Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

SDP äänesti kansalaisuuden ehtojen tiukennuksia vastaan – Vigelius: ”SDP:n linja on, että Kelan etuuksilla turvattu toimeentulo olisi kansalaisuutta haettaessa tarpeeksi”

Tavio syyttää työttömyyden kasvusta matalasti koulutetun työvoiman maahanmuuttoa

Perussuomalaiset: Keskusta ei luota suomalaisiin työntekijöihin

Kansalaisuuden ehtojen kiristykset läpi – perussuomalaiset riemuitsevat

Elomaa kiittää hallitusta: Kädenojennus pienituloisille autoilijoille

Hamas teloittaa siviilejä Gazassa, Palestiina-aktivistit ovat vaihteeksi hiljaa – Garedew: ”Tätäkö haluttiin?”

Koskela: Ilman velkajarrua hyvinvointivaltiolta putoaa pohja

Pala Espanjan kulttuurihistoriaa tuhoutui ilmastoaktivistien iskussa

Junnila: Maahanmuuttajilla tehdylle koulubisnekselle kurmutusta

Katujengipomo nälkälakossa säilöönottokeskuksen ”huonojen olojen” vuoksi – Koponen: ”Milloin vain voi lähteä kotimaahan”

Päivän Pointti: Kun Lähi-idän rauha etenee, Yle kutsui kommentaattoriksi Israelia vastustavan aktivistin, joka esiteltiin asiantuntijana

Maahanmuuttaja joutuu jatkossa itse maksamaan opiskelustaan lukiossa ja ammattikoulussa

Päivän Pointti: Yle lietsoo nyt pelkoa Euroopan muka vallanneesta ”laitaoikeistosta” ja johtaa taas harhaan

Ranskalaiskirjailija varoittaa: Muslimiveljeskunta haluaa tehdä Euroopasta sharia-lakiin perustuvan kalifaatin

Antikainen: Äänioikeus vain Suomen kansalaisille

Demarit huolissaan ulkomailla syntyneiden työntekijöiden määrän kasvusta – Bergbom: ”Kuinka se voi olla näin, sosialidemokraatit?”

Purra syyttää keskustaa törkeästä maalittamisesta ja tappouhkauksista: ”Hävetkää”

Totuus on tekijän silmissä – Yle tulkitsee maailmaa sellaisena kuin toimittaja haluaisi sen olevan

hankintatuki

Tiistaina käsiteltiin eduskunnassa hallituksen esitystä, jossa ehdotetaan muutettavaksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan määräaikaisesta tukemisesta annettua lakia. Perussuomalaiset näkevät esityksessä paljon mahdollisuuksia.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoi esittelypuheenvuorossaan, että lakia muutetaan vastaamaan EU:n valtiontukilainsäädännön muutoksia. Lisäksi lakiin ehdotetaan palautettavaksi mahdollisuus henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden tukiin eduskunnan viime vuoden lopussa antaman lausuman mukaisesti.
&#8211; Hallitusohjelman mukaan hallitus jatkaa arjen kustannuksia lisäämättömiä toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi, kuten käyttövoima- muutoksen helpottamista erityisesti raskaassa liikenteessä, kertoi Ranne.
Ja mikä tärkeintä:
&#8211; Esityksellä ei ole valtion menoja lisäävää vaikutusta. Esitetyt muutokset voidaan tehdä aiempina vuosina tehtyjen määrärahapäätösten puitteissa.
Henkilöautojen muuntotuki palautuu
Suomessa erilaisten vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkevien ajoneuvojen hankintaa on tuettu vuodesta 2018 lähtien.
&#8211; Voimassa oleva laki vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan määräaikaisesta tukemisesta tuli voimaan tammikuussa 2022. EU:n valtiontukilainsäädäntö eli tarkemmin uusi vähämerkityksistä tukea koskeva asetus edellyttää muutoksia voimassa olevaan kansalliseen lakiin 1.7.2024 alkaen.
&#8211; Jatkossa kansallista kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen tukea voisi saada myös maanteiden tavarakuljetuksiin tarkoitettujen ajoneuvojen hankintaan. Siten jatkossa sähkö- ja vetykäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen lisäksi myös kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatukea voi hakea 31.12.2024 asti riippumatta siitä, missä käytössä ne ovat, Ranne kertoi.
Lisäksi lakiin ehdotetaan palautettavaksi henkilöautojen muuntotukea koskeva sääntely. Esitys perustuu eduskunnan lausumaan, jonka mukaan hallitus tuo eduskunnalle esityksen, jolla lainsäädäntöön palautetaan mahdollisuus kaasu- ja etanolikonversioiden muuntotukiin. Muuntotukea haettaisiin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta.
&#8211; Tukea voisi saada enintään 1 000 euroa henkilöauton muuntoon kaasukäyttöiseksi taikka 200 euroa etanolikäyttöiseksi. Esityksen mukaan muuntotukea voisi hakea joulukuun puoleen väliin asti.
Realistinen puhdas siirtymä on kaikkien etu
Kansanedustaja Ari Koponen kiitteli hallituksen esitystä.
&#8211; Ihmisten arjen kustannukset eivät nouse hallituksen ilmastotoimilla. Ideologisesta ilmastohysteriasta on siis palattu todellisuuspohjaiseen, realistiseen puhtaaseen siirtymään, ja se on kaikkien etu.
&#8211; Laissa nostetaan kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen tuen yrityskohtaista kokonaismäärää 300 000 euroon kolmen vuoden aikana. Tällaisella esityksellä edistetään liikenteen päästöjen vähentämistä ilman, että Ypäjän perukoilla asuvan mummon kauppamatka Corollalla kallistuu.
&#8211; Kun nyt ajoneuvoista puhumme, en malta olla mainitsematta, että istuva hallitus on historian autoilijamyönteisin hallitus. Ensimmäistä kertaa ikinä polttoaineveroa ei nosteta, vaan lasketaan jopa yli 160 miljoonalla eurolla. Ammattidiesel otetaan vihdoin käyttöön vuonna 27. Tämän lisäksi ajoneuvoveroa alennetaan 50 miljoonalla eurolla. Tämä hyödyttää nimenomaan sitä Ypäjän-mökin Corollalla ajavaa mummoa, koska tämä veronalennus kohdennetaan vanhempaan autokantaan, Koponen sanoi.
Kotimaisesta biokaasusta aito vaihtoehto
Jaana Strandman näkee esityksen antavan kotimaiselle biokaasulle aivan aidon mahdollisuuden yleistyä tavarakuljetuksen käyttövoimana, kaasu kun kiinnostaa alan yrityksiä.
&#8211; Eri kuljetusbarometrien mukaan lähes joka viides vastaaja on investoimassa kaasukäyttöiseen kuorma-autoon. Biokaasulla on hyvät mahdollisuudet olla osaratkaisu raskaan liikenteen päästöjen vähentäjänä. Biokaasun hyödyntäminen tarkoittaa myös kotimaista energiantuotantoa ja arvoketjua, jolla varmistetaan huoltovarmuutta ja vähennetään riippuvuutta tuontienergiasta. Biokaasun käyttäminen luo työtä Suomeen, mikä on myös tärkeää.
&#8211; Kaasukuorma-autojen hankintaan on tullut tukikauden katkeamisen takia keskeytys, joten on erittäin tärkeää saattaa uusi laki voimaan mahdollisimman pian. Tällä hetkellä voimassa olevien tukiehtojen takia kuljetusyritykset eivät voi tehdä kaasukuorma-autoa koskevaa tilausta ennen kuin tukea on haettu ja hakemukseen on saatu ehdollinen päätös. Näin ollen kuljetusyritykset eivät ole kevään aikana voineet aiempaan tapaan tehdä kaasukuorma-autoja koskevia tilauspäätöksiä, vaikka tiedossa onkin ollut, että kaasukuorma-autojen tuki jatkuu myöhemmin tänä vuonna, kun lakiin on tehty tarvittavat muutokset, Strandman totesi.
Hankintatuet lisänneet kysyntää
Strandman huomautti, että kaasukuorma-autojen kauppa on käytännössä pysähtynyt täysin alkuvuoden aikana.
&#8211; Hankintatuen hakuaikaa on jatkettava vuoden 2027 loppuun. Kaasu-, sähkö- ja vetykäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatuen tukikausi on päättymässä jo vuoden 2024 lopussa, sillä esitetyssäkin muodossa lain mukaan hakemukset tulee jättää viimeistään vuoden 2024 loppuun mennessä. Hankintatuet ovat lisänneet sähkö- ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen ja sähköpakettiautojen kysyntää. Kaasukuorma-autojen rekisteröintien määrä on tuen vaikutuksesta kasvanut lähes sadan kuorma-auton vuosittaiseen määrään. Sähkökuorma-autojen rekisteröintimääräkin on alkanut kasvaa vuosina 2022 ja 2023.
Hankintatukea koskeva laki on voimassa vuoden 2028 loppuun asti, jotta tukea voidaan kohdistaa hakemusten kohteena oleviin, tulevina vuosina rekisteröitävien autojen hankintaan. Hankintatukien hakuaika päättyy kuitenkin lain soveltamisalaa koskevan pykälän mukaisesti vuoden 2024 lopussa.

