PS ARKISTO
Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle kaksi merkittävää lakikokonaisuutta, jotka kiristävät Suomen maahanmuutto- ja kansalaisuuspolitiikkaa. Toinen paketti koskee kansalaisuuskokeen käyttöönottoa, toinen EU:n uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoa.
Suomi valmistelee kansalaisuuskoetta, joka mittaa hakijan tietoja suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta, arvoista, lainsäädännöstä sekä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Koe suoritettaisiin sähköisesti suomeksi tai ruotsiksi.
Kokeen voisi korvata hyväksytysti suoritetulla suomen- tai ruotsinkielisellä ylioppilastutkinnolla tai korkeakoulututkinnolla.
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen korostaa, että kansalaisuuden saamisen ehtoja on jo aiemmin kiristetty muun muassa maassaoloajan, toimeentulon ja nuhteettomuuden osalta.
– Ottamalla käyttöön kansalaisuuskokeen vahvistamme edelleen sitä lähtökohtaa, että kansalaisuuden saaminen edellyttää osoitusta onnistuneesta kotoutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen arvojen tuntemusta, Rantanen sanoo sisäministeriön tiedotteessa.
Koe perustuisi kaikille avoimeen oppimateriaaliin, ja sen käytännön toteutuksesta vastaisi Maahanmuuttovirasto yhteistyössä yliopiston kanssa. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alussa.
Toinen lausuntokierroksella oleva lakipaketti liittyy EU:n uuteen muuttoliike- ja turvapaikkasopimukseen, joka tehostaa ulkorajojen valvontaa sekä hakijoiden tunnistamista ja palautuksia.
Keskeinen uudistus on seulontamenettely, jossa selvitetään maahantuloon liittyvät tiedot 3–7 päivän aikana. Seulonta koskee esimerkiksi luvatta rajan ylittäneitä tai Suomessa laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia.
EU:ssa valmistellaan myös yhteisiä luetteloita turvallisista alkuperämaista. Lisäksi Suomi voi laatia omia luetteloitaan Maahanmuuttoviraston maatiedon perusteella.
Vastaanottopalveluihin tulee merkittäviä rajoituksia. Jatkossa palvelut annetaan pääosin vain ensimmäistä turvapaikkaa hakeville ja vastaanottorahan perusosaa voidaan alentaa 20 prosentilla, jos hakija rikkoo sääntöjä. Palvelut voidaan tietyissä tilanteissa peruuttaa ja korvata hyödykkeillä, hakijan on tunnistauduttava vastaanottokeskuksessa 2–4 kertaa kuukaudessa ja oleskelu voidaan rajata tietylle alueelle tai tiettyyn vastaanottokeskukseen.
Rantasen mukaan uudistukset vastaavat EU:n ja Suomen tavoitteisiin.
– EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikalla on pystyttävä vastaamaan kestävästi maahanmuuton aiheuttamiin haasteisiin. Nyt täytäntöön pantava sopimus tehostaa niin turvapaikkaprosessia kuin palautuksia, Rantanen toteaa.
Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan kesäkuussa 2026.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus käynnistää ensi vuonna lainvalmistelun, jolla opiskelijamaahanmuuton ehtoja ja perheenjäsenten maahantuloa kiristetään selvästi. Tieto tulevasta uudistuksesta on jo kulkeutunut maailmalle, valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.
Kansanedustajat pääsivät perjantain täysistunnon jälkeen ansaituille vapaille ja istuntotauolle, sillä ensi viikon maanantaita ja tiistaita koskeva varaus täysistunnoille poistettiin puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaisesti.
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan Suomen kansalaisuus ei ole jakotavaraa. Kansalaisuuden hakijalta edellytetään jatkossa toimeentulon lisäksi nuhteetonta elämää. Suomen kansalaisuuden saamisen ehdot tiukentanut laki astui voimaan keskiviikkona.
