Pienyrittäjä helpottaisi ensimmäisen työntekijän palkkaamista – kattoalalla ammattilaisille riittää töitä

Pitkän linjan yrittäjä Veli-Matti Laitinen helpottaisi ensimmäisen työntekijän palkkaamista esimerkiksi sillä, että valtio alentaisi työn sivukuluja vaikkapa ensimmäisen vuoden ajaksi.

Peltikatto on kesähelteellä polttavan kuuma työpaikka. Vihtiläinen yrittäjä Veli-Matti Laitinen on kohta 30 vuotta kiipeillyt työkseen katoilla. Peltisepänliike perustettiin juuri 90-luvun suuren laman alla, ja kattotyöt olivat mukana valikoimassa alusta lähtien.

”Onneksi en ottanut ulkomaanvelkaa”

Kattoremonteille riittää yhä reilusti kysyntää, vaikkei Laitinen ole niitä enää pahemmin mainostanutkaan.
Lama iski nuoreen yritykseen toden teolla, koska rakennustoiminta romahti ja valtiokin pisti kaikki hankkeet seis. Laitinen ja alussa mukana ollut liikekumppani eivät olleet vielä ehtineet saada laajaa asiakaspohjaa, joten alku oli todella hankalaa, mutta rauhallisesti puurtaen siitä selvittiin.

– Onneksi en ottanut ulkomaanvelkaa, Laitinen toteaa.

Hän kertoo nähneensä monen tutun yrityksen menevän nurin devalvaation ja korkeiden korkojen loukussa.

Nyt yrityksen toiminta on jo vakiintunutta. Palveluvalikoimaan kuuluvat kaikki peltityöt. Urakoita riittää sopivasti ja työntekijämäärä vaihtelee kahden ja viiden hengen välillä, eli pienyrittäjyydestä on kysymys.

Aito saumakatto on ikuinen

Laitinen kertoo, että kattopeltien pinnoitteet ovat 30 vuoden aikana kehittyneet paljon. Enää pinnoitteet eivät vaihda väriään eivätkä kuoriudu pois. Kaikkein paras on kuitenkin perinteinen saumattu peltikatto.

– Aito saumakatto kestää. Sitä ei tarvitse ikinä vaihtaa, kunhan muistaa huoltaa, Laitinen sanoo.
Saumatun peltikaton tekeminen on kuitenkin osaamista vaativaa ammattityötä, ja osaajista on nyt pulaa.

Osaavista tekijöistä pulaa

Suurin ongelma alalla on Laitisen mukaan osaavien työntekijöiden puute. Hanttimiehiä kyllä löytyy, mutta todellisia ammattilaisia on liian vähän. Oppisopimuskoulutus ja työssäoppiminenkaan eivät Laitisen mukaan ole yrittäjän kannalta aina välttämättä hyviä vaihtoehtoja.

– Saumakattohommissa on vähän sellaista, että yhden kun saat opetettua niin se pistää jo oman firman pystyyn, Laitinen naurahtaa.

Oppisopimuskoulutusta voisi Laitisen mielestä kehittää niin, että yrittäjälle maksettavaa korvausta lisättäisiin reilusti ja oppilaitoksen osuutta vähennettäisiin.

– Pääosa koulutuksesta tapahtuu yrityksessä ja oppisopimuskoulutus vaatii yritykseltä jatkuvaa resurssia, mutta oppilaitoksessa käydään vuodessa vain muutamia viikkoja, joten korvauksenkin pitäisi olla samassa suhteessa, Laitinen selittää.

Aktiivimalli turhaa juoksuttamista

Aktiivimallia Laitinen pitää turhana juoksuttamisena. Tukityöllistäminen on hyvä sellaisille, jotka eivät muuten työllistyisi, mutta sekään ei ratkaise osaajapulaa.

Ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen on jokaiselle yrittäjälle valtava riski.

– Voi olla, että koeaika menee hyvin, mutta sen jälkeen ei menekään, Laitinen sanoo.

Hän helpottaisi ensimmäisen työntekijän palkkaamista esimerkiksi sillä, että valtio alentaisi työn sivukuluja vaikkapa ensimmäisen vuoden ajaksi.

Viron malli verotukseen

Suomen yritysverotusta Laitinen ei pidä kohtuuttomana. Yhteisövero alkaa hänen mukaansa olla sopivalla tasolla, joten se ei ole este yrittämiselle. Viron malli olisi silti vieläkin parempi, koska siellä yhteisövero maksetaan vasta kun rahat otetaan ulos firmasta, mikä tukee yrityksen laajentamista kassavirralla ja vähentää ulkoisen rahoituksen tarvetta.

Verotusta paljon suurempana esteenä yrittämiselle Laitinen pitää alati lisääntyvää byrokratiaa. Osana harmaan ja pimeän työvoiman vastaista taistelua verottaja vaatii rakennusalalla toimivilta yrityksiltä yksityiskohtaisia urakka- ja työntekijätietoja, jos sopimuksen arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 15 000 euroa.

Verottaja haluaa tarkkaan tietää, keitä työmaalla työskentelee ja kaikkien tunnit. Lomakkeiden täyttelemiseen kuluu yrittäjältä paljon aikaa.

– Hyvä että valvotaan, mutta mieluummin senkin ajan käyttäisi oikean työn tekemiseen, Laitinen puuskahtaa.

Valvonnan ja byrokratian lisääntyminen liittyy osittain ulkomaisen työvoiman tuloon Suomen rakennustyömaille.

Artikkeli on aikaisemmin julkaistu Perussuomalainen-lehdessä.