinnittymisestä. Erään somaliäidin kommentti tiivistää työelämään lähtemisen vaikeuden: ”Me tykkäämme olla omissa oloissa ja pyöriä kotona. Tarvitsemme jonkun kertomaan meille siitä, miten työelämä ja tämä yhteiskunta toimii. Kotona lasten kanssa oleminen on täysin oma maailmansa.”
Isä puuttuu monen somaliperheen arjesta
Päätoimittaja Varpela kirjoittaa, että tutkimuksessa siteeratut äitien kommentit perhe-elämän pyörittämisestä ilman miehen apua ovat silmiä avaavaa luettavaa suomalaisille, joiden lähtökohta perhe-elämässä on tasa-arvo.
Isän osallistumattomuus perheen arkeen voi johtua myös moniavioisuudesta. Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoo, että somaliäideistä 46 prosenttia asui yksin lastensa kanssa, mutta 40 prosenttia heistä oli kuitenkin yhä naimisissa.
Somaliassa miehellä saa olla neljä vaimoa. Ylen mukaan tämä onnistuu Suomessakin, jos yksi suhde on rekisteröity virallisesti ja uudet vaimot on naitu islamilaisen lain mukaan.
Yksinhuoltajaperhe saa enemmän Kelan tukia
Suomen Uutiset tarkisti tilanteen tänä keväänä. Tilastokeskuksen antamien tietojen mukaan vuonna 2023 puolet somaliäideistä oli yksinhuoltajia. Tämä oli selvästi enemmän kuin missään muussa maahanmuuttajaryhmässä.
Yhtenä syynä isän asumiseen muualla voi olla se, että yksinhuoltajaperhe saa enemmän Kelan tukia kuin kahden vanhemman perhe. Esimerkkilaskelman lopputulos oli se, että kahdeksanlapsisen yksinhuoltajaperheen voi olla mahdollista saada noin 825 euroa enemmän, jos isä ei asu lastensa luona.