Suomen kansalaisuuden saamisen, säilyttämisen ja menettämisen edellytyksiä koskevan kansalaisuuslain kiristykset astuvat voimaan tänään. Jatkossa Suomen kansalaisuuden saaminen hakemuksella on entistä vaikeampaa.
Eduskunnan päätöksellä kansalaisuuslakiin tulee jälleen uusia kiristyksiä. Jatkossa Suomen kansalaisuuden saaminen hakemuksella on entistä vaikeampaa.
Viikon suosituimmat
Kansanedustajat keskustelivat hallituksen esityksestä vuoden 2026 talousarviosta. Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho käytti puheenvuoron, jota perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee jyrkästi.
Demarikansanedustaja Matias Mäkynen väittää Facebookissa pienituloisten määrän kasvun olevan hallituksen syytä, vaikka tuore tilastotieto osoittaa, että pienituloisuutta on lisännyt lähinnä maahanmuutto.
Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee tänään maanantaina valtuustoaloitetta humanitaarisen avun tarjoamiseksi Gazan lapsille. Kaupunginhallitus on hyväksynyt päätösehdotuksen, jonka mukaan 50 000 euron kertasuoritus maksetaan pormestari Ilmari Nurmisen (sd.) harkinnanvaraisesta määrärahasta, josta pormestari on tehnyt päätöksen. Perussuomalaisten kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius kertoo puolueen vastustavan rahan lähettämistä Gazaan.
Helsingin poliisi tutkii poikkeuksellisen laajaa rikossarjaa, jossa nuoria epäillään ryöstöistä ja pahoinpitelyistä eri puolilla pääkaupunkia. Tapaukset ovat sijoittuneet elokuun lopun ja marraskuun alun väliseen aikaan, ja rikosilmoituksia on kertynyt yhteensä 25. Epäiltyjä on noin 40, joista lähes puolet on ollut tekohetkellä alle 15-vuotiaita.
Tampereen kaupunginvaltuusto kävi maanantai-iltana 1,5 tuntia kestäneen tulisen keskustelun valtuustoaloitteesta humanitaarisen avun tarjoamiseksi Gazan lapsille.
Tampereen valtuusto pormestari Ilmari Nurmisen (sd.) johdolla lähetti eilen 50 000 euroa Gazaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää päätöstä irvokkaana, kun Tampere on juuri irtisanonut yli sata kaupungin työntekijää.
Vääksyn yhteiskoulun perinteisiin on kuulunut, että koulu on viettänyt osan syyslukukauden päätösjuhlasta joka kolmas vuosi Asikkalan kirkossa. Mediatietojen mukaan rehtori oli kirjoittanut oppilaille ja näiden huoltajille Wilmassa, että "joka kolmas vuosi järjestettävä joulukirkkoperinne syyslukukauden päätösjuhlana on ollut rehtorin virhearvio ja väärä tulkinta apulaisoikeusasiamiehen ja perustuslakivaliokunnan ohjeistuksista". Perussuomalaisten kansanedustajat Pekka Aittakumpu ja Sanna Antikainen haastavat rehtorin väitteet.
Ruotsi on noussut yhdeksi Muslimiveljeskunnan vaikutusvallan keskeisistä maista Euroopassa poliittisten ja järjestöllisten kytkösten kautta. Islamismiin linkittyneet toimijat ovat juurtuneet myös julkisesti rahoitettuun kansalaisjärjestökenttään, jossa Pelastakaa Lapset on joutunut kriittisen tarkastelun kohteeksi. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin päätös luokitella useita Muslimiveljeskunnan haaroja terroristijärjestöiksi voi nyt pakottaa Ruotsin arvioimaan suhdettaan poliittiseen islamiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee jyrkästi vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiahon toistuvia ulostuloja, jotka asettuvat yksiin Venäjän etujen kanssa. Antikaisen mukaan vasemmistoliiton johto kantaa täyden poliittisen vastuun vaikenemisestaan.
