Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

PS-Nuoriso kritisoi Ylen aietta aloittaa arabian- ja somalinkieliset uutiset: Vieraskielinen uutisointi vie pohjan kotoutumiselta

Vihersiirtymän vaikeudet kasaantuvat – akkutehdas kuilun reunalla: ”En ihmettele, jos konkurssi olisi edessä puolen vuoden sisällä”

Koponen: Ammatillisen opetuksen säästöt kohdennettava suomalaisilta nuorilta leikkaamatta

Helsingin Kaivokadun läpiajokielto käsittelyssä ensi viikolla – tulisiko autottomasta kävelykadusta jopa vaarallisempi jalankulkijoille?

Lakihanke perheenyhdistämisen edellytysten tiukentamisesta etenee – kummaltakin puolisolta edellytettäisiin jatkossa 21 vuoden vähimmäisikää

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

aluehallinto

Kansanedustaja Minna Reijosen kirjallisesta kysymyksestä tulee ilmi yksi iso ”porsaanreikä” yhdessä Suomen hallinnon suurimmassa uudistuksessa.

Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa viisi kuukautta sitten, karkeasti ottaen noin puolet kuntien budjetista siirtyi hyvinvointialueiden päätöksentekoon. Kuntien valtuutetuilla on päätettävänään euromääräisesti noin puolet vähemmän kuin aikaisemmin.
&#8211; Vaikka on perustettu kokonaan uusi hallinnon aste eli aluehallinto, kuntiin jäivät valtuustot, hallitukset ja lautakunnat. Edellä mainittuihin ei ole tullut lähes mitään muutoksia tai supistuksia, Minna Reijonen ihmettelee.
&#8211; Näkyvin muutos on ollut, että osa kunnista vähensi sosiaali- ja terveysaiheisia lautakuntia. Uudistuksessa jäi voimaan myös erillinen maakuntahallinto, vaikka aikaisemmassa soteuudistuksessa suunniteltiin maakuntahallinnon fuusioimista uuden uudistuksen myötä.
Miten hallintoa aiotaan vähentää?
Reijonen huomauttaa, että tässä taloudellisessa tilanteessa missä Suomi on nyt, tulisi suhtautua todella kriittisesti päällekkäiseen hallintoon ja byrokratiaan.
&#8211; Ylimääräisen hallinnon ja byrokratian karsiminen säästäisi merkittävästi yhteiskunnan ja veronmaksajien varoja.
Reijonen kysyy kirjallisessa kysymyksessään asianomaiselta ministeriltä:
&#8211; Millä tavalla on suunniteltu vähennettäväksi hallintoa kuntapuolella ja maakunnassa nyt, kun aluehallinto on jo aloittanut?

Reijonen: Ylimääräisen hallinnon ja byrokratian karsiminen säästäisi merkittävästi yhteiskunnan ja veronmaksajien varoja

Maatalous on syvässä kriisissä. Tuottajat ovat vaikeuksissa, lannoitteiden hinnat ovat nousseet, ja energian hinta nousee rytinällä. Polttoaineiden hinta on kohonnut, ja tiloja lopettaa koko ajan. Kansanedustaja Minna Reijosen mukaan käynnissä on hätätila kotimaisessa ruoantuotannossa. Reijonen ihmettelee, miksi edes keskusta ei enää tunnu puolustavan maaseutua.

Eduskunnassa jätettiin useiden oppositiopuolueiden yhteinen välikysymys, ja hallitus joutuu vastaamaan opposition kysymyksiin maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruoantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa.
Kansanedustaja Minna Reijonen on ihmeissään varsinkin keskustan toiminnasta, koska entinen maaseudun puolue ei tunnu enää puolustavan maaseutua. Reijonen pohtii, riittikö keskustalle tosiaan tällä hallituskaudella tavoittelemansa soten läpirunnominen, ja maaseutu sai unohtua.
&#8211; Keskusta on ajanut sote-uudistusta pitkän aikaa. Sote näyttää lisäävän byrokratiaa. Pahinta on, ettei soten rahoitusta edes ollut riittävästi mietitty ennen kuin uudistus runnottiin läpi. Nyt etsitään hirveällä kiireellä säästöjä, jotka tulevat kalliiksi. Vaikka tämä uusi aluehallinto valittiin, jäivät siinä ohella maakuntahallinto ja kuntien hallitukset sekä kuntien valtuustot edelleenkin olemaan, Reijonen kertoo.
Tekikö keskusta lehmänkaupat jo hallitusneuvotteluissa?
Reijosen mielestä on harmi, ettei hallitus kuunnellut perussuomalaisten lukuisia vaihtoehtoisia sote-ehdotuksia. Jopa lähipalvelutakuu jäi tekemättä. Nyt nämä ongelmat räjähtävät käsiin.
Reijosta harmittaa myös se, että maaseutua ennen puolustanut keskusta ei nyt edes lisätalousarviossakaan huomioi maatalouden tuskaa.
&#8211; Vai joko hallitusneuvotteluissa vuosia sitten sovittiin, että keskustalle riittää sote-uudistus ja se ei ole sitten muuta vaatimassa? Tekikö keskusta jo hallitusneuvotteluissa lehmänkauppoja? kysyy Reijonen.
&nbsp;