Perussuomalaiset: Hallitus vähentää liikenteen päästöjä lisäämättä kustannuksia kansalaisten arkeen

Auto on se menopeli, jolla suurin osa meistä on tullut synnytyslaitokselta kotiin. 
Auto on myös se, jonka kyydissä viimeinen keikka hoituu. Auto on kiinteästi mukana lähes jokaisen suomalaisen arjessa, muistutti liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne Mikkelissä pitämässään puheessa.

Eilen vietettiin valtakunnallista Auton Päivää. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne muistutti Mikkelissä pitämässään puheessa, että auto on välttämätön liikkumisväline valtaosalle suomalaisista.
&#8211; Meillä on kotona kaksi keskihintaista ja keski-ikäistä autoa, toinen on dielsel vuosimallia 2014, ja sillä on ajettu 220 000 km. Toinen on bensa-auto vuodelta 2015, jolla on takana 125 000 kilometriä.
&#8211; Autoja on ajanut 5/6 perheemme jäsenistä. Pienemmän auton kylkiä ja renkaita on kohdeltu monta kertaa kaltoin, mutta mitään pahempaa kolaria tai muuta vahinkoa autoille tai niiden kuskeille ei ole teillä tai parkkitaloissa sattunut. Olemme siis autoinemme suhteellisen tavallinen perhe, eikä autoilun arjesta etäänny onneksi liikenneministerinäkään.
Autokanta vanhenee edelleen
Liikennekäytössä Suomessa olevien henkilöautojen keski-ikä oli vuoden 2022 lopussa 12,9 vuotta. 
Auton romutusikä on 22 vuotta, kun EU:n keskiarvo on 15 vuotta.
&#8211; Tänä vuonna saatiin jo hallitusneuvotteluihin tietoja, että autokanta vanhenee edelleen. Uusien autojen kauppa ei käy. Tilauksia on tehty tänä vuonna noin puolet tavanomaista vähemmän. Ilmiö ei rajoitu Suomeen. Kiinassa sähköautojen tammi-maaliskuun myynti notkahti yli 30 prosenttia viime vuoden loka-joulukuuhun verrattuna. USA:ssa sähköautot kertyvät myyntivarastoihin, Euroopassa Volkswagen leikkaa sähköautojen tuotantoa, Ranne kertoo.
&#8211; Tammi-maaliskuussa autoja toimitettiin romutusjärjestelmään 20 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Autokannan uusiutuminen edellyttäisi noin 140 000 uuden auton ensirekisteröintiä vuosittain. Vuonna 2022 ensirekisteröitiin alle 82 000 uutta autoa. Voi olla, että ensi vuoden ensirekisteröintilukemat jäävät alle 60 000.
Hankintatuki ei auta vähävaraisia
Ranteen mukaan moni haikailee edelleen hankintatukia, mutta niitä ei tältä hallitukselta ole tulossa.
&#8211; Tuet eivät ole oikeudenmukainen ja vaikuttava ratkaisu autokannan uudistamiseksi. Hankintatukea hyödyntäneet olivat Trafocomin selvityksen mukaan muuta väestöä ja muita uusia autoja ensirekisteröineitä varakkaampia. Heistä 57 prosenttia olisi hankkinut sähköauton ilman tukeakin. Vähävaraisia tuki ei auta, varakkaat eivät sitä tarvitse.
&#8211; Ilmastotavoitteiden mukaan Suomessa tulisi vuonna 2030 olla 750 000 ladattavaa autoa. Tämä ei ole mahdollista ja vaikka epärealistinen tavoite saavutettaisiinkin, olisi Suomessa vuonna 2030 vielä noin 3 miljoonaa polttomoottorikäyttöistä autoa, traktoria ja moottorityökonetta, jotka pitävät yhteiskuntaa käynnissä. On epärealistista kuvitella, että sähkö voisi olla ainoa fossiilisia polttoaineita korvaava käyttövoima, Ranne huomauttaa.
Polttomoottoreita ei pidä tuomita
Ranteen meilestä EU:n tai Suomen hallinnon tehtävä ei ole määrätä, mikä on tulevaisuuden autojen, traktoreiden tai työkoneiden toimintaperiaate tai käyttövoima. Hallitus on sitoutunut hakemaan teknologianeutraalisti parhaita teknistaloudellisesti kestäviä ratkaisuja, kuten kehittyneitä uusiutuvia ja synteettisiä kaasuja ja polttonesteitä.
