Ministeri Mykkänen iloitsee ulkomaalaisen työvoiman helpommasta saatavuudesta – perussuomalaisten Tavio ihmettelee intoa: Suomessa on yli puoli miljoonaa työtöntä

Valtioneuvosto esitti eilen ulkomaalaislain vahvistamista, jonka myötä 1.6.2019 lähtien saatavuusharkintaa ei enää sovellettaisi kaikkiin jatkolupiin.

Muutoksen myötä henkilön, joka on työskennellyt Suomessa vuoden työntekijän oleskeluluvalla ja vaihtaa työn toiselle ammattialalle, ei tarvitsisi läpikäydä saatavuusharkintaa.

– Saatavuusharkinta on yksi konkreettinen este ulkomaisten työvoiman palkkaamisen tiellä. Käytännössä järjestelmä tarkoittaa, että kolmannen maan kansalaisen saa palkata vain, jos tehtävään ei löydy suomalaista tai EU-kansalaista, todetaan ministeri Kai Mykkäsen (kok.) tiedotteessa.

– Menettely on usein tarpeeton, sillä työnantajalla on muutenkin helpompaa palkata läheltä, jos se onnistuu. Nyt päästään eroon tilanteista, joissa tänne kotoutunut työntekijä ei voi edetä urallaan vain, koska uusi tehtävä ei läpäise saatavuusharkintaa, Mykkänen iloitsee.

Suomessa yhä työttömyysongelma

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio ihmettelee Mykkäsen iloa. Tavio totesi jo pari viikkoa sitten, että Sipilän hallitus on antanut Suomen työllisyystilanteesta julkisuudessa liian siloitellun kuvan.

Talouden nousukausi on Tavion mukaan ollut pääsyy siihen, että työpaikkoja on syntynyt viime vuosina lisää, mutta tämä ei poista sitä ongelmaa, että Suomi kamppailee yhä vakavan työttömyysongelman kanssa.

Tammikuussa 541 000 työnhakijaa

Työvoimatoimistojen tilastossa työttömiä työnhakijoita oli 250 000 tammikuussa 2019.
Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsaus kuitenkin paljastaa, että tämän luvun ulkopuolelle jää jopa 290 000 työnhakijaa. Heidän joukossaan on esimerkiksi työllistymistä edistävien palvelujen käyttäjiä ja lyhennetyn työviikon tekijöitä.

Kaikkia työnhakijoita oli tammikuun lopussa yhteensä 541 000.

Vuoden 2018 aikana 164 000 henkilöä sai soviteltua päivärahaa. Sen perusteena voi olla osa-aikatyö, satunnainen kokoaikatyö tai lyhennetty työaika.

Työluvan saisi muutamassa päivässä

Mykkäsen tiedote kertoo, että työ- ja elinkeinoministeriön helmikuussa julkaiseman selvityksen mukaan ulkomailta tarvittaisiin 20 000 työntekijää vuosittain.

– Työlupajärjestelmää on sujuvoitettava. Prosessien tulee olla selkeitä, nopeita ja läpinäkyviä. Yritysten on pystyttävä helposti hahmottamaan, mitä ulkomaisen työvoiman palkkaaminen vaatii ja päätökset on saatava nopeammin. Viime vuonna käynnistimme lupajärjestelmän sujuvoittamishankkeen. Pystyimme puolittamaan työperäisten lupaprosessien keston. Tänä vuonna pyrimme puolittamaan sen uudestaan, Mykkänen sanoo ja toivoo, että oikein täytetyt hakemukset saataisiin käsiteltyä päivissä.

Kokoomus luopuisi saatavuusharkinnasta

Kokoomus on linjannut, että seuraavan hallituskauden aikana olisi luovuttava saatavuusharkinnasta kokonaan.

– Moni ajattelee, että työperäinen maahanmuutto on vähäinen ilmiö ja tärkeää on vain kotimainen syntyvyys. Käsitys on väärä. Viime vuonna syntyneitä oli noin 7 000 vähemmän kuin kuolleita, ja myönteisiä työlupapäätöksiä kolmansien maiden kansalaisille myönnettiin noin 8 000. Mikäli työn perässä tulevien määrä tuplattaisiin, ei työikäisen väestön määrä laskisikaan vaan pysyisi kasvussa 2030-luvulle saakka. Se helpottaisi ratkaisevasti mahdollisuuksia rahoittaa eläkkeet, vanhuspalvelut ja koulut ilman rajuja veronkorotuksia, Mykkänen uskoo.

Työttömyyden hoito on otettava vakavasti

Tavio katsoo, että työllisyyden kohentamiseksi voidaan tehdä muita ratkaisuja. Hän nostaa esiin esimerkiksi sosiaaliturvan muuttamisen työn vastaanottamiseen kannustavaksi.

Samalla on Tavion mukaan kevennettävä pienten yritysten verotaakkaa ja tehtävä työvoiman palkkaaminen edullisemmaksi esimerkiksi työn sivukuluja pienentämällä tai vapauttamalla uusia työntekijöitä palkkaava yritys yhteisöverosta.

Tavio korostaa, että perussuomalaisten linja on suosia kotimaista ja tehdä työt ensisijaisesti suomalaisella työvoimalla.

– Työttömyysturvasta ja veroluonteisten tulojen menetyksestä koituu valtiolle yli 10 miljardin euron vuotuiset kustannukset. Seuraavan hallituksen täytyy ottaa työttömyyden hoito erittäin vakavasti, Tavio sanoo.