

Kokoomus haluaa poistaa työvoiman saatavuusharkinnan kokonaan. Sen lisäksi ministeri Mykkänen on puhunut Suomen pakolaiskiintiön nostamisesta kymmenkertaiseksi. / LEHTIKUVA
Ministeri Mykkänen iloitsee ulkomaalaisen työvoiman helpommasta saatavuudesta – perussuomalaisten Tavio ihmettelee intoa: Suomessa on yli puoli miljoonaa työtöntä
Valtioneuvosto esitti eilen ulkomaalaislain vahvistamista, jonka myötä 1.6.2019 lähtien saatavuusharkintaa ei enää sovellettaisi kaikkiin jatkolupiin.
Muutoksen myötä henkilön, joka on työskennellyt Suomessa vuoden työntekijän oleskeluluvalla ja vaihtaa työn toiselle ammattialalle, ei tarvitsisi läpikäydä saatavuusharkintaa.
– Saatavuusharkinta on yksi konkreettinen este ulkomaisten työvoiman palkkaamisen tiellä. Käytännössä järjestelmä tarkoittaa, että kolmannen maan kansalaisen saa palkata vain, jos tehtävään ei löydy suomalaista tai EU-kansalaista, todetaan ministeri Kai Mykkäsen (kok.) tiedotteessa.
– Menettely on usein tarpeeton, sillä työnantajalla on muutenkin helpompaa palkata läheltä, jos se onnistuu. Nyt päästään eroon tilanteista, joissa tänne kotoutunut työntekijä ei voi edetä urallaan vain, koska uusi tehtävä ei läpäise saatavuusharkintaa, Mykkänen iloitsee.
Suomessa yhä työttömyysongelma
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio ihmettelee Mykkäsen iloa. Tavio totesi jo pari viikkoa sitten, että Sipilän hallitus on antanut Suomen työllisyystilanteesta julkisuudessa liian siloitellun kuvan.
Talouden nousukausi on Tavion mukaan ollut pääsyy siihen, että työpaikkoja on syntynyt viime vuosina lisää, mutta tämä ei poista sitä ongelmaa, että Suomi kamppailee yhä vakavan työttömyysongelman kanssa.
Tammikuussa 541 000 työnhakijaa
Työvoimatoimistojen tilastossa työttömiä työnhakijoita oli 250 000 tammikuussa 2019.
Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsaus kuitenkin paljastaa, että tämän luvun ulkopuolelle jää jopa 290 000 työnhakijaa. Heidän joukossaan on esimerkiksi työllistymistä edistävien palvelujen käyttäjiä ja lyhennetyn työviikon tekijöitä.
Kaikkia työnhakijoita oli tammikuun lopussa yhteensä 541 000.
Vuoden 2018 aikana 164 000 henkilöä sai soviteltua päivärahaa. Sen perusteena voi olla osa-aikatyö, satunnainen kokoaikatyö tai lyhennetty työaika.
Työluvan saisi muutamassa päivässä
Mykkäsen tiedote kertoo, että työ- ja elinkeinoministeriön helmikuussa julkaiseman selvityksen mukaan ulkomailta tarvittaisiin 20 000 työntekijää vuosittain.
– Työlupajärjestelmää on sujuvoitettava. Prosessien tulee olla selkeitä, nopeita ja läpinäkyviä. Yritysten on pystyttävä helposti hahmottamaan, mitä ulkomaisen työvoiman palkkaaminen vaatii ja päätökset on saatava nopeammin. Viime vuonna käynnistimme lupajärjestelmän sujuvoittamishankkeen. Pystyimme puolittamaan työperäisten lupaprosessien keston. Tänä vuonna pyrimme puolittamaan sen uudestaan, Mykkänen sanoo ja toivoo, että oikein täytetyt hakemukset saataisiin käsiteltyä päivissä.
Kokoomus luopuisi saatavuusharkinnasta
Kokoomus on linjannut, että seuraavan hallituskauden aikana olisi luovuttava saatavuusharkinnasta kokonaan.
– Moni ajattelee, että työperäinen maahanmuutto on vähäinen ilmiö ja tärkeää on vain kotimainen syntyvyys. Käsitys on väärä. Viime vuonna syntyneitä oli noin 7 000 vähemmän kuin kuolleita, ja myönteisiä työlupapäätöksiä kolmansien maiden kansalaisille myönnettiin noin 8 000. Mikäli työn perässä tulevien määrä tuplattaisiin, ei työikäisen väestön määrä laskisikaan vaan pysyisi kasvussa 2030-luvulle saakka. Se helpottaisi ratkaisevasti mahdollisuuksia rahoittaa eläkkeet, vanhuspalvelut ja koulut ilman rajuja veronkorotuksia, Mykkänen uskoo.
Työttömyyden hoito on otettava vakavasti
Tavio katsoo, että työllisyyden kohentamiseksi voidaan tehdä muita ratkaisuja. Hän nostaa esiin esimerkiksi sosiaaliturvan muuttamisen työn vastaanottamiseen kannustavaksi.
Samalla on Tavion mukaan kevennettävä pienten yritysten verotaakkaa ja tehtävä työvoiman palkkaaminen edullisemmaksi esimerkiksi työn sivukuluja pienentämällä tai vapauttamalla uusia työntekijöitä palkkaava yritys yhteisöverosta.
Tavio korostaa, että perussuomalaisten linja on suosia kotimaista ja tehdä työt ensisijaisesti suomalaisella työvoimalla.
– Työttömyysturvasta ja veroluonteisten tulojen menetyksestä koituu valtiolle yli 10 miljardin euron vuotuiset kustannukset. Seuraavan hallituksen täytyy ottaa työttömyyden hoito erittäin vakavasti, Tavio sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kolmannet maat Työvoiman saatavuusharkinta Kai Mykkänen Ville Tavio perussuomalaiset hallitus Kokoomus työttömyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Eipä yllättänyt: Koodaripulaa Iltalehdessä valittaneen rekryfirman johtaja toimii kokoomuksessa

Halla-aho: Duunarin elinkustannuksia laskettava – halpatyövoiman tuonti EU:n ulkopuolelta ei ole suomalaisten etu

Suomen perusta tutki: Työvoiman saatavuusharkinnan poistamisessa häviäjiä olisivat julkinen talous sekä matalapalkka-alalla työskentelevä duunari

Ministeri Mykkäsen linjaus pakolaiskiintiön nostamisesta tarkoittaisi jättilaskua veronmaksajille – jo yhden vuoden tulijoista hintalappu olisi 10 miljardia euroa

Halla-aho: ”Päättäjien pitää pystyä tukkimaan täysin turhia mustia aukkoja taloudessa, joista maahanmuutto on se ilmeisin”

Perussuomalaisten Immonen ja Puisto: Ulkomainen halpatyövoima ei ratkaise kohtaanto-ongelmaa
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.