Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Hamas aloitti teloitukset – Antikainen: Vihervasemmisto haaveilee edelleen Hamasin johtamasta Palestiinasta

Garedew: Keskustan työllisyyspolitiikka loi kasvua vain julkiseen velkaan

Jimmie Åkesson nosti kissan pöydälle: “Suuri osa tämän päivän työttömyydestä Ruotsissa on tuontitavaraa”

Vihervasemmisto halukas leikkaamaan eläkkeistä – perussuomalaiset ei eläkeläisen kukkarolla kävisi

Islamin suosio kasvaa kouluissa – Koponen: ”Väkivaltaisille ja naisia alistaville uskomuksille ei ole sijaa Suomessa”

SDP äänesti kansalaisuuden ehtojen tiukennuksia vastaan – Vigelius: ”SDP:n linja on, että Kelan etuuksilla turvattu toimeentulo olisi kansalaisuutta haettaessa tarpeeksi”

Tavio syyttää työttömyyden kasvusta matalasti koulutetun työvoiman maahanmuuttoa

Perussuomalaiset: Keskusta ei luota suomalaisiin työntekijöihin

Kansalaisuuden ehtojen kiristykset läpi – perussuomalaiset riemuitsevat

Elomaa kiittää hallitusta: Kädenojennus pienituloisille autoilijoille

Päivän Pointti: Kun Lähi-idän rauha etenee, Yle kutsui kommentaattoriksi Israelia vastustavan aktivistin, joka esiteltiin asiantuntijana

Maahanmuuttaja joutuu jatkossa itse maksamaan opiskelustaan lukiossa ja ammattikoulussa

Hamas teloittaa siviilejä Gazassa, Palestiina-aktivistit ovat vaihteeksi hiljaa – Garedew: ”Tätäkö haluttiin?”

Päivän Pointti: Yle lietsoo nyt pelkoa Euroopan muka vallanneesta ”laitaoikeistosta” ja johtaa taas harhaan

Ranskalaiskirjailija varoittaa: Muslimiveljeskunta haluaa tehdä Euroopasta sharia-lakiin perustuvan kalifaatin

Antikainen: Äänioikeus vain Suomen kansalaisille

Demarit huolissaan ulkomailla syntyneiden työntekijöiden määrän kasvusta – Bergbom: ”Kuinka se voi olla näin, sosialidemokraatit?”

Purra syyttää keskustaa törkeästä maalittamisesta ja tappouhkauksista: ”Hävetkää”

Totuus on tekijän silmissä – Yle tulkitsee maailmaa sellaisena kuin toimittaja haluaisi sen olevan

Pala Espanjan kulttuurihistoriaa tuhoutui ilmastoaktivistien iskussa

ammattiopistot

Monet oppilaitokset ovat huomanneet maahanmuuton ikiliikkujaksi, jonka avulla laitos saa käytännössä loputtoman määrän opiskelijoita, joiden määrän perusteella valtio tukee oppilaitoksia rahallisesti. Tämä kyseenalainen toiminta on alkanut viime aikoina paljastua jo suurelle yleisöllekin.

Helsingin Sanomat <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010224585.html?fbclid=IwAR1agAqnIp268GS7M2IKUroVTk_PH7AOaArOTfw5XzC9Hx15RlmaZ-YuIcI">kirjoittaa</a> 15.2. etenkin venäläisiä opiskelijoita haalineen pohjoispohjanmaalaisen Jedu-ammattiopiston joutuneen opetushallituksen kiinnostuksen ja viranomaistoimien kohteeksi kyseenalaisen toimintansa takia. Seitsemän kunnan alueella Oulun eteläpuolella toimivan Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän eli Jedun epäillään muun muassa hyväksyneen suomea lainkaan osaamattomia opiskelijoita, vaikka sillä on lupa vain suomenkielisen opetuksen järjestämiseen.
Tammikuun alussa Helsingin Sanomat <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010005186.html">kertoi</a> Jedun haalineen viime vuosina erityisesti venäläisiä opiskelijoita. Opetushallitus tekee vuoden loppuun mennessä ministeriön toimeksiannosta poikkeuksellisen toiminnan ja talouden tarkastuksen, joka koskee Jeduun kolmansista maista houkuteltuja opiskelijoita. Kolmansien maiden opiskelijat voivat saada Suomessa ilmaisten opintojen lisäksi ilmaisen asunnon ja opiskelijaruokailun.
Maahanmuuttobisneksen edunsaajat
Maahanmuuttobisneksen monista muodoista ja sen aiheuttamista yhteiskunnallisista ongelmista kirjoitti vuonna 2022 myös Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos analyysissään <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/ketka-hyotyvat-maahanmuutosta/">Ketkä hyötyvät maahanmuutosta?</a> Grönroosin mukaan yhteiskunnalle haitallista maahanmuuttoa on vaikea saada järkeistettyä sen vuoksi, että liian monet tahot hyötyvät siitä.
&#8211; Myös monet oppilaitokset ovat huomanneet maahanmuuton olevan ikiliikkuja, jonka avulla laitos saa käytännössä loputtoman määrän opiskelijoita, sillä opiskeluperusteinen maahanmuutto on havaittu myös kehittyvissä maissa keinoksi saada jalka oven väliin eurooppalaisiin yhteiskuntiin. Vuonna 2022 ammattikorkeakoulujen hakijoista 85 prosenttia olikin Euroopan ulkopuolelta, Grönroos kirjoittaa.
&#8211; Koulut avaavat tätä nykyä jatkuvasti uusia englanninkielisiä koulutuslinjoja, joille on ulkomailta käytännössä loputon määrä hakijoita, joiden ensisijainen motiivi ei edes ole itse koulutus. Kouluja eivät opiskelijoiden motiivit kiinnosta, sillä niille oleellista on kasvattaa opiskelijoiden määrää, jonka mukaan valtio tukee oppilaitoksia ja laitos pystyy näin kasvattamaan toimintaansa.
&nbsp;

Ulkomaalaisia opiskelijoita haalinut ammattiopisto joutui opetushallituksen suurennuslasin alle – erityisesti venäläiset opiskelijat kiinnostivat Jedua