Kreikan hallituksen pääpuolue Syrizan sisällä kiehuu. Pääministeri Aleksis Tsiprasin esitti perjantaina parlamentille tilannekatsausta Kreikan ja velkojamaiden sopimusneuvotteluista. Tilannekatsauksen jälkeen käytiin kiivasta keskustelua.
Tsipras kertoi, että velkojien laatimat ehdotukset ovat absurdeja, eikä maan hallitus voi niitä millään hyväksyä. Hän muistutti, ettei aika lopu yksin Kreikalta, vaan koko Euroopalta. Tämä viittaisi koveneviin otteisiin, sillä Syrizan sisällä kuohunta on voimistunut viime aikoina tuntuvasti.
Oppositiopuolue Uusi demokratian puheenjohtaja Antonis Samaras tiuski, ettei halua enää kuulla valheita. Hän viittasi toistuneisiin puheisiin, joiden mukaan sopimus velkojien kanssa odottaa nurkan takana. Samaras sätti Tsiprasia tiukkaan sävyyn.
– Te olette täysin tuhonneet tämän maan ja eristäneet meidät, Samaras jyrisi.
Osapuolet tehneet sopimusluonnoksia
Kreikka ja velkojamaat ovat tehtailleet viikon aikana sopimusluonnoksia. Saksan ja Ranskan johtajat tapasivat salaisessa kokouksessa Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n pääjohtaja Christine Lagarden, Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ja Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghin. Viisikko sai valmiiksi sopimusluonnoksen.
Myös Kreikka on tehnyt omat sopimusluonnoksensa. Molemmissa luonnoksissa huomio kiinnittyy perusylijäämän suuruuteen. Perusylijäämä tarkoittaa ylijäämää, josta on velanhoitokulut jätetty pois. Velkojien luonnoksessa Kreikka sitoutuisi tänä vuonna yhden prosentin perusylijäämään. Vaadittu ylijäämä nousisi ensi vuonna kahteen prosenttiin, seuraavana vuonna kolmeen prosenttiin ja vuonna 2018 3,5 prosenttiin.
Kreikan hallituksen esityksessä tämän vuoden perusylijäämä olisi hieman alle yhden prosentin, mutta kasvaisi niin ikään lähivuosina.
Sen sijaan luonnos on likimain mahdotonta hyväksyä velkojamaiden parlamenteissa. Financial Times oli saanut käsiinsä Kreikan luonnoksen. Siinä esitetään muun muassa ensimmäisen tukipaketin kahdenvälisiä lainoja ikuisuuslainoiksi. Näitä lainoja Kreikan ei olisi koskaan tarkoituskaan maksaa takaisin. Suomi nosti itse markkinoilta velkarahaa voidakseen maksaa noin miljardin euron hätäpaketin Kreikalle.
Sen lisäksi Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) kautta myönnettyyn toiseen tukiluottoon tehtäisiin noin 50 prosentin alaskirjaus. Mikäli Suomi tekisi tällaisen alaskirjauksen vapaaehtoisesti, ei ”vakuutena” esitelty tuotonvaihtosopimus laukea Suomen hyväksi.
Pääministeri Tsipras kertoi yhteisöpalvelu Twitterissä, että Kreikan laatima ehdotus on ainoa realistinen pohja neuvotteluille.
IMF tiukkana eläkemenoista
IMF on kuitenkin vaatinut sopimukseen Kreikan leikkaavan eläkemenojaan ja nostavan arvonlisäveroaan noin yhden prosentin kokonaistuotannosta. Tämä merkitsisi lähes kahden miljardin sopeutusta. Tulevana vuonna sopeutus tulisi kaksinkertaistaa.
Kreikan sisäministeri Nikos Voutsis onkin jo syyttänyt omia neuvottelijoitaan siitä, että aiempi tukiohjelma oli armeliaampi. Nyt oppositiossa istuva Uusi demokratia on sekin ampunut täyslaidallisen kohti Syrizan neuvottelutiimiä.
Velkojamaissa onkin herännyt huoli siitä, että sopimusluonnos voisi kaataa Kreikan hallituksen. Hallitukseton Kreikka ei pystyisi neuvottelemaan velkojien kanssa uusista tukiohjelmista.
Osapuolilla on aikaa päästä sopimukseen kesäkuun loppuun. Kreikan keskuspankki ilmoitti IMF:lle, että Kreikka haluaisi maksaa kaikki kesäkuun erääntyvät luottoerät IMF:lle yhdellä kertaa kuukauden lopussa. Erääntyvien luottojen kokonaismäärä nousee noin 1,5 miljardiin euroon.
Markkinoilla pidetään selviönä, ettei Kreikalla ole rahaa maksaa IMF:n luottoja, mikäli maa ei saa velkojamailta toisen tukipaketin viimeistä 7,2 miljardin euron maksuerää.
