Sisäministerinä vuosi sitten aloittanut Kai Mykkänen (kok.) esitti heti pestinsä aluksi, että Suomen pitäisi jopa kymmenkertaistaa pakolaiskiintiönsä osana ”laajempaa eurooppalaista ratkaisua”. Toteutuessaan Mykkäsen haaveilut olisivat valtava rasite julkiselle taloudelle.
Kokoomuksen maahanmuuttopoliittista linjaa voi sanoa epäselväksi – linja näyttää vaihtelevan sen mukaan kuka kysyy ja kuka on vastaamassa. Äänestäjän kannalta tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että kokoomus näyttäytyy opportunistisena vaihtoehtona.
Hallituksessa ollessaan kokoomus on ajanut aina varsin löysää maahanmuuttopoliittista linjaa, eikä tilanne ole muuttumassa. Totuudenmukainen kuva kokoomuksen linjasta kirkastuu myös sisäministeri Kai Mykkäsen lausuntojen kautta.
Eduskuntavaalien alla onkin syytä muistaa, että Mykkänen esittää Suomen pakolaiskiintiön radikaalia paisuttamista – kustannuksista välittämättä.
Lasku lankeaa veronmaksajille
Helmikuussa 2018 aloittaessaan sisäministerinä Mykkänen esitti Suomen pakolaiskiintiön nostamista vähintään moninkertaiseksi. Tämä edellyttäisi Mykkäsen mukaan koko Euroopan yhteistä ratkaisua, jossa kiintiöpakolaisuus olisi ensisijainen turvanhakutie.
– Jos syntyisi laaja eurooppalainen ratkaisu, silloin puhuttaisiin Suomen kohdalla jopa kymmenkertaisista määristä, Mykkänen sanoi Uutissuomalaisen haastattelussa.
Suomen pakolaiskiintiö on viime vuosina ollut 750- 1 050 joka vuosi.
Jos Mykkäsen toive pakolaiskiintiön kymmenkertaistamisesta toteutuisi, se tarkoittaisi sitä, että kiintiön kautta Suomi ottaisi joka vuosi noin 10 000 pakolaista.
Ensimmäiseksi saattaa jollekin tulla mieleen, mihin nämä ihmiset majoitetaan ja kuka maksaa heidän elatuksensa. Selvää on, että lasku lankeaa veronmaksajille.
Miljardit poissa kansalaisten peruspalveluista
Toteutuessaan Mykkäsen haaveilut tulisivat erittäin kalliiksi.
Suomen Perusta on äskettäin julkaissut maahanmuuttajien elinkaarivaikutuksia julkiseen talouteen tarkastelevan laajan tutkimuksen, joka osoittaa, että Somaliasta tai Irakista Suomeen muuttavan 20-24-vuotiaan henkilön kustannukset veronmaksajalle ovat henkilön koko elinkaaren aikana keskimäärin jopa miljoona euroa, alkaen siitä hetkestä, kun henkilö muuttaa Suomeen.
Jos laskelmaan huomioidaan henkilön lapset, kustannukset kohoavat vieläkin enemmän.
Näin ollen Mykkäsen haaveiluille 10 000 pakolaisesta lätkäistäisiin joka vuosi jopa kymmenen miljardin euron hintalappu. Nämä rahat olisivat sitten poissa kansalaisten peruspalveluista, kuten terveydenhuollosta, koulutuksesta, lastensuojelusta ja poliisista.
Kokoomukselta maahanmuuttoon lisärahaa
Pakolaisista veronmaksajille kertyviä miljardien kustannuksia voi suhteuttaa ehdotukseen vanhustenhoidon hoitajamitoituksen nostamisesta 0,7:ään, joka maksaisi vuositasolla noin 250 miljoonaa euroa.
Vanhustenhoidon ongelmat ovat kaikkien tiedossa, mutta kokoomus ei ole valmis käyttämään 250 miljoonaa euroa vuodessa vanhustenhoidon laadun parantamiseksi.
Samaan aikaan kokoomuksella on joka vuosi miljardiluokan piikki auki humanitaariselle maahanmuutolle.
Petteri Orpo ja kokoomus eivät ole sitoutuneet vanhuspalveluiden hoitajamitoituksen nostamiseen, joka tarkoittaisi laskennallisesti, että jokaista kymmentä vanhusta kohti olisi seitsemän hoitajaa.
Mykkänen tahtoo Suomeen myös halpatyövoimaa
Kokoomus myös haluaa Suomeen lisää halpatyövoimaa. Kokoomus on linjannut, että seuraavan hallituskauden aikana olisi kokonaan luovuttava työvoiman saatavuusharkinnasta.
Saatavuusharkinta viittaa siihen, että kolmannen maan kansalaisen saa palkata vain, jos tehtävään ei löydy suomalaista tai EU-kansalaista.
– Saatavuusharkinta on yksi konkreettinen este ulkomaisten työvoiman palkkaamisen tiellä, Mykkänen esitti äskettäin tiedotteessa, jossa kerrottiin, että valtioneuvosto esittää ulkomaalaislain vahvistamista, siten, että 1.6.2019 lähtien saatavuusharkintaa ei enää sovellettaisi kaikkiin jatkolupiin.
Yritykset hyötyvät, haitat jäävät veronmaksajille
Kolmansista maista saapuva halpatyövoima on omiaan polkemaan alan palkkatasoa työvoiman ylitarjonnan vuoksi. Lisäksi halpatyövoiman tuonti nostaa verorasitusta, koska tulijoiden matalia palkkoja joudutaan täydentämään tulonsiirroilla.
– Kokoomuksen ja elinkeinoelämän tarkoituksena on luoda Suomeen kahdet työmarkkinat ja polkea palkkoja halpatyövoimaa maahantuomalla. Ei kuitenkaan voi olla niin, että yritykset korjaavat hyödyt ja veronmaksaja maksaa haitat, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on todennut aiheesta.
SUOMEN UUTISET