Perussuomalainen 4/2025

Perussuomalainen 3/2025

Purra: Suomi nousee työllä, vastuunkannolla ja horjumattomuudella – ”Vippaskonsteja ei ole”

Perussuomalaisten Suomeksi kiitos -kielikampanja käynnistyy tänään

Perussuomalaisten puoluevaltuuston kokous – katso suora lähetys

Hyviä talousuutisia Euroopasta: Keskuspankilta positiivinen kasvuennuste jo toista kertaa peräkkäin ja Suomen luottoluokitus pysyy ennallaan

Hallituksen sote-korjaukset saavat kiitosta väliraportissa – Sillanpää: ”Oppositio levittää propagandaa sotepalveluiden romahtamisesta”

Elinkeinoministeri Puisto: Työ turpeen puolesta etenee

Suomen Moody’s-luottoluokitus säilyy ennallaan – Purra kommentoi: ”Arvio antaa selvän viestin, että hallitus on tehnyt oikeita toimia”

Milan Jaff karkotettiin Suomesta – ”Tervemenoa”

Purra: Suomella on paremmat ajat edessä – Hallitus ei joudu tekemään lisää säästöjä ensi vuonna

Riikka Purra: Sotakorvauslainamalli hyvä vaihtoehto Ukrainan tukemiseksi

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

Hallitus lopettaa tuetut lomat, lomailuyhdistykset järkyttyivät – Junnila: Puolueiden lomatoiminnan tukeminen ei ole veronmaksajan tehtävä

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Joakim Vigelius missikohusta: Sairasta, takakireää, huumorintajutonta ja ennen kaikkea armotonta

Krista Kiuru haukkui hallituksen edustajia ”muuleiksi” – Koponen: ”Välillä olisi hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä, miten käyttäytyy”

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”

elefantti olohuonessa

Brexitin piti katkaista ulkomaisen työvoiman vyöry saarivaltakuntaan mutta toisin kävi. Nyt töihin tullaan Euroopan ulkopuolelta perheen kanssa ja väentulo on suurempaa kuin koskaan. Vaalit ovat pian ovella ja konservatiivihallituksen aikaansaannoksiin ovat tyytymättömiä sekä omat että oppositio.

Maahanmuuttoa kuvaavat käppyrät sojottavat tuimasti ylöspäin ja se lyö paatuneet journalistitkin ällikällä:
&#8211; On vaikea pukea sanoiksi, miten valtaisaa siirtolaisuus Britanniaan nyt on, nettomaahanmuutto ei koskaan ole ollut näin korkealla tasolla, <a href="https://twitter.com/EdConwaySky/status/1727657294127608255">todistelee</a> brittitoimittaja viestipalvelu X:ssä grafiikan kera.
Konservatiivihallitus lähti aikoinaan siitä, että maahan saisi muuttaa korkeintaan 100 000 ihmistä vuosittain. Siirtolaisuuden myötä väkiluku Englannissa ja Walesissa kasvoi viime vuonna Guardianin <a href="https://www.theguardian.com/uk-news/2023/nov/23/net-migration-to-uk-hit-record-745000-in-2022-revised-figures-show#:~:text=Net%20migration%20to%20UK%20hit%20record%20745%2C000%20in%202022%2C%20revised%20figures%20show,-Office%20for%20National&amp;text=Net%20migration%20boosted%20the%20UK,furious%20response%20from%20rightwing%20Conservatives.">mukaan</a> kuitenkin 745 000 henkilöllä. Nopeinta tahtia sitten 1960-luvun.
Laiton maahantulo ja turvapaikanhaku ovat vain osittainen syy ihmisvyöryyn, sillä Britanniassa <a href="https://www.gov.uk/government/statistics/immigration-system-statistics-year-ending-june-2023/how-many-people-do-we-grant-protection-to#:~:text=There%20were%2078%2C768%20asylum%20applications,been%20decreasing%20again%20in%202023.">jätettiin</a> kesäkuun 2022 ja kesäkuun 2023 välisenä aikana 78 000 turvapaikkahakemusta.
Britit eivät halua töihin hoitoalalle 
Nettomuuton kasvu – maahanmuuttajien määrä miinus maastamuuttajien määrä – johtuu pääasiassa töihin saapuvien ihmisten ja heidän perheidensä määrän kasvusta. He ovat tulleet erityisesti paikkaamaan kroonista työvoimapulaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa.
Työviisumeiden määrä on kasvanut kaikkiaan 45 prosenttia ja hoitoalalle saapuville työntekijöille myönnettyjen viisumeiden määrä on kasvanut 157 prosenttia, <a href="https://www.gov.uk/government/statistics/immigration-system-statistics-year-ending-june-2023/why-do-people-come-to-the-uk-to-work">kertoo</a> konservatiivihallituksen tiedote.
&#8211; Elefantti olohuoneessa on siinä, että kovin harvat britit suostuvat tekemään töitä hoitoalalla kehnon palkkauksen takia, <a href="https://www.svd.se/a/GM7mpV/brexit-skulle-minska-invandringen-till-storbritannien-rusar#:~:text=Brexit%20fick%20inte%20bukt%20med,inf%C3%B6rdes%20efter%20uttr%C3%A4det%20ur%20EU.">toteaa</a> ajatuspaja Migrant Observatoryn Madeleine Sumption Svenska Dagbladetin lainauksessa.
Maahanmuutto vaalien keskeinen kysymys
Britteihin tulee työväkeä erityisesti Euroopan ulkopuolelta, sillä Brexitin jälkeen EU-kansalaiset tarvitsevat maahanmuuttoa varten viisumin. Tulijoita on erityisen paljon Intiasta, Nigeriasta ja Zimbabwesta.
Vihaiset parlamentin konservatiiviedustajat vaativat nyt, että pääministeri Rishi Sunak pudottaa nettomaahanmuuton korkeintaan 250 000 henkilöön vuodessa.
Monet edustajista ovat tulleet valituksi työväenpuolueen perinteisiltä alueilta, ja maahanmuutto on todennäköisesti polttava kysymys viimeistään tammikuussa 2025 pidettävissä parlamenttivaaleissa.
Gallup-johdossa olevan oppositio paukuttaa omaa viestiään ja julistaa, että konservatiivihallitus on epäonnistunut sekä maahanmuutto-, että pakolaispolitiikassa, kuten myös maan taloudenpidossa.

