PS ARKISTO
Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle kaksi merkittävää lakikokonaisuutta, jotka kiristävät Suomen maahanmuutto- ja kansalaisuuspolitiikkaa. Toinen paketti koskee kansalaisuuskokeen käyttöönottoa, toinen EU:n uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoa.
Suomi valmistelee kansalaisuuskoetta, joka mittaa hakijan tietoja suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta, arvoista, lainsäädännöstä sekä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Koe suoritettaisiin sähköisesti suomeksi tai ruotsiksi.
Kokeen voisi korvata hyväksytysti suoritetulla suomen- tai ruotsinkielisellä ylioppilastutkinnolla tai korkeakoulututkinnolla.
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen korostaa, että kansalaisuuden saamisen ehtoja on jo aiemmin kiristetty muun muassa maassaoloajan, toimeentulon ja nuhteettomuuden osalta.
– Ottamalla käyttöön kansalaisuuskokeen vahvistamme edelleen sitä lähtökohtaa, että kansalaisuuden saaminen edellyttää osoitusta onnistuneesta kotoutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen arvojen tuntemusta, Rantanen sanoo sisäministeriön tiedotteessa.
Koe perustuisi kaikille avoimeen oppimateriaaliin, ja sen käytännön toteutuksesta vastaisi Maahanmuuttovirasto yhteistyössä yliopiston kanssa. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alussa.
Toinen lausuntokierroksella oleva lakipaketti liittyy EU:n uuteen muuttoliike- ja turvapaikkasopimukseen, joka tehostaa ulkorajojen valvontaa sekä hakijoiden tunnistamista ja palautuksia.
Keskeinen uudistus on seulontamenettely, jossa selvitetään maahantuloon liittyvät tiedot 3–7 päivän aikana. Seulonta koskee esimerkiksi luvatta rajan ylittäneitä tai Suomessa laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia.
EU:ssa valmistellaan myös yhteisiä luetteloita turvallisista alkuperämaista. Lisäksi Suomi voi laatia omia luetteloitaan Maahanmuuttoviraston maatiedon perusteella.
Vastaanottopalveluihin tulee merkittäviä rajoituksia. Jatkossa palvelut annetaan pääosin vain ensimmäistä turvapaikkaa hakeville ja vastaanottorahan perusosaa voidaan alentaa 20 prosentilla, jos hakija rikkoo sääntöjä. Palvelut voidaan tietyissä tilanteissa peruuttaa ja korvata hyödykkeillä, hakijan on tunnistauduttava vastaanottokeskuksessa 2–4 kertaa kuukaudessa ja oleskelu voidaan rajata tietylle alueelle tai tiettyyn vastaanottokeskukseen.
Rantasen mukaan uudistukset vastaavat EU:n ja Suomen tavoitteisiin.
– EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikalla on pystyttävä vastaamaan kestävästi maahanmuuton aiheuttamiin haasteisiin. Nyt täytäntöön pantava sopimus tehostaa niin turvapaikkaprosessia kuin palautuksia, Rantanen toteaa.
Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan kesäkuussa 2026.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus käynnistää ensi vuonna lainvalmistelun, jolla opiskelijamaahanmuuton ehtoja ja perheenjäsenten maahantuloa kiristetään selvästi. Tieto tulevasta uudistuksesta on jo kulkeutunut maailmalle, valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.
Kansanedustajat pääsivät perjantain täysistunnon jälkeen ansaituille vapaille ja istuntotauolle, sillä ensi viikon maanantaita ja tiistaita koskeva varaus täysistunnoille poistettiin puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaisesti.
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan Suomen kansalaisuus ei ole jakotavaraa. Kansalaisuuden hakijalta edellytetään jatkossa toimeentulon lisäksi nuhteetonta elämää. Suomen kansalaisuuden saamisen ehdot tiukentanut laki astui voimaan keskiviikkona.
Suomen kansalaisuuden saamisen, säilyttämisen ja menettämisen edellytyksiä koskevan kansalaisuuslain kiristykset astuvat voimaan tänään. Jatkossa Suomen kansalaisuuden saaminen hakemuksella on entistä vaikeampaa.
Eduskunnan päätöksellä kansalaisuuslakiin tulee jälleen uusia kiristyksiä. Jatkossa Suomen kansalaisuuden saaminen hakemuksella on entistä vaikeampaa.
Viikon suosituimmat
Blogikirjoittaja Eeva Helena Oehlandt ja taloushallinnon asiantuntija, KHT Pauli Vahtera nostavat esiin Suomen absurdit energiakierteet: Suomi vie rekkatolkulla kotimaista turvetta Ruotsiin tuotettavaksi sähköksi, jonka se sitten ostaa takaisin Ruotsista. Samaan aikaan Suomi rahtaa Italiasta haisevaa jätettä poltettavaksi suomalaisissa voimalaitoksissa. Kumpikaan kirjoittaja ei löydä koko touhusta mitään järkeä eikä logiikkaa.
Tuhannet muslimit kokoontuivat ramadanin loppumisen kunniaksi pidettyyn yhteisrukoukseen Trafalgarin aukiolle Lontoon keskustassa. Yhä useampi brittipoliitikko uskaltaa sanoa, että julkisella paikalla pidetyissä joukkorukouksissa ei ole kyse uskonnon harjoittamisesta vaan joukkovoiman näyttämisestä. Vasemmistolainen pääministeri Keir Starmer kiiruhti heti puolustamaan muslimeja. Lontoon muslimipormestari Sadiq Khan puolestaan oli itsekin mukana torilla rukoilemassa.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta esitti eduskunnan kyselytunnilla tunteikkaan puheenvuoron veronmaksajan rahojen varassa toimivien kansalaisjärjestöjen puolesta. Virta jopa vaati sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania pyytämään anteeksi aiempia puheitaan. Rydman kuitenkin heitti Virralle vastakysymyksenä, leikkaisiko vihreät mieluummin peruspalveluista kuin entisten politrukkien työllistämisestä erinäköisistä edunvalvonta- ja lobbausjärjestöistä.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on ihmeissään hyvinvointialueiden käytännöstä maksaa erillistä tukea romanihameisiin. - Hyvinvointialueilla säästetään, mutta romanihameen ostoa tuetaan yhä 500 eurolla kahden vuoden välein. Vastaavaa vaatetustukea ei ole muille toimeentulotuen saajille, Vigelius kertoo.
Huhtikuun kehysriihi ja valtiontalouden ajan myötä vaatimat oikaisutoimet puhuttavat päättäjiä ja kansaa. Valtionvarainministeri Riikka Purran tinkimätön ja maan kokonaisetua painottava linja kerää nyt tunnustusta yli puoluerajojen.
Saksalaisia innostetaan ilmiantamaan toisiaan matalalla kynnyksellä rasismista, vihapuheesta, syrjinnästä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, kuten äärioikeistolaisuudesta. Ilmoituksia voi jättää satoihin julkisiin ja yksityisiin toimipisteisiin ja nimettömänä myös netissä. Ilmiannettujen suojaksi on perustettu nyt myös ilmiantojen ilmiantokeskus.
Suomen Akatemia epäsi maahanmuuttoon liittyvän tutkimusrahoituksen kyseenalaisin perustein. Torppaamisen syy ei ollut tieteellinen vaan taas kerran pikemminkin ideologinen: tutkimuksen pelättiin leimaavan maahanmuuttajataustaisia nuoria.
Valtiovarainministeri Riikka Purra herättelee mediaa - ja laajemminkin julkista keskustelua siitä, että islamin naisvihamieliset perinteet ja tavat ovat todellinen ongelma Suomessa – eivät siis mitenkään vähäpätöinen tai ohimenevä ilmiö.
The Telegraph -lehti julkaisi viime viikonloppuna laajan artikkelin, jossa lehti nostaa Suomen esimerkiksi siitä, miten massamaahanmuutto kuormittaa julkista taloutta. Artikkelin mukaan Suomi on esimerkki massamaahanmuuton taustalla olevasta valheesta: lupaukset maahanmuuton taloudellisista hyödyistä eivät pidä paikkaansa, kun tarkastelu kohdistuu tulijoiden todellisiin elinkaarikustannuksiin.
Useat perussuomalaisten kansanedustajat vaativat Ylen toimitusjohtajan palkan kohtuullistamista. Laura Huhtasaaren tekemässä toimenpidealoitteessa, jonka ovat allekirjoittaneet Antti Kangas ja Mira Nieminen, verrataan Ylen johdon palkkatasoa tasavallan presidentin palkkioon. Kansanedustajat katsovat, että presidentin tehtävä on vastuultaan huomattavasti vaativampi, mutta siitä maksetaan vähemmän kuin Ylen pomolle.