Reijonen huolissaan maatalouden kriisistä: Unohtiko keskusta maatalouden, koska se sai himoitsemansa sote-uudistuksen?

Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos <a href="https://www.suomenperusta.fi/ajatus/puoluetukia-vai-sairaanhoitajia/">kritisoi</a> ajatuspajan sivuilla &#8220;demokratiarahaksi&#8221; nimettyä uutta piilopuoluetuen muotoa. Grönroos pitää kyseenalaisena sitä, että puolueet korottavat jo ennestään suuria tukiaan samaan aikaan, kun kansalaisille on luvassa vain niukkuutta.

Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa ajatuspajan sivuilla, että puolueet ovat monin paikoin sopineet jo ennen aluevaaleja siitä, kuinka monella tuhannella eurolla puolueiden piirijärjestöjä tuetaan valittua aluevaltuutettua kohden. Toki tuki näennäisesti määritellään käytettäväksi hyvinvointialueen valtuustoryhmän toimintaan, mutta käytännössä se on lisä jo olemassa oleviin puoluetukiin.
Puoluetukiin reilut 35 miljoonaa euroa
Monilla alueilla suunnitellut tuet liikkuvat 5 000 ja 6 000 euron luokassa per valtuutettu. Kun maassa on 1 379 aluevaltuutettua, niin uusi piilopuoluetuki olisi valtakunnallisesti noin 7-8 miljoonaa euroa vuodessa.
&#8211; Puoluetukia maksetaan tänä vuonna reilut 35 miljoonaa euroa. Valtion maksamien puoluetukien lisäksi myös kunnat tukevat merkittävillä summilla poliittista toimintaa. Kunnallisalan kehittämissäätiön vasta julkaistun <a href="https://kaks.fi/uutiset/vaalirahoitustutkija-tomi-venho-kunnilta-miljoonapotti-puolueille/">tutkimuksen</a> mukaan kuntien luottamushenkilömaksuista kerätyt puolueverot, valtuustoryhmien tukirahat ja kunnissa maksetut poliittiset järjestötuet nousevat vuosittain jopa 15 miljoonaan euroon, Grönroos kirjoittaa ja jatkaa:
&#8211; Puoluetoimintaa tuetaan myös valtakunnallisten järjestötukien muodossa, joista maksetaan tukia niin poliittiselle nuorisojärjestöille (2,4 milj.), opiskelijajärjestöille (0,2 milj.) kuin varhaisnuorisojärjestöille (1,5 milj.). Puolueiden ajatuspajoja tuetaan vuosittain 600 000 eurolla. Puoluepoliittisia toimijoita <a href="https://okm.fi/documents/1410845/22671047/OKM+yleisavustukset+valtakunnallisille+nuorisoalan+j%C3%A4rjest%C3%B6ille+2022.pdf/3b3b1480-6d80-2c87-1a9d-3363b4913d15/OKM+yleisavustukset+valtakunnallisille+nuorisoalan+j%C3%A4rjest%C3%B6ille+2022.pdf?t=1643628088607">tuetaan</a> siis järjestö- ja tutkimukseen tarkoitettavien tukien kautta yli neljällä ja puolella miljoonalla eurolla.
Hyvinvointivaltio pitää huolta puolueistaan
Piilopuoluetueksi voidaan myös laskea ministerien avustajien määrän kasvattaminen, jolla hallituspuolueet saavat käytännössä levennettyä puolueen poliittisen suunnittelun harteita. Palkat ovat myös ministeriöissä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/hallituksen-ministereilla-65-erityisavustajaa-suomen-uutiset-selvitti-palkkoja-jopa-lahes-8-000-euroa-kuukaudessa/">kilpailukelpoiset</a>.
&#8211; Puolueiden tukeminen verovaroista voi olla mielekästä, jos katsotaan maailmaa, jossa ajatus tukien maksamisesta syntyi. Mikäli tuet pysyvät kooltaan kohtuullisina ja jakoperusteiltaan tasapuolisina, voi puolueiden tukeminen parhaimmillaan edistää päätöksentekijöiden riippumattomuutta ulkopuolisista eturyhmistä ja näin vahvistaa äänestäjän asemaa.
&#8211; Pahimmillaan puoluetuet ovat kohtuuttoman suuria muihin julkisiin menoihin nähden, niiden jakoperusteet ovat epäselvät ja epätasapuoliset tai niitä kasvatetaan paikkaamaan tilannekohtaisesti jonkin puolueen kassavajetta. Puoluetuet eivät saa myöskään olla keino pönkittää vanhojen puolueiden valtaa ja estää uusia liikkeitä nousemasta.
Uusi hallintohimmeli lisää menoja entisestään
Aluehallinnon varjolla suunniteltujen uusien piilopuoluetukien summa voi olla vaatimaton koko sotesektorin budjettiin nähden. Vaikka puolueita tuetaan Suomessa avokätisesti monesta suunnasta, olisi uusi alueellinen puoluetuki silti taas merkittävä korotus jo olemassa oleviin poliittisiin tukiin.
&#8211; Sotemenot ovat kasvussa, ja uusi hallintohimmeli lisää niitä entisestään. Puolueiden on siis kyseenalaista lähteä nostamamaan jo ennestään suuria tukiaan samaan aikaan, kun tavalliselle kansalaiselle ei ole muuta jaettavaa kuin niukkuutta.
&#8211; Monella alueella uuteen ”demokratiarahaan” menevällä summalla saataisiin palkattua vuodeksi lähemmäs kymmenen sairaanhoitajaa. Aluevaltuutetut päättävät kumpaan rahat laitetaan. Valinnan pitäisi olla helppo, Grönroos kirjoittaa.
&nbsp;

Suomen Perustan Grönroos uusista piilopuoluetuista: “Monella alueella uuteen “demokratiarahaan” menevällä summalla saataisiin palkattua vuodeksi lähemmäs kymmenen sairaanhoitajaa”

Jönköpingin alueen ruotsidemokraatit vaativat leikkauksia turvapaikanhakijoiden etuuksiin. Täysimittaisiin terveyspalveluihin olisivat oikeutettuja vain Ruotsin kansalaiset ja maassa pitkään asuneet, kertoo SVT. Sen sijaan kovilla olevan hoitohenkilökunnan hyvinvointiin pitäisi panostaa ja vapauttaa heidät sairausajan karenssipäivistä.

Pandemian ja maahanmuuton aiheuttamat paineet näkyvät Ruotsin aluehallinnossa. Punavihreä koalitio aikoo kasvattaa tulo- ja menoarviossaan Jönköpingin kuluja 300 miljoonalla kruunulla (29 M€) ensi vuonna.
Ruotsidemokraatit yrittäisivät pitää taloutta tasapainossa ja ehdottavat omassa aluebudjetissaan ainoastaan 194 miljoonaan lisäystä vuoden 2020 budjettiin.
Kattavat terveyspalvelut vain omalle väelle
Ruotsidemokraatit <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/jonkoping/sd-vill-begransa-varden-for-asylsokande">esittävät</a> säästämistä turvapaikanhakijoiden sairaanhoitokuluista. Heille taattaisiin akuutti hoito mutta muut terveyspalvelut taattaisiin vain Ruotsin kansalaisille ja pitkään maassa asuneille. Ilmaiset tulkkipalvelut poistettaisiin yli kaksi vuotta maassa oleskelleilta. Myös ilmainen hammashoito yli 23 vuotiaille maahan yksintulleille on ruotsidemokraattien lakkautuslistalla.
Kovassa paineessa ahertavan hoitohenkilökunnan oloja sen sijaan helpotettaisiin poistamalla heiltä sairausajan karenssipäivät. Isot säästöt alkavat pienistä puroista ja siksi Jönköpingin ruotsidemokraattien linjauksilla voi vielä olla suurempaakin kansallista merkitystä.
&nbsp;

Ruotsidemokraatit ehdottavat leikkauksia turvapaikanhakijoiden terveydenhoitoon ja tulkkipalveluihin