

Suomen Perustan toiminnanjohtaja ihmettelee, miten vähällä media on päästänyt koronakriisiä hoitaneet hallituksen ja THL:n – ”Karmeita toimeenpanon virheitä ja väärä strategia”
Median politisoitumisesta on puhuttu paljon viime vuosina. Samalla kuitenkin myös tiede on politisoitunut. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Marko Hamilo toteaa, että politisoituminen mahdollistaa toimittajille sen, että on helppoa valikoida oman maailmankuvan edustajia asiantuntijahaastateltaviksi. – Medialla on suuri valta paitsi valikoida aiheita kansalliselle agendalle, myös valita ne asiantuntijat, joiden kehystämänä keskustelua käydään, Hamilo sanoo.
Ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi toukokuussa aloitteen Suomen koronapolitiikasta. Aloitteessa kannatetaan sitä, että korona tukahdutettaisiin kesän aikana keinoilla, jotka mahdollisimman vähän lannistaisivat taloudellista toimeliaisuutta.
Suomen Perustan toiminnanjohtaja Marko Hamilo sanoo hämmästelevänsä sitä, miten vähällä media on päästänyt päähallituspuolue sdp:n, THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön.
– Koronan hoidossa on tapahtunut karmeita toimeenpanon virheitä, ja myös koko valittu strategia on ollut täysin väärä. Suomen strategia oli ensin hälläväliä-linja. Vasta maaliskuussa perussuomalaisten ja kokoomuksen poliittinen paine sai hallituksen vaihtamaan hidastamisstrategiaan. Kysymys kuuluu, miksi media ei haastanut hallitusta kunnolla, Hamilo ihmettelee.
Hän sanoo, että hallituksen pitäisi nyt selkeästi johtaa ja vakuuttaa kaikki toimijat siitä, että epidemia tukahdutetaan.
– Hallitukselta pitäisi vaatia sitoutumista siihen. Suomen Perusta esittää, että tukahduttaminen tehtäisiin mahdollisimman hellävaraisesti jolloin talouden pyörät pidetään samalla pyörimässä. Median on nyt tehtävä oma osuutensa hallituksen ja THL:n haastamisessa.
Punavihreää kuplaa ei ole puhkaistu vieläkään
Perussuomalaisten tuumaustunnilla maanantaina julkistettiin tohtori Jukka Hankamäen uusi, tutkimukseen perustuva tietokirja Totuus kiihottaa – Filosofinen tutkimus vasemmistopopulistisen valtamedian tieto- ja totuuskriisistä.
Hamilo puolestaan on aiemmin kirjoittanut teoksen Punavihreä kupla, jossa selvitetään median ja perussuomalaisten välistä, toisinaan hankalaa suhdetta.
Punavihreä kupla käsitteenä viittaa paitsi maantieteelliseen alueeseen, jossa vasemmistoliittoa ja vihreitä äänestää yli puolet äänestäjistä, myös vasemmistovihreällä tavalla ajattelevien group think -kognitioon, eli ryhmäajatteluun.
Hamilon mukaan osan toimittajista voidaan nähdä elävän punavihreän kuplan sisällä, ilman kosketusta konservatiivisempia arvoja edustaviin ihmisiin – etenkään perussuomalaisten kannattajiin.
– Group think -ilmiö ei ole salaliittoteoria, vaan psykologinen ilmiö, joka mahdollisesti kaatoi myös Nokian, jonka johtoryhmässä oli paljon samanmielisyyttä, eikä siellä ollut vastarannan kiiskiä kyseenalaistamassa päätöksiä, Hamilo sanoo.
Toimittajien punavihreys on tosiasia
Toimittajien punavihreys ei siis ole myytti vaan konkreettinen tosiasia. Toimittajien poliittisia kantoja on selvitetty Tampereen yliopistossa vuonna 2015 tutkimusartikkelissa Koulutusalan yhteys yliopisto-opiskelijoiden poliittiseen orientaatioon. Tutkimuksen mukaan journalistiikan ja viestinnän opiskelijoista 75 prosenttia kannatti vasemmistoliittoa tai vihreitä, eikä yksikään perussuomalaisia tai kristillisdemokraatteja.
Hamilo huomauttaa, että myös Turun ammattikorkeakoulussa äskettäin valmistunut opinnäytetyö Kenen joukoissa seisot? -kyselytutkimus journalismin opiskelijoiden arvoista vahvistaa aiemmat havainnot:
– Valtaosa journalismin opiskelijoista kannattaa vihervasemmistolaisia ja liberaaleja arvoja. He suhtautuvat myönteisesti muun muassa maahanmuuttoon, vapaaseen liikkuvuuteen ja homoavioliittoihin ja inhoavat perussuomalaisia.
