Suomalaista viljelijää kuritetaan byrokratialla – ”Keskusta hoitanut maanviljelijöiden asioita todella kehnosti”

Kärsämäkeläinen maanviljelijä Mika Pietikäinen on pettynyt keskustan toimiin maanviljelijöiden ja byrokratian purkutalkoiden puolesta.

Maanviljelijän elämä tämän päivän Suomessa on hyvin haasteellista ja epävarmaa. Seuraavaa vuotta ei koskaan voi tietää varmuudella, eikä investointisuunnitelmia tehtäessä sitäkään, voiko investointeja käytännössä toteuttaa.

Kärsämäkeläinen maanviljelijä Mika Pietikäinen (kuvassa) pitää alkutuotannon osalta suurimpana ongelmana sitä, että yhtenäinen EU-tason politiikka puuttuu.

– Pitäisi löytää yhtenäinen linja, että suomalainen maanviljelijä olisi edes samalla viivalla muiden EU-maiden viljelijöiden kanssa. Suomalaisella viljelijällä on eri säännöt kuin vaikka saksalaisella.

– Esimerkiksi sikatalous on Suomessa vaikeuksissa johtuen siitä, että eläinsuojelukysymyksissä käytännöt vaihtelevat maasta toiseen. Kun muissa EU-maissa on hännänpureskeluongelma ratkaistu leikkaamalla hännät pois, lähtee suomalainen eläinsuojelulaki siitä, että häntiin ei kosketa, Pietikäinen kertoo.

Eläinsuojelulain pitäisi olla samassa linjassa muiden EU-maiden kanssa, jotta EU-alueen sisällä ei olisi niin suuria eroavaisuuksia. Yhtenäinen linja pitäisi löytyä myös tukipolitiikassa.

Tuet kohdennettava oikein

Koska Suomi on osa järjestelmää, jossa tukipolitiikka on olennainen osa maataloutta, pitäisi tuet pystyä kohdentamaan oikein ja oikeille tiloille.

– Esimerkiksi jos meidän tilallamme haluttaisiin kasvattaa nautojen määrää nykyisestä, se ei tämänhetkisellä tukipolitiikalla olisi mahdollista. Tuet pitäisi kohdentaa oikein, aktiiviviljelijöille ja aktiivisille sekä kehittyville tiloille. Se olisi tehokkain tapa laskea tuotantokustannuksia, jotka Suomessa ovat Euroopan korkeimmat, sanoo Pietikäinen.

Missä keskustan purkutalkoot?

Tärkeää olisi Pietikäisen mukaan myös toteuttaa varsinkin keskustan paljon hehkuttamat byrokratian purkutalkoot, joista käytännössä ei ole ollut vielä tietoakaan. Maanviljelijöiltä ja muilta maaseudun pienyrittäjiltä pitäisi saada turha sääntely ja tuotantoa rajoittavat tekijät pois.

– Ja mikäli pysymme EU:ssa, pitäisi saada yhteiset pelisäännöt muiden EU-maiden kanssa. Tilarajoitteet ja -velvoitteet ovat aivan liian raskaita, eikä se ole kustannustehokkuutta ajatellen järkevää. Samat pelisäännöt pitäisi saada myös Suomen sisälle etelästä pohjoiseen. Maatilojen alueellisesta eriarvoisuudesta tulisi pyrkiä pois, Pietikäinen pohtii.

Vain perussuomalaiset viljelijöiden asialla

Keskusta on hoitanut maanviljelijöiden asioita Pietikäisen mielestä todella kehnosti.

– Nykypäivän keskustassa on ihmisiä, joilla on vahvoja poliittisia asenteita ja mielipiteitä politiikan kaikilta laidoilta, mutta maanviljelijöiden asioiden hoitamiseksi ei yhtenäistä tahtotilaa pääse syntymään.

– Perussuomalaiset on tällä hetkellä ainoa puolue, joka puhuu alkutuotannon asemasta ja on nostanut sen keskusteluun yhtenä teollisuudenhaarana. Tämä on mielestäni äärimmäisen hyvä asia, jota kannattaisi hyödyntää myös tulevissa kuntavaaleissa, Pietikäinen toteaa.

Lypsylehmistä lihakarjaan

Pietikäisellä itsellään on hoidettavana noin kolmensadan naudan lihatila, johon kuuluu noin kaksisataa hehtaaria peltoa. Hänellä oli ennen noin seitsemänkymmenen lehmän lypsykarjatila, mutta taloudellisten syiden pakottamana hän joutui vaihtamaan tuotantosuuntaa viime vuoden vaihteessa.

– Meillä oli siitä onnellinen tilanne, että pystyimme vielä tekemään ratkaisuja elinkeinon jatkamiseksi. Monella muulla ei tällaista mahdollisuutta ole, sanoo Pietikäinen.

Maalaisjärkinen politiikka vetoaa viljelijöihin

Maatila- ja koneurakointiympäristössä syntynyt ja varttunut Pietikäinen on omien sanojensa mukaan niin ”perusmaalainen” kuin olla voi. Hän on Kärsämäen kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja, opetuslautakunnan jäsen, Säästöpankki Optian toimikunnan jäsen ja MTK:n paikallisyhdistyksen johtokunnan jäsen.

Perussuomalaisiin Pietikäinen liittyi virallisesti 2000-luvun lopulla, mutta sydämeltään perussuomalainen hän on ollut paljon kauemmin, oikeastaan aina siitä lähtien, kun Timo Soini nosti puolueen suomalaisten tietoisuuteen 90-luvun loppupuolella.

– Syynä tähän on perussuomalaisten maalaisjärkinen politiikka. Meitä maanviljelijöitä on perussuomalaisten kannattajissa valtavan paljon, mutta ympäristön paine keskustavaltaisissa kunnissa antaa tilanteesta vääristyneen kuvan. Monet antavat ympäristön vaikuttaa liian paljon omiin valintoihinsa, Pietikäinen pohtii.