Brexit ei auttanut, kovempia keinoja kaivataan: Britanniaan muuttaa enemmän väkeä kuin koskaan aikaisemmin

Venäläiset eivät juuri tunnu piittaavaan Ukrainassa käytävästä hyökkäyssodasta ja ihmisten loputtomista kärsimyksistä. Diktatuurissa vaikeneminen toki on kultaa ja sujuvan arjen edellytys. Ei kuitenkaan ole koko totuus eikä peilin vika, jos naama on vino.

Kokonaista 77 prosenttia venäläisistä tuki helmikuun lopussa hyökkäystä Ukrainaan. Vuotta aiemmin kansan tuki interventiolle oli 68 prosenttia. <a href="https://www.levada.ru/2023/03/02/konflikt-s-ukrainoj-otsenki-fevralya-2023-goda/">Luvut</a> ovat peräisin mielipidemittauksiin erikoistuneelta riippumattomalta tutkimuslaitos Levadalta, joka Venäjällä luokitellaan ulkomaiseksi agentiksi.
Sotatoimia piti helmikuussa menestyksekkäänä 63 prosenttia vastaajista. Vuotta aiemmin 68 prosenttia oli sitä mieltä, että menestys siivittää sotilaallista erikoisoperaatiota. Pientä säröilyä kokonaiskuvaan tulee siitä, että puolet kansasta haluaisi Venäjän aloittavan neuvottelut rauhasta.
Elefantti olohuoneessa
Isovenäläiset näyttäisivät suhtautuvan myönteisesti sotaan, joka ei juurikaan tule silmille maan suurissa metropoleissa. Arojen ja vankiloiden kasvatit ovat saaneet puolustaa eliitin etuja vieraalla maaperällä.
Diktatuurin ja kansalaisten yhteinen vaikeneminen sodan todellisesta luonteesta näyttäisi olevan win-win-tilanne, kollektiivinen etu. Ja kollektivisoinnistahan laajalla Venäjänmaalla on kokemuksia jo sadan vuoden takaa.
Toimittaja Anna-Lena Laurén <a href="https://www.dn.se/varlden/moralisk-dovhet-ar-ett-satt-att-overleva-i-en-diktatur/">pohtii</a> Dagens Nyheterissä, miksi hän keskustellessaan ihmisten kanssa Venäjällä tuntee kaiken aikaa ”elefantin läsnäolon olohuoneessa”.
&#8211; Venäjä on tänään diktatuuri, jossa häkki heilahtaa systeemin vastustajalle alta aikayksikön. En todellakaan odota, että ihmiset olisivat valmiita istumaan vuosikaudet vangittuina. En kuitenkaan ymmärrä, miksi he eivät voi tunnustaa edes itselleen sitä, mitä Venäjä tekee Ukrainassa.
Epäluottamus Venäjään totaalista
Kansainvälinen mielipide Venäjästä on Ukrainan intervention jälkeen kääntynyt yhä negatiivisemmaksi, erityisesti länsimaissa. Pew Research Centerin <a href="https://www.pewresearch.org/global/2022/06/22/ratings-for-russia-drop-to-record-lows/">selvityksen</a> mukaan Venäjä nähdään tänään enemmän tai vähemmän vihollisena.
Erityisesti näin on Puolassa, Ruotsissa, Australiassa, Hollannissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Listauksen 18 maan keskiarvo epäluottamukselle on 85 prosenttia. Pelkästään näiden lukujen perusteella on vaikeata nähdä mitään tietä entiseen.

Valtaosa venäläisistä tukee tutkimusten mukaan hyökkäystä Ukrainaan – se vain ei ole koko totuus