

Isoon-Britanniaan riittää tulijoita kolmansista maista sekä laillisesti että laittomasti. / LEHTIKUVA
Brexit ei auttanut, kovempia keinoja kaivataan: Britanniaan muuttaa enemmän väkeä kuin koskaan aikaisemmin
Brexitin piti katkaista ulkomaisen työvoiman vyöry saarivaltakuntaan mutta toisin kävi. Nyt töihin tullaan Euroopan ulkopuolelta perheen kanssa ja väentulo on suurempaa kuin koskaan. Vaalit ovat pian ovella ja konservatiivihallituksen aikaansaannoksiin ovat tyytymättömiä sekä omat että oppositio.
Maahanmuuttoa kuvaavat käppyrät sojottavat tuimasti ylöspäin ja se lyö paatuneet journalistitkin ällikällä:
– On vaikea pukea sanoiksi, miten valtaisaa siirtolaisuus Britanniaan nyt on, nettomaahanmuutto ei koskaan ole ollut näin korkealla tasolla, todistelee brittitoimittaja viestipalvelu X:ssä grafiikan kera.
Konservatiivihallitus lähti aikoinaan siitä, että maahan saisi muuttaa korkeintaan 100 000 ihmistä vuosittain. Siirtolaisuuden myötä väkiluku Englannissa ja Walesissa kasvoi viime vuonna Guardianin mukaan kuitenkin 745 000 henkilöllä. Nopeinta tahtia sitten 1960-luvun.
Laiton maahantulo ja turvapaikanhaku ovat vain osittainen syy ihmisvyöryyn, sillä Britanniassa jätettiin kesäkuun 2022 ja kesäkuun 2023 välisenä aikana 78 000 turvapaikkahakemusta.
Britit eivät halua töihin hoitoalalle
Nettomuuton kasvu – maahanmuuttajien määrä miinus maastamuuttajien määrä – johtuu pääasiassa töihin saapuvien ihmisten ja heidän perheidensä määrän kasvusta. He ovat tulleet erityisesti paikkaamaan kroonista työvoimapulaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa.
Työviisumeiden määrä on kasvanut kaikkiaan 45 prosenttia ja hoitoalalle saapuville työntekijöille myönnettyjen viisumeiden määrä on kasvanut 157 prosenttia, kertoo konservatiivihallituksen tiedote.
– Elefantti olohuoneessa on siinä, että kovin harvat britit suostuvat tekemään töitä hoitoalalla kehnon palkkauksen takia, toteaa ajatuspaja Migrant Observatoryn Madeleine Sumption Svenska Dagbladetin lainauksessa.
Maahanmuutto vaalien keskeinen kysymys
Britteihin tulee työväkeä erityisesti Euroopan ulkopuolelta, sillä Brexitin jälkeen EU-kansalaiset tarvitsevat maahanmuuttoa varten viisumin. Tulijoita on erityisen paljon Intiasta, Nigeriasta ja Zimbabwesta.
Vihaiset parlamentin konservatiiviedustajat vaativat nyt, että pääministeri Rishi Sunak pudottaa nettomaahanmuuton korkeintaan 250 000 henkilöön vuodessa.
Monet edustajista ovat tulleet valituksi työväenpuolueen perinteisiltä alueilta, ja maahanmuutto on todennäköisesti polttava kysymys viimeistään tammikuussa 2025 pidettävissä parlamenttivaaleissa.
Gallup-johdossa olevan oppositio paukuttaa omaa viestiään ja julistaa, että konservatiivihallitus on epäonnistunut sekä maahanmuutto-, että pakolaispolitiikassa, kuten myös maan taloudenpidossa.
Artikkeliin liittyvät aiheet
- työviisumi Madeleine Sumption elefantti olohuonessa Rishi Sunak konservatiivihallitus sosiaali- ja terveydenhuolto Wales nettomaahanmuutto Zimbabwe Työväenpuolue laiton maahanmuutto Euroopan unioni Labour Intia Nigeria Brexit Iso-Britannia Turvapaikanhakijat Englanti EU maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Britanniassa vaaditaan jo eroa Euroopan ihmisoikeussopimuksesta: ”Nykyisessä oikeusjärjestelmässä laittoman maahanmuuton hillitseminen ei ole mahdollista”

Raiskaaja onnistuttiin karkottamaan kahdeksan vuoden oikeustaistelun jälkeen – ehtona luksushotelli Mogadishussa brittiveronmaksajien kustannuksella

”EU:n pahin painajainen” voitti Hollannin vaalit – maahanmuuttokriittinen valtavirta vahvistuu Euroopassa

Kevään EU-vaaleissa muhii jättiyllätys – maahanmuuttokriittisyys nousussa kautta Euroopan

Tanskankin hallitus aikoo lähettää turvapaikanhakijat Afrikkaan – brittien hapuilusta huolimatta

Venäjä horjuttaa, EU hidastelee – maahanmuuton välineellistämistä koskeva asetus jumissa

Turvapaikanhakijat Ruandaan odottamaan asiansa käsittelyä – Britanniaan ei asiaa edes myönteisen päätöksen jälkeen
Viikon suosituimmat

Saksa on häviämässä taistelun rikollisuutta vastaan – poliisit paljastavat uutuusteoksessa, mistä asioista virallinen Saksa vaikenee
Me menetämme tämän maan on nimeltään saksalaisen tutkivan toimittajan Liv von Boetticherin ajankohtainen kirja, johon hän on haastatellut laajalla otannalla saksalaisia poliiseja heidän kokemuksistaan Saksassa vallitsevasta rikollisuudesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Hän avaa kirjassaan asioita, jotka saksalainen politiikka haluaisi lakaista mieluiten maton alle. Rikollisuuden kasvun keskeisiä tekijöitä ovat olleet kontrolloimaton maahantulo, puuttuva integraatio, järjestäytynyt rikollisuus sekä valtion kyvyttömyys ja haluttomuus puuttua tapahtumien kulkuun.

Iranilaismedia julkaisi tappolistan: ”Kosto on varma” – listalla myös Euroopan poliittista johtoa
Iranilainen sanomalehti on julkaissut tappolistan 13 amerikkalaisesta, israelilaisesta ja eurooppalaisesta huippupoliitikosta. Listan kohteet on jutun kuvituksessa puettu oranssiin vankiunivormuun. Uusi ajatolla Mojtaba Khamenei oli hetkeä aikaisemmin julkaissut uhkauksen kostaa isänsä Ali Khamenein kuolema.

Kuka hyötyy järjestöavustuksista – selvitys paljastaa varakkaat STEA-tuensaajat ja identiteettityön puuhastelijat
Suomen Uutiset selvitti, miltä STEA-avustuksia saavien järjestöjen kenttä näyttää – ja miksi sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin avustusten jakoprioriteetit ovat perusteltuja.

Kuvernööri Walz armahti lapsenraiskaajan estääkseen karkotuksen – ulkoministeri Rubio puuttui asiaan
Minnesotan kuvernööri Tim Walz antoi lapsenraiskauksesta tuomitulle ulkomaalaismiehelle armahduksen, jotta tämä saisi jäädä maahan. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun demokraatit käyttävät kaikkia mahdollisia keinoja estääkseen karkotuksen. Lopulta ulkoministeri Marco Rubio joutui puuttumaan peliin.

Pääkaupunkiseudun katuturvallisuus vaihtelee alueittain – Vantaan kaduilla pitää olla valppaana ja varuillaan, kun liikkuu yksin
Vantaa on keikkunut poliisin turvattomuustilastoissa kärkipaikoilla jo pitkään. Poliisin käyttämän häiriöindeksin mukaan Vantaa on Suomen turvattomin kaupunki. Katja Pirhonen kertoo omista kokemuksistaan, millaista on asua Myyrmäessä.

Rydman tyrmää mediassa kiertämään lähteneet uusimmat väärät väitteet: Kela päättää itse lääkekorvauksista
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman korjaa vanhassa mediassa ja somessa leviävää virheellistä käsitystä, jonka mukaan hän tai hallitus olisivat leikkaamassa eräiden kalliiden lääkkeiden korvauksia. Asia koskee Kelan itsenäistä linjausta, ei ministerin päätösvaltaa.

Rasisminvastaisia työpajoja nelivuotiaille ja lomarahaa palkansaajille – näihin STEA-avustuksiin veronmaksajan rahat menevät
STEA jakaa vuosittain satoja miljoonia euroja sosiaali- ja terveysjärjestöille. Avustusaineiston läpikäynti paljastaa joukon kohteita, joilla ei ole selvää yhteyttä heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen tai terveyden edistämiseen.

Helsinkiläiskoulun puukotuksesta tuomio – maahanmuuttajataustaiselle 15-vuotiaalle 2 vuotta 8 kuukautta vankeutta tapon yrityksestä
Kolmen maahanmuuttajataustaisen 15-vuotiaan välinen yhteenotto kärjistyi Helsingin Maatullin koulussa maaliskuussa hengenvaaralliseksi puukotukseksi.

Antikainen vastaa Virralle: ”Vaarallista on vihreiden maahanmuuttopolitiikka”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vastaa vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran väitteeseen, jonka mukaan sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin toiminta olisi vaarallista. Virta syytti Rydmanin järjestörälssileikkausten olevan vaarallista instagram päivityksessään.

STEA leikkasi Riemu Finlandin rahoituksen – toiminnanjohtaja kiistää väärinkäytökset
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA myönsi ehkäisevän päihdetyön järjestölle Riemu Finland ry:lle (ent. Music Against Drugs ry) vuodeksi 2026 enää toiminnan alasajoon tarkoitetun avustuksen. Taustalla on STEA:n laillisuustarkastus, joka kohdistui vuoteen 2024.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää







