PS ARKISTO
Hallitus on saattamassa EU:n hyväksymän suden liitesiirron kansalliseen lainsäädäntöön vielä kuluvana syksynä. Suden tiukka suojelustatus muutetaan siten myös Suomessa, minkä myötä yli kymmenen vuotta jäissä ollut kannanhoidollinen sudenmetsästys voidaan jälleen aloittaa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Jenna Simula iloitsee esityksestä aloittaa sudenmetsästys kiintiömetsästyksenä, ja pitää tärkeänä, ettei susijahdista voi enää valittaa. Valitukset ovat aiemmin jäädyttäneet kaikkien suurpetojen metsästyksen, viimeisimpänä keskeytyi jälleen karhunmetsästys viime elokuussa.
Simula pitää luotua ”sudenmetsästyksen Suomen mallia” hyvänä esimerkkinä siitä, miten ratkaisut löydetään, kun on tahtoa muuttaa petopolitiikkaa.
– Nyt loppuu valitustehtailu, ja kannanhoidollinen sudenmetsästys pääsee siten alkamaan jo tammikuussa 2026, Simula kommentoi, ja arvostelee kovin sanoin niin suden- kuin karhunmetsästyksestä valittanutta ympäristöjärjestöä, jonka toimijoilla ei hänen mukaansa ole edes tosiasiallista sidosta alueisiin, minne karhulupia oli myönnetty.
– Maassamme on pieni eläinaktivistiporukka, joka tehtailee valituksia Etelä-Suomesta pöytälaatikkoyhdistysten välityksellä. Toiminta on vahingollista ei vain maaseudun ihmisille ja elinkeinonharjoittajille, vaan suurpedoille itselleen, kun ihmisarkuus hälvenee ja ihan ymmärrettävästi myös petoviha kasvaa kun turvallisuus heikkenee ja elinkeinonharjoittaminen vaikeutuu, Simula sanoo.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ilmoitti aiemmin, että esityksen on tarkoitus lähteä pian lausunnoille, mistä se etenee eduskuntaan, ja kannanhoidollisen sudenmetsästyksen olisi siten tarkoitus alkaa 1. tammikuuta 2026.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu pitää susipolitiikan suunnanmuutosta Euroopan unionissa ja Suomessa erittäin hyvänä asiana. Aittakummun mielestä Suomessa on tehtävä ripeästi kaikki mahdollinen susikannan tehokkaamman sääntelyn mahdollistamiseksi.
Perussuomalaisten voimakkaasti ajama suurpetopolitiikka tähtää kestävään sudenmetsästykseen. Jatkossa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on toteutettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden.
Tiedotusvälineissä pohdittiin alkuvuodesta, miksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) susien kanta-arvioiden määrän mukaan niiden lukumäärä ei ole Suomessa juurikaan kasvanut viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen lähetti Lukelle 24.3. virallisen tietopyynnön, jossa hän pyysi selvennystä susien määräarvioiden perusteista ja DNA-näytteiden käytöstä kanta-arvioissa. Luke toimitti vastauksensa tämän artikkelin julkaisemisen jälkeen.
Laidunnuksen vaikeutuminen suurpetojen vuoksi uhkaa tilojen kannattavuutta. Tämä lisää maaseudun näivettymistä ja vähentää mahdollisuuksia kestävään ruokatuotantoon, ympäristövaliokunnan perussuomalaiset varoittavat.
Suden siirtämisestä alemmalle suojelutasolle on päätetty tänään Bernin sopimuksen pysyvässä komiteassa. Aiemmin syksyllä myös EU-jäsenmaat äänestivät siirron puolesta. Perussuomalainen maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simula pitää päätöstä tärkeänä askeleena EU-polulla.
Suden suojelustatus alenee täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi. Bernin sopimuksen pysyvä komitea päätti asiasta tänään. Perussuomalaisten metsästävä kansanedustaja Ari Koponen pitää tätä merkittävän vaikuttamistyön lopputuloksena, jossa Suomi ei ainakaan hiljaa ole ollut.
Viikon suosituimmat
Sofia Virran ja Wille Rydmanin väittely Ukkola-ohjelmassa oli malliesimerkki siitä, miksi asiallinen keskustelu maahanmuuttopolitiikasta on niin vaikeaa. Rydman säilytti ihailtavasti rauhallisuutensa, kun Virta vyörytti vihervasemmiston pelikirjasta tuttuja temppuja keskustelun kampittamiseksi. Lopuksi Virta pyysi toimittajilta faktantarkistusta aiheesta. Nyt niitä Virran toivomia faktoja vieraskielisille maksetuista toimeentulotuista on tarjolla, mutta tulos tuskin miellyttää Sofia Virtaa.
Pitkäaikainen ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja sättii salamurhan uhriksi joutunutta Charlie Kirkiä vertaamalla tätä natsiin.
Viime viikonloppuna turistit reagoivat omalla tavallaan Euroopan pakolaisongelmaan. He työnsivät Miloksen saarelle rantautumista yrittäneet laittomat maahanmuuttajat takaisin merelle. Kreikka on palauttanut kesän ja alkusyksyn aikana satoja turvapaikanhakijoita takaisin Pakistaniin, Bangladeshiin ja Egyptiin. Ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet Kreikan toimia.
Vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen väitti Ilta-Sanomissa, että valtiovarainministeri Riikka Purran esitys sosiaaliturvan rajaamisesta vain Suomen kansalaisille olisi ”märkä rätti” ulkosuomalaisille ja estäisi heidän paluunsa Suomeen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen korjaa Mikkosen väitteet ja huomauttaa, että entisen maahanmuutosta vastanneen sisäministerin luulisi tietävän paremmin.
Oppositio oli kyselytunnilla tänään huolissaan palestiinalaisten, ei suomalaisten hyvinvoinnista.
TV-juontajan ohjelma hyllytettiin hänen levitettyään valheellista väitettä Charlie Kirkin murhaan liittyen. Nyt vasemmistolaiset yrittävät luoda hänestä jonkinlaista "sananvapauden marttyyria", kun sananvastuu osui omaan nilkkaan. Jotkut vasemmistopoliitikot ovat levittäneet samanlaisia valheita Suomessakin.
Helsinkiläinen PS-varavaltuutettu Mika Merano julkaisee syyskuussa kirjoittamansa tiedepamfletin. Siinä ruoditaan hieman tavallista syvällisemmin Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta, josta on viime vuosina irronnut huomattavia summia politisoituneille ja kyseenalaisiksi nähdyille aiheille. Rahan jakajalta julkaisu irrotti erikoisen reaktion jo etukäteen.
Vielä kymmenen vuotta sitten oli tabu keskustella siitä, miten Ruotsi muuttuisi, kun maahan asettuu satojatuhansia ihmisiä täysin vieraista kulttuureista. Solidaarisuus oli avainsana ja seurauksien kanssa nyt eletään. Väestörakenteen muutos on peruuttamaton ja ruotsalaiset eivät enää välttämättä ole enemmistö omassa maassaan.
Berliinissä kehotetaan juutalaisia ja homoja varovaisuuteen erityisesti arabien ja muslimien asuttamilla alueilla. Pelko tulla ryöstetyksi, puukotetuksi ja pahoinpidellyksi on perusteltua myös muualla. "No go" -alueet eivät ole enää vieraita.