– Entä sitten tiedostamattomat vaikutukset: itse uskon, että toimittajan maailmankuvan vaikutus juttujen sisältöön ilmenee niin, että toimittaja itsekin uskoo olevansa totuuden puolella. Tasapuolisuuteen mediataloissa voitaisiin päästä vain sillä, että mediataloissa työskentelisi eri tavalla ajattelevia ihmisiä, Hamilo sanoo.
Miksi Yle kiistää ongelman?
Toukokuussa Liberan sisältöjohtaja Tere Sammallahti julkaisi videon, jossa hän kävi läpi Ylen vieraskolumnistien poliittista suuntautuneisuutta. Kriitin kärki kohdistui kolumnien tuottajaan Rakel Liekkiin, jolla itselläänkin on taustaa poliittisessa vasemmistossa.
Sammallahti kertoi, että Liekki on rekrytoinut kolumnisteiksi suuren joukon järjestään punavihreitä poliittisia aktivisteja. Samalla Yle on myös jättänyt julkaisematta arvokonservatiiveiksi katsottavien kirjoittajien laatimia tekstejä.
Kokoomuspoliitikko Eija-Riitta Korhola vetosi Twitterissä julkisesti Ylen toimitusjohtajaan Merja Ylä-Anttilaan, jotta tämä huomioisi tasapuolisuuden. Ylä-Anttila vastasi itse Twitterissä kiistäen koko ongelman olemassaolon. Ylä-Anttilan mukaan Sammallahden analyysissa on ”harvinaisen vähän pointtia.”
Hamilo sanoo, että hän ei ymmärrä Ylä-Anttilan asennetta.
– Onko missään muualla niin paljon pointtia kuin siinä, kun osoitetaan että yksi ihminen, tuottaja, valitsee kymmenittäin pelkästään äärivasemmistolaisia tai äärifeministejä veronmaksajien rahoittaman mediatalon kolumnisteiksi? Mielestäni siinä on aika paljon pointtia. Kun Yle vielä kiistää koko ongelman, niin ei se ole kovin avointa.
Myös tiede vinoutunut
Median politisoitumisen ohella myös tiedemaailma on politisoitunut.
– Yhdysvalloissa on tutkittu professoreiden puoluekantoja yhteiskuntatieteissä. Erään tutkimuksen mukaan demokraattien ylivoima on antropologiassa ja sosiologiassa peräti 21,1-kertainen republikaaneihin nähden. Historiassa sekä poliittisessa ja oikeusfilosofiassa kerroin putoaa hieman alle kymmenen, politiikan tutkimuksessa se on hieman yli viisi, ja vielä oikeistolaiseksi mielletyssä taloustieteessäkin kerroin on lähes kolminkertainen demokraattien hyväksi, Hamilo sanoo.
Suomen Perustan toiminnanjohtaja muistuttaa, että kun on olemassa tällainen vinouma yhteiskuntatieteissä ja mediassa, se mahdollistaa toimittajille myös sen, että on helppoa valikoida oman maailmankuvan edustajia asiantuntijahaastateltaviksi.
– Sillä on sitten suuri vaikutus, millaisen kuvan lukija tai katselija maailmasta saa. Se ei näytä samalla tavalla agendan ajamiselta kuin toimittajien omat mielipidekirjoitukset. Medialla on siis suuri valta paitsi valikoida aiheita kansalliselle agendalle, myös valita ne asiantuntijat, joiden kehystämänä keskustelua käydään.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Rakel Liekki koronaepidemia tasapuolisuus Tere Sammallahti toimittajat vihervasemmisto THL Merja Ylä-Anttila Journalismi Marko Hamilo Eija-Riitta Korhola Yle Suomen Perusta media
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Mitäpä jos lakattaisiin leikkimästä, ettei toimittajilla ole poliittisia kantoja

Ne vuodet, joina kommunistit rakensivat Ylestä taisteluvälinettä – Reporadio sensuroi oikeistolaisia ja julisti räikeän puolueellisesti ”tiedostamista”, ”muutosta” ja ”aatteellista heräämistä”

Ex-päätoimittaja Atte Jääskeläinen tyrmää ministeri Harakan hankkeen harkinnanvaraisesta tuesta medialle: ”Median ei tule olla riippuvainen hallitusten poliittisista voimasuhteista”

Media, kirkko ja yliopistot politisoituvat vauhdilla – O’Sullivanin laki ennusti jo 30 vuotta sitten, että kaikki organisaatiot jotka eivät ole oikeistolaisia, muuttuvat ajan myötä vasemmistolaisiksi

Hankamäki: Valtamedia pumppaa ihmisten suut ja korvat täyteen monikulttuuri-ideologiaa – samaan aikaan lähes vaikenee tulonsiirroista euroalueella

Ravitsemustieteen tohtori Yhdysvalloissa: Koronapandemian suuret kuolinluvut olisi voitu välttää, jos lihavuusepidemia ei olisi niin valtava kansanterveydellinen ongelma
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.