&#8211; Suomen miljoonien polttomoottoreiden käyttöä ei pidä tehdä mahdottomaksi. Sen sijaan on luotava puitteet markkinaehtoisesti kilpailukykyisille, puhtaille, fossiilivapaille ja kehittyneille uusituville tai synteettisille polttoaineille, joita voidaan käyttää polttomoottoreissa.
&#8211; Autoilla pitää saada ja voida ajaa niiden käyttöiän loppuun. Päästöttömään tai vähäpäästöiseen pakottaminen ei ole vaihtoehto, vaan niihin siirtymisen pitää olla taloudellisesti ja teknisesti sopiva ratkaisu, sitten kun auto on vaihdettava, Ranne sanoo.
Hallitus ei kurita autoilijoita
Hallitus ei ole menossa autoilijan kukkarolle vaan päinvastoin.
&#8211; Me kaikki tiedämme, että kun Suomen talous on kurjassa kunnossa. Me käännämme talouden suunnan, koska on pakko.
&#8211; Suomi on Pohjolan alisuorittaja ja heikoin talous. Enemmistö Euroopan maista on onnistunut pienentämään velkasuhdettaan koronasta, Ukrainan sodasta ja muista kriiseistä huolimatta, mutta Suomessa se on vain kasvanut. Tähän päälle tulevat Suomen talouden muut haasteet: työn määrä ei kasva, tuottavuuden kehitys on heikkoa, väestö vanhenee, Marinin hallituksen soteuudistus kaatuu syliin ja velanhoitomenot ovat vanhojen velkasyntien vuoksi räjähtämässä käsiin, Ranne muistuttaa.
Suomea vahvistettava tasapuolisesti
Ranteen mukaan niin suuria säästöjä, että talous saataisiin niillä tasapainoon yhden vaalikauden aikana, ei ole mahdollista tehdä romuttamatta suomalaisten arkea. Kokonaisveroasteen nosto ei myöskään ole ratkaisu.
&#8211; Hallitus onkin valinnut talouspolitiikan, joka säästää ja vahvistaa Suomea tasapainoisesti, vaikka se sisältää myös kipeitä päätöksiä. Velkaa joudutaan vielä ottamaan, mutta hallitus kääntää valtion talouden selvästi tasapainoisempaan suuntaan, kohentaa taloutta ja taittaa julkisen velkasuhteen kasvun.
&#8211; Menoja alennetaan asteittain koko vaalikauden ajan, jonka tuloksena julkinen talous vahvistuu kuudella miljardilla eurolla. Tästä summasta suoria säästöjä on neljä miljardia ja niitä toteutetaan etupainotteisesti ja laaja-alaisesti. Me kannustamme ja velvoitamme työntekoon ja yrittäjyyteen, siihen, että kukin rakentaa Suomea oman kykynsä ja voimiensa mukaan, Ranne sanoo.
Ministeriö mukana säästötalkoissa
Hallitus keventää työn verotusta 500 miljoonalla eurolla &#8211; painottaen pieni- ja keskituloisia. Verot kevenevät lähes yhdellä prosenttiyksiköllä 20 000–25 000 euron vuosituloilla. Kotitalouksien ostovoimaa vahvistetaan keventämällä liikkumisen verotusta. Liikennepolttoaineiden verotus alenee 160 miljoonalla vuoden 2024 alusta.
&#8211; Myös johtamani liikenne- ja viestintäministeriö virastoineen osallistuu säästötalkoisiin ja Suomen rakentamiseen. Olemme aikaisempaa tarkempia rahojen käytössä kautta linjan.
&#8211; Laskemme investointirahoitustasoa hallituskauden aikana 720 miljoonalla eurolla. Toisaalta me toteutamme lähes kolmella miljardilla liikenneinvestointeja, joilla rakennetaan koko Suomeen kasvun edellytyksiä. Painotamme teiden kunnon ja turvallisuuden parantamista sekä elinkeinoelämän tarpeita. Tiestön korjausvelan taittaminen ja kasvun pysäyttäminen on keskeinen päämäärämme. Investoimme väyläverkon kehittämiseen 1,6 miljardia euroa, josta 0,52 miljardilla taklataan korjausvelkaa ja parannetaan turvallisuutta. Investointeja ei rahoiteta velkaa paisuttamalla vaan myymällä valtion omaisuutta, Ranne kertoo.
Merkittäviä panostuksia väyläverkkoon
Hallituksen velvollisuus on tervehdyttää julkista taloutta, karsia tuhlailua ja vahvistaa Suomea.
&#8211; Urakka on valtava, mutta välttämätön, jotta Suomi olisi turvallinen ja hyvä myös tuleville, maatamme rakentaville sukupolville. Hyvä autoilijoille, työtä tekeville ja yrittäjille. Niin hyvä, että meillä on varaa huolehtia heikoimmista ja tulevista, Suomen rakentavista sukupolvista, Ranne painottaa.
Liikenne- ja viestintäministeriö on käärinyt hihat ja aloittanut paitsi osaltaan talouskurinpalautuksen, myös työt sujuvan ja turvallisen liikenteen eteen.
&#8211; Meillä on valmistelussa mm. taksilain korjaussarja, julkisen liikenteen tehostamistekoja, liikenneturvallisuuden parantamispaketti ja 1,6 miljardin väylien, teiden, siltojen, vesiväylien kehittämis- ja korjausohjelma. Tästä yli puoli miljardia pistetään routavaurioiden ja muuten huonossa kunnossa olevien teiden ja siltojen korjausvelan taittamiseen.
&#8211; Jokaiseen maakuntaan on tulossa routavaurioiden korjausta ja liikenneturvallisuuden kohentamista. Investointien tärkeysjärjestystä ja aikataulua lyödään lukkoon syksyn budjettiriihessä, Ranne sanoo.
Tavoitteeksi nolla kuolemaa liikenteessä
Vaikka liikennekuolemat ovat Suomessa puolittuneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, kuoli tieliikenteessä viime vuonna 196 ihmistä. Liikennekuolemien määrä on suhteessa väkilukuun yli 1,5 kertaa enemmän kuin Ruotsissa tai Norjassa. 58 prosenttia kuolimista tapahtui henkilöautoissa.
Terveydenhuollon tietoon tuli vuonna 2021 439 vakavasti loukkaantunutta. Kaiken kaikkiaan loukkaantuneita on vuosittain 3 500-4 000.
&#8211; Hallituksella ja koko Suomella on yhteinen tavoite, jota kohti meidän kaikkien pitää mennä: nolla liikennekuolemaan vuonna 2050. Tavoite ei ole mahdoton, mutta se on kova, kun se toteutuu. Se on maailmanennätys. Se on niin kova, että siinä tarvitaan meitä kaikkia, Ranne sanoo.
&#8211; Me ministeriössä tulemme tekemään parhaamme maailmanennätyksen saavuttamiseksi. Me parannamme turvallisuutta korjaamalla väyliä, vaatimalla kuskeilta ajotaitoa, valvomalla ja säätämällä turvallisuutta lisääviä lakeja. Me tulemme tekemään aikaisempaa enemmän ja parempaa yhteistyötä suomalaisten kanssa liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
Keskitytään vain ajamiseen
Ranne sanoo, ettei liikenne- ja viestintäministeriö ole byrokraatti, joka vaikeuttaa autoilua tai pölyttynyt, arjesta vieraantunut virkakone, vaan turvatyyny, joka tekee parhaansa sen eteen, että autoilu olisi sujuvaa, kohtuuhintaista ja turvallista.
&#8211; Me liikenne- ja viestintäministeriössä, ja minä henkilökohtaisesti ministerinä, äitinä ja vaimona, tulen tekemään parhaani, että liikenteessä olisi turvallisempaa.
&#8211; Meidän jokaisen on otettava vastuuta toisistamme ja itsestämme liikenteessä niin, että jokainen, joka lähtee päivittäin liikenteeseen, töihin, kouluun, harrastuksiin, ihan muuten vain ajelemaan, palaa kotiin kunnossa, turvallisesti ja ilman isompia vahinkoja.
&#8211; Ei näprätä niitä kännyköitä tai laiteta huulipunaa, kun ollaan ratissa. Ei oteta, kun ajetaan. Teillä ei temppuilla tai kaahailla. Noudatetaan nopeusrajoituksia ja huomioidaan keli. Varataan riittävästi aikaa, Ranne listaa.
Huono päivä ei saa näkyä ratissa
Ranne vetoaa autoilijoihin, jotka näyttävät omalla toiminnallaan mallia lapsille ja nuorille:
&#8211; Meillä kaikilla on joskus huonoja päiviä ja kiire, keli on huono ja lapsi huutaa takapenkillä. Koko perheellä on nälkä, harrastuksiinkin pitäisi kuskata ja kodinkone on hajonnut.
&#8211; Silti on aina muistettava, että kaikessa arjen ja elämän pyörityksessä mikään ei ole niin tärkeää tai raivostuttavaa, että sen vuoksi kannattaisi ottaa liikenteessä riskejä. Ei yhtään mikään. Ei edes se, että ei meinaa ehtiä vaimon synnytykseen. Vaimolle ja vauvalle on kaikkein tärkeintä, että isä tulee turvallisesti heidän luokseen, vaikka sitten myöhässä.
&#8211; Ajellaan autoilla, eletään arkea ja pidetään toisistamme huolta.

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: Autoilla pitää saada ja voida ajaa niiden käyttöiän loppuun – päästöttömään tai vähäpäästöiseen pakottaminen ei ole vaihtoehto

hankintatuki

Perussuomalaiset: Hallitus vähentää liikenteen päästöjä lisäämättä kustannuksia kansalaisten arkeen

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: Autoilla pitää saada ja voida ajaa niiden käyttöiän loppuun – päästöttömään tai vähäpäästöiseen pakottaminen ei ole vaihtoehto

Uusimmat

SDP äänesti kansalaisuuden ehtojen tiukennuksia vastaan – Vigelius: ”SDP:n linja on, että Kelan etuuksilla turvattu toimeentulo olisi kansalaisuutta haettaessa tarpeeksi”

Tavio syyttää työttömyyden kasvusta matalasti koulutetun työvoiman maahanmuuttoa

Perussuomalaiset: Keskusta ei luota suomalaisiin työntekijöihin

Kansalaisuuden ehtojen kiristykset läpi – perussuomalaiset riemuitsevat

Elomaa kiittää hallitusta: Kädenojennus pienituloisille autoilijoille

Hamas teloittaa siviilejä Gazassa, Palestiina-aktivistit ovat vaihteeksi hiljaa – Garedew: ”Tätäkö haluttiin?”

Koskela: Ilman velkajarrua hyvinvointivaltiolta putoaa pohja

Pala Espanjan kulttuurihistoriaa tuhoutui ilmastoaktivistien iskussa

Junnila: Maahanmuuttajilla tehdylle koulubisnekselle kurmutusta

Katujengipomo nälkälakossa säilöönottokeskuksen ”huonojen olojen” vuoksi – Koponen: ”Milloin vain voi lähteä kotimaahan”

Viikon suosituimmat

Päivän Pointti: Kun Lähi-idän rauha etenee, Yle kutsui kommentaattoriksi Israelia vastustavan aktivistin, joka esiteltiin asiantuntijana

Maahanmuuttaja joutuu jatkossa itse maksamaan opiskelustaan lukiossa ja ammattikoulussa

Hamas teloittaa siviilejä Gazassa, Palestiina-aktivistit ovat vaihteeksi hiljaa – Garedew: ”Tätäkö haluttiin?”

Päivän Pointti: Yle lietsoo nyt pelkoa Euroopan muka vallanneesta ”laitaoikeistosta” ja johtaa taas harhaan

Ranskalaiskirjailija varoittaa: Muslimiveljeskunta haluaa tehdä Euroopasta sharia-lakiin perustuvan kalifaatin

Antikainen: Äänioikeus vain Suomen kansalaisille

Demarit huolissaan ulkomailla syntyneiden työntekijöiden määrän kasvusta – Bergbom: ”Kuinka se voi olla näin, sosialidemokraatit?”

Purra syyttää keskustaa törkeästä maalittamisesta ja tappouhkauksista: ”Hävetkää”

Totuus on tekijän silmissä – Yle tulkitsee maailmaa sellaisena kuin toimittaja haluaisi sen olevan

Pala Espanjan kulttuurihistoriaa tuhoutui ilmastoaktivistien iskussa

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025