Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Mika Merano: Pakkoruotsi ja englannin nousu uhkaavat suomen kielen tulevaisuutta

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

huoli

Koko Ruotsi alkaa pikkuhiljaa muistuttamaan ongelmalähiötä. Näin arvelee poliisikomisario Expressenin laajassa artikkelissa. Suuren pakolaisaallon myötä pikkukuntiinkin saapui tuhansia turvapaikanhakijoita ja osalle heistä rikollisuus on ainut keino päteä.

Komisario Peter Torstensson toimii poliisin yleisjohtajana Bengtsforsin, Åmålin ja Dals-Edin maalaispaikkakuntien alueella Länsi-Ruotsissa. Uransa alkupuolella 20 vuotta sitten hän työskenteli paikallispoliisina Rinkebyn ja Tenstan ongelmalähiöissä Tukholman laitamilla.
&#8211; Näin aikoinaan nuorison jakaantuvan etnisiin ryhmiin ja muodostavan jengejä. Aluksi he tekivät pikkurikoksia yksilöinä, mutta pian ottivat ryhmänä itselleen sen minkä halusivat. Vahingontekoja, mopovarkauksia ja käsilaukkujen ryöstöjä, komisario <a href="https://www.expressen.se/nyheter/larmet-fran-landsbygden--det-kan-bli-som-rinkeby/">muistelee</a>.
”Nuoret eivät ole löytäneet paikkaansa”
&#8211; Sama tapahtuu nyt Bengtsforsissa. