Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Uusi hallituksen esitys ajaa rikolliset entistä ahtaammalle – Meri: ”Viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan”

Laittomia maahantulijoita kohti varoituslaukauksia ampunut puolalaissotilas vapautettiin syytteestä

Vigeliukselta aloite Suvivirren turvaamiseksi: ”Kauniit suomalaiset perinteet on karnevalisoitu jokavuotiseksi sirkukseksi”

Rikkinäiset ikkunat ja turvallisuuden perusta: Miksi järjestyksellä on väliä?

Perussuomalaiset vaativat perinteiden kunnioittamista: ”Suvivirrestä sakotetaan ja monikulttuurinen myyräntyö jatkuu”

Passin voimassaolo pitenee 10 vuoteen

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

Euroopan keskuspankki ajaa digieuroa kysymättä kansalaisilta

EU-elvytysrahasto

Kun valtion menot kasvavat enemmän kuin tulot, valtio alkaa velkaantua. Takavuosina ja menneiden vuosikymmenien aikana Suomen valtio on ottanut velkaa joko enemmän tai vähemmän, välillä joskus lyhentänytkin velkaa. Päättymässä oleva Sanna Marinin hallituskausi tullaan silti muistamaan ennennäkemättömästä velkaantumisesta. Velkaantumisen keskeinen syy on siinä, että mistään ei ole osattu luopua.

Toimitusministeristöksi muuttuneen Sanna Marinin (sd) johtama hallitus on ajanut Suomen ennennäkemättömään talousahdinkoon.
Valtionkonttorin tuoreimman tiedon mukaan valtion velka oli huhtikuun lopussa 145,1 miljardia euroa, eli jokaista asukasta kohden velkaa oli 25 985 euroa.
Valtionvelan määrä on siis kasvanut kiihtyvään tahtiin Marinin hallituskaudella. Kun pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus lopetti kesällä 2019, saman vuoden lopussa velkaa oli 106,4 miljardia euroa. Sipilän hallituksen jälkeen lisää velkaa on siis kertynyt jopa liki 40 miljardia.
Alijäämäkuningattarien hallitus
Marinin vasemmistohallitusta voisi kutsua myös alijäämäkuningattarien hallitukseksi, koska se on tuonut toistuvasti eduskuntaan alijäämäisiä budjetteja. Marin hallituksen talousarvioesitys tälle vuodelle on peräti 8,1 miljardia euroa alijäämäinen, eli menoja on enemmän kuin tuloja.
Alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa. Seuraus onkin, että talousarvion mukainen valtionvelka nousee tämän vuoden lopussa jo noin 146 miljardiin euroon.
Marinin hallitus jättääkin Suomen seuraavalle hallitukselle selkeästi heikommassa kunnossa kuin missä sen sai. Marinin johtamana SDP silti lähti kevään eduskuntavaaleihin pitkälti toiveajatteluun perustuvalla talouspolitiikalla, missä velkaantumisen uskottiin pysähtyvän talouskasvulla ja työllisyydellä.
Talous ei kasva toiveajattelulla
Julkisen talouden yhteenlaskettu alijäämä on lähes jopa 14-15 miljardia vuodessa. Koska talouskasvu on hidasta, julkisen talouden ongelmia ei ole mitenkään mahdollista hoitaa pelkästään luottamalla talouskasvuun, eikä siitä ole selkeitä merkkejä. Talous ei lähde kasvuun toiveajattelulla, vaan tarvittaisiin myös työllisyystoimia sekä rakenteellisia uudistuksia, joita Marinin hallitus on ollut haluton tekemään.
Marin itse ja hänen hallituksensa ministerit usein mielellään luettelevat tekemiään uudistuksia kuten soten saattamista maaliin sekä perusopetusuudistusta. Tosiasia on, että kummatkin ovat alirahoitettuja. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueen budjetti alkaneelle vuodelle on <a href="https://alueviesti.fi/2022/11/17/hyvinvointialue-tekemassa-635-miljoonan-alijaaman-pirkanmaalla/">63,5 miljoonaa euroa</a> alijäämäinen. Alijäämä johtaa säästöjen etsimiseen.
Menokehykset romukoppaan
Koronan vuoksi Marinin hallitus sai syyn luopua kokonaan vaalikauden menokehyksestään. Valtiontalouden tarkastusvirasto kuitenkin huomautti, että julkisen talouden tavoitteiden sisältämät päätökset valtion menokehyksestä heikentävät menokehysjärjestelmän uskottavuutta.
Hallitus luopui menokehyksestä kokonaan vuodeksi 2020 ja paluu kehysmenettelyyn vuonna 2021 sisälsi lukuisia poikkeuksia. Kehysriihessä 2021 hallitus korotti kehystasoa vuosiksi 2022 ja 2023, vaalikauden alussa sovitusta kehystasosta poiketen.
Marinin vasemmistohallitusta on usein arvosteltu holtittomasta velanotosta, mutta miten siihen on hallituksen riveistä reagoitu? Lähinnä toistuvalla ylimielisyydellä. Esimerkiksi silloinen kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas) lausui syyskuussa 2020 eduskunnassa legendaarisiksi muuttuneet sanansa <a href="https://www.youtube.com/watch?v=U4cFeD8LYZI">”Nyt tulee rahaa”</a>, joilla Arhinmäki viittasi valtion budjetista sekä EU:n elvytysrahastosta tulevaan rahaan.
Arhinmäki muistetaan myös <a href="https://www.ku.fi/artikkeli/4277745-paavo-arhinmaki-kun-juhannushaastattelussa-budjettiriihessa-ei-ole-leikkausten-aika-tarvitaan-toimia-joilla-saadaan-talous-pyorimaan-ja-sita-kautta-ihmisille-uskoa-tulevaan">lausunnostaan</a>: ”Eiväthän valtiot koskaan maksa lainojaan pois, ne ottavat uusia lainoja tilalle.”
Demarit eivät halunneet luopua lempilehmistään
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra <a href="https://www.suomenuutiset.fi/purra-moittii-marinin-hallitusta-siita-etta-se-ei-kykene-luopumaan-mistaan-jokainen-hallituspuolue-saanut-omat-lempilehmansa/">moitti</a> eduskuntavaalien alla sosialidemokraattien talouspolitiikan linjaa, jossa elvyttävää finanssipolitiikkaa suositaan myös nousukaudella. Mitään tosiasiallisia leikkauksia julkisiin menoihin demarit eivät ole esittäneet.
&#8211; Käytännössä sosialidemokraattien lääke on aina, tilanteesta riippumatta, lisätä valtion menoja. Se on yksi syy siihen, miksi tässä tilanteessa nyt ollaan, Purra sanoi.
Hän moitti Marinia ja hallitusta siitä, että Suomen julkinen talous on paisunut, koska hallitus ei ole kyennyt luopumaan mistään vähemmän tärkeästä.
&#8211; Taloudessa on toki tärkeitä asioita, kuten meidän hyvinvointijärjestelmämme, jossa on tehty vaikeita päätöksiä koronaan ja sotaan liittyen, niitä perussuomalaisetkin on tukenut.
&#8211; Samaan aikaan, poikkeustilanteessa, te ette ole kuitenkaan osanneet luopua mistään. Jokainen hallituspuolue on saanut omat lempilehmänsä kauppaan mukaan ja sillä on menty. Juuri se kokonaisuus on tämän tilanteen takana, Purra sanoi.

Valtion talous on karmeassa kunnossa Marinin velkahuikkahallituksen jäljiltä: Vuosina 2019-2023 lisää velkaa kertyi jopa liki 40 miljardia

Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa logistiikka ja henkilöliikenne kulkevat eteenpäin kumipyörillä. Autoilijoille on kuitenkin lähivuosina luvassa kylmää kyytiä, sillä Suomen tieverkko rapistuu ja haurastuu alta kiihtyvään tahtiin. Viime kädessä kyse on rahasta, jota ei jää tienpitoon, koska hallitus ohjaa verovaroja maailmanparannushankkeisiin Suomen rajojen ulkopuolelle.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä on kasvanut karkeasti ottaen kaksi ja puoli -kertaiseksi. Haurastuvat tienpinnat tuskin ovat jääneet huomaamatta yhdeltäkään autoilijalta, mutta asiaan on kiinnittänyt huomiota myös Autoliitto, joka on usein aiemminkin esittänyt <a href="https://moottori.fi/liikenne/jutut/autoliitto-tierahoitus-yha-poukkoilevaa-teiden-kunto-huolettaa/">kritiikkiä</a> Suomen huolimattomasta tienpidosta.
Tieverkon kehittämisellä ja teiden kunnossapidolla on Autoliiton mukaan erittäin suuri vaikutus liikenteen päästöihin, liikenneturvallisuuteen ja matka-aikoihin. Mikäli tiestön heikko kunto johtaa nopeuksien alentamiseen tiestön kehittämisen sijaan, seurauksena on paitsi kuljetusten viivettä myös henkilö- ja tavaraliikenteen kustannusten nousua.
Heikkokuntoisilla teillä on myös ilmastovaikutuksia, sillä polttoaineen kulutus kasvaa merkittävästi teiden päällysteiden epätasaisuuden, päällystevaurioiden ja urien takia mm. vierintävastuksen kasvaessa.
Vierintävastuksella on suuri merkitys etenkin raskaiden ajoneuvojen kulutukseen. Päällysteiden epätasaisuus voi kasvattaa polttoaineen kulutusta jopa 10 prosenttia.
Huonokuntoisten teiden määrä kasvaa rajusti
Huonokuntoisten maanteiden päällysteiden määrä on noin <a href="https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/maantieverkon-kunto">kaksinkertaistunut</a> viimeisen 10 vuoden aikana.
Rapautuvat ja haurastuvat tiet ovat erityisesti pääkaupunkiseudun ongelma. Talven selän taituttua monilta pääkaupunkiseudun ympärillä kulkevilta teiltä on paljastunut routavaurioita. Vauriot syntyvät, kun tien pinnan alle valuu vettä sulan ilman aikaan. Jäätyessään vesi laajenee ja repii asfalttia rikki.
Routavauriot ja rosoiset kuopat aiheuttavat autoilijalle ikäviä yllätyksiä. Kuopat heikentävät ensinnä matkustusmukavuutta, mutta voivat aiheuttaa myös vakavia vaurioita ajoneuvon rungolle, renkaille tai vanteille. Myös itsessään kuopan väistämisyritykset ovat omiaan luomaan vaaratilanteita.
Ongelmia erityisesti pääkaupunkiseudulla
Pääkaupunkiseudun kelirikko-olosuhteita voi tänä keväänä kutsua jopa historiallisen huonoiksi. Ilta-Sanomien haastattelema Hinausyritys Sjöbergin toimitusjohtaja Sten Sjöberg sanoo, että ei ole urallaan koskaan nähnyt, että pääkaupunkiseudun moottoritiet ja pääväylät olisivat olleet <a href="https://www.is.fi/haku/?query=Sten%20Sj%C3%B6berg">näin huonossa kunnossa</a> kuin nyt.
- Tilanne on täysin poikkeuksellinen. Etelä-Suomen valtateillä on nyt runsaasti valtavia ja syviä kuoppia routavaurioiden takia, Sjöberg sanoo.
Kelirikko-olosuhteet kuitenkin aiheuttavat ongelmia ja vaaratilanteita koko maassa. Väylävirasto huomautti äskettäin, että syksyn ja talven haastavat olosuhteet sekä sulamisveden suuri määrä ovat aiheuttamassa erityisesti Lappiin vaikean kelirikkokevään. Onkin ennustettavissa, että sorateillä pintakelirikon lisäksi tulee runkokelirikkoa, joka aiheuttaa haasteita erityisesti raskaalle liikenteelle. Tästä syystä raskaat kuljetukset kannattaa ajoittaa joko <a href="https://vayla.fi/-/luvassa-vaikeaa-kelirikkoa-lappiin-ja-etelaiseen-suomeen-keskisessa-suomessa-paastaneen-normaalilla-kelirikolla">kelirikkoa</a> edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan, Väylävirasto huomauttaa.
Maanteiden korjausvelka noin 1,6 miljardia
Maanteiden <a href="https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/maantieverkon-kunto">korjausvelka</a> on viime aikoina kääntynyt kasvuun alhaisemman rahoitustason johdosta ja on Traficomin mukaan nyt noin 1,6 miljardia euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka tarvittaisiin huonokuntoisten väylien uudistamiseksi nykytarpeita vastaavaan kuntoon.
Rahasta tieverkon kunnossapito ei pitäisi jäädä kiinni, ainakaan teoriassa, sillä liikenteestä kerättävät verot ovat valtiolle muhkea rahasampo. Valtion <a href="https://www.aut.fi/etusivu_vanha/tilastot/verotus_ja_hintakehitys/valtion_verotulot_tieliikenteesta">verotulot tieliikenteestä</a> ovat kasvaneet 2010-luvulla yli 8 miljardiin euroon vuodessa. Tien kunnossapidossa tämä ei kuitenkaan näy, sillä tieliikenteestä kerätyistä veroista vuosittain vain noin 0,8 miljardia palautuu liikennesektorille valtion tieverkkoon käytettynä rahoituksena.
Perussuomalaiset ovat toistuvasti pitäneet esillä Suomen maanteiden korjausvelan lyhentämistarvetta sekä paheksuneet tienpitoon palautuvaa riittämätöntä summaa. Kansanedustaja Minna Reijonen on <a href="https://www.suomenuutiset.fi/reijonen-pienten-teiden-korjausvelkaa-saatava-lyhennettya/">paheksunut</a> esimerkiksi sitä, että Liikenne- ja viestintäministeriön suunnitelmissa liikenteen kehittämisrahoja on ohjattu voittopuolisesti vain raideliikenteeseen, mistä Reijonen on huomauttanut ettei tieliikenteen osuus vastaa käyttötarpeita.
Tieverkon kunnostaminen hidastuu
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen huhtikuun alussa julkistamat kehysriihen linjaukset toivat autoilijalle lisää huonoja uutisia: liikenne- ja viestintäministeriöön osui <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12392997">määrärahojen leikkaus</a>. Ministeriöltä päätettiin jo aiemmin leikata 110 miljoonaa euroa, ja tänä keväänä leikattiin 17 miljoonaa euroa lisää. Hallituksen leikkauspäätökset merkitsevät sitä, että huonokuntoisten teiden määrä Suomessa kasvaa.
Leikkaukset tarkoittavat käytännössä tieverkon kunnostamisen hidastumista. Väyläviraston toimialajohtajna Virpi Anttilan esittämän arvion mukaan tänä vuonna pystytään Suomessa päällystämään teitä enää noin 2 300 kilometriä, kun viime vuonna päästiin noin 2 900 kilometriin.
Mitä Italiassa nyt tehdään ja kenen rahoilla?
Samaan aikaan, kun suomalaiset autoilijat totuttelevat sulaneiden lumien alta paljastuneisiin vaurioihin tiellä, Italiassa on polkaistu käyntiin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/italian-ihmemaassa-on-jaettu-ilmaisiin-energiaremontteihin-jo-21-miljardia-arvaa-kuka-maksaa/">kaikkien aikojen remonttijuhlat</a>, joiden huumassa saapasmaan kansalaisten asumuksia uudistetaan vastaamaan modernin energiatalouden vaatimuksia.
Jos mietit, mistä rahat italialaisten remonttibuumiin tulevat niin arvasit aivan oikein: italialaiset remontoivat nyt EU:n elvytysrahaston kautta saamillaan miljardeilla Italian valtion tarjotessa kansalaisilleen uskomattoman edullisia energiaremontteja.
Rahoitusta energiataloutta parantaviin hankkeisiin on Italiassa myönnetty jo 21 miljardia euroa. ”Superbonus110%” tarkoittaa sitä, että homma on itse asiassa enemmän kuin ilmaista.
Suomessa patistetaan sossun luukulle
Suomessa meininki ei ole yhtä iloista kuin Italiassa. Suomalaiset kotitaloudet maksavat sähköstään järkyttävän korkeaa hintaa, eikä muutosta ole näkyvissä. Energian kohonneet kustannukset johtuvat pitkälti hallituksen kunniahimoisista ilmastotoimista. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) äskettäin kehottikin kansalaisia hakemaan Kelan luukulta <a href="https://www.suomenuutiset.fi/valtiovarainministeri-saarikko-toisti-ylimielisen-kehotuksensa-hakekaa-toimeentulotukea-sahkolaskun-maksamiseen/">toimeentulotukea</a>, jos verojen jälkeen palkasta käteen jäävä raha ei riitä sähkölaskun maksamiseen.
Toisaalta, kun ei ole varaa järkyttävän kalliiseen bensaan, maanteiden rapautuminenkaan ei välttämättä ole ongelma, koska autolla ei olisi edes varaa ajella.

Tieliikenteestä kertyy 8 miljardia euroa verotuloja vuodessa – Suomen tieverkko silti historiallisen huonossa kunnossa, autoilu paikoin jopa hengenvaarallista