

PS ARKISTO
Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää emeritusprofessori Vesa Kanniaisen laskelmat nettoveronmaksajista – ”1 700 euroa kuussa tienaava ei maksa vuodessa 20 000 euroa veroja”
Emeritusprofessori Vesa Kanniainen kertoo Uuden Suomen blogissaan laskeneensa maahanmuuttajien ansiotulon tasoksi noin 1 700 euroa kuukaudessa, jotta tämä hyödyttäisi julkisen talouden rahoitusasemaa eli maksaisi enemmän veroja kuin saisi sosiaalietuuksia. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää Twitterissä professorin laskelmat.
Emeritusprofessori Vesa Kanniainen kirjoittaa blogissaan, että 1 700 euroa kuukaudessa tienaavan tulisi maksaa veroja 20 366 euroa vuodessa, jotta hän olisi keskimäärin nettoveronmaksaja eli maksaisi enemmän veroja kuin saisi sosiaalietuuksia.
Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salmisen mukaan on helppo nähdä, ettei 1 700 euroa kuussa tienaava maksa vuodessa 20 000 euroa veroja.
– Kanniainen itsekin kirjoittaa, että laskelman ei ole tarkoitus antaa kuvaa siitä, onko joku tietty yksilö nettomaksaja vai ei. Jos lasketaan, onko henkilö nettomaksaja, niin olisi huomioitava veroprogressio eikä olettaa, että kaikki maksavat käytännössä veroa saman verran. Kanniaisen mukaan ”nettomaksajuus” edellyttää keskimääräistä kokonaisveroastetta eli 42 %. EVAn laskelman mukaan – jossa oletettavasti veroprogressio mukana – noin 3 000/kk bruttopalkkatuloilla kokonaisveroaste on tuo 42 %, Salminen kirjoittaa.
Matalapalkkaiset maksavat vähemmän veroja
Toisin sanoen 1 700 euron kuukausitulot eivät vielä riitä tekemään kenestäkään nettoveronmaksajaa. Salmisen mukaan maksetut verot eivät progression vuoksi ole lineaarisessa suhteessa palkkatuloihin. Siksi koko veropotin jakaminen kaikille tasan ei kerro henkilön maksamista veroista. Maksettujen verojen jakauma on vahvasti oikealle vino.
– Matalapalkkaisten (maahanmuuttajien) maksamien verojen jakauma sijaitsee vasemmalla suhteessa koko väestöön. Siksi matalapalkkaisten joukossa maksettujen verojen keskiarvo ei ole tuo 20 366 e/kk, eli verokertymä on pienempi kuin koko väestössä, Salminen selittää.
Kommentti Kanniaisen laskelmaan nettomaksajista.
Yksilö ei ole vielä nettomaksaja, jos hänen bruttopalkkansa on 1 700e/kk.
Kanniaisen laskelman mukaan 1 700 e/kk tienaavan tulisi maksaa veroja 20 366 euroa vuodessa, jotta näin olisi. On helppo nähdä …https://t.co/qHXBCBFkYk— Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) May 26, 2023
… että näin ei todellisuudessa ole. Eli 1700e/kk tienaava ei maksa vuodessa veroja 20k.
Kanniainen itsekin kirjoittaa, että: "laskelman ei ole tarkoitus antaa kuvaa siitä, onko joku tietty yksilö nettomaksaja vai ei, […]".
Oma kommentti: Jos lasketaan, onko henkilö…
— Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) May 26, 2023
… nettomaksaja, niin olisi huomioitava veroprogressio, eikä olettaa, että kaikki maksavat käytännössä veroa saman verran.
Kanniaisen mukaan "nettomaksajuus" edellyttää keskimääräistä kokonaisveroastetta eli 42 %. Evan laskelman mukaan — jossa oletettavasti veroprogressio…
— Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) May 26, 2023
… mukana — noin 3 000/kk bruttopalkkatuloilla kokonaisveroaste on tuo 42 %.
Eli siihen onko tietty henkilö nettomaksaja vai ei, ei riitä vielä 1 700e/kk bruttopalkka.https://t.co/FAkBfb4DMW
— Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) May 26, 2023
Vähän "teoreettisempaa" pohdintaa lopuksi:
– Maksetut verot eivät ole lineaarisessa suhteessa palkkatuloihin (koska progressio). Siksi koko veropotin jakaminen kaikille tasan, ei kerro henkilön maksamista veroista.
– Maksettujen verojen jakauma on vahvasti oikealle vino.— Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) May 26, 2023
– Matalapalkkaisten (maahanmuuttajien) maksamien verojen jakauma sijaitsee vasemmalla vs. koko väestö.
– Siksi matalapalkkaisten joukossa maksettujen verojen keskiarvo ei ole tuo 20 366e/kk, eli verokertymä on pienempi kuin koko väestössä.— Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) May 26, 2023
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- progressio Elinkeinoelämän valtuuskunta kokonaisveroaste nettoveronmaksajat nettomaksajat Matalapalkkainen työ maahanmuuttajat Vesa Kanniainen Samuli Salminen Suomen Perusta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra tyrmää vanhojen puolueiden selitykset työvoimapulasta: Työmarkkinoiden ongelmien syynä työn heikot kannustimet

Ministeriön tuore raportti tunnustaa tosiasiat: Ulkomaisen työvoiman houkuttelussa olennaista, että tulijat elättävät itsensä ja perheensä omilla työtuloillaan

Halla-aho: Suomella ei ole varaa rahoittaa oleskeluyhteiskuntaa – ”Hyvinvointi syntyy siitä, että työkykyisillä on työtä ja että he saavat työstään palkkaa, jolla tulee toimeen”

Ruotsi alkaa määrätietoisesti torjua matalapalkkamaahanmuuttoa – uusi hallitus kaksinkertaisti tulorajan, joka on edellytyksenä maahanpääsylle

Maahanmuutto- ja ilmastopolitiikasta esitykset valmiina – huomenna selviää, jatkuvatko hallitusneuvottelut samalla kokoonpanolla

Hallituksen kasaamisen jatko riippuu nyt RKP:n päätöksestä – tänään selviää hyväksyykö puolue hallitusneuvottelujen linjaukset maahanmuutosta ja ilmastopolitiikasta

Perussuomalaiset haluaa parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä korjata julkista taloutta – Purra: ”Tavoittelemme paikkaa vain sellaisessa hallituksessa, jossa saamme edistettyä näitä asioita”

RKP esittää muutoksia maahanmuuttopaperiin, haluaa jatkaa keskusteluja – Purra: ”Maahanmuuttoryhmän neuvottelut eivät missään nimessä enää jatku”

Yhteisymmärrys löytyi – Purra: ”Tulevaan hallituskauteen vaikuttava maahanmuuttopolitiikan kiristys ei ole muuttunut”
Viikon suosituimmat

Ammattiliittojen kattojärjestö kipuilee kehitysapuleikkauksista, valitti hallinto-oikeuteen – tilinpäätös paljastaa, mihin rahat oikeasti menivät
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.

Päivän pointti: Turun Sanomat kompostoi oman journalisminsa
KOLUMNI | Useimmat aikuiset ovat jossain kohtaa elämäänsä törmänneet siihen meluisaan ja kiusalliseen hetkeen, jolloin pieni lapsi alkaa kovaan ääneen vaatimaan kaupassa karkkia. Vanhempien järkipuhe hammaspeikoista tai kunnon ruoan syömisestä ei tehoa, makealle perso jälkeläinen vain korottaa ääntään. Vanhempien ”Ville-kulta, äidillä ei ole nyt rahaa karkkiin” ei tehoa. Ipanan mieli on lukinnut tavoitteensa – karkkia on saatava hinnalla millä hyvänsä. Jos äiti asettuu poikkiteloin, sen pahempi hänelle. Muut vanhemmat sitten seuraavat huvittuneena tahtojen taistelua.

Antikainen tyrmää Anna Kontulan kantelun: Kontula ei halua, että äärivasemmistolaisesta uhasta puhutaan
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.

Strandman vaatii koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla – asia etenee valmisteluun: ”Tämä on yksi onnistumisistani kansanedustajana”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.

Vähintäänkin erikoista: Tuomari pyysi anteeksi Trumpin murhayrityksestä epäillyltä
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.

Rostila hermostui EU-mainonnalle: ”Kyse on härskistä tekopyhyydestä ja valtapelistä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.

Britannia asetti pakotteita Suomeen turvapaikanhakijoita ohjanneille – Antikainen: Vieläkö löytyy rajalakia vastustavia eduskunnasta?
Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.

Unkarin uusi johto lopettaa valtiollisen ”valhetehtaan” – valtamedia on demokratian uhka kaikkialla
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.

Aittakumpu vaatii Opetushallituksen purkamista ja siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriön alle
Pekka Aittakummun mukaan Opetushallitus on paisunut valtavaksi organisaatioksi, jossa virkamiehet pyörittelevät papereita ja kehittävät erilaisia hankkeita opettajille ja rehtoreille. Hänen mielestään virasto on muuttunut ideologiseksi hankekoneistoksi, jossa näkyy vahvasti vasemmistolainen aatemaailma. Aittakumpu vaatii koko laitoksen lakkauttamista.

Venäläissotilaille ei sijaa Euroopassa – Antikainen vaatii Suomea tukemaan Viron esitystä
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen on tuettava EU:ssa Viron esitystä, joka sulkisi Schengen-alueen pysyvästi Ukrainan sodassa taistelleilta venäläissotilailta. Suomella on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, mikä tekee asiasta kansallisen turvallisuuden kysymyksen.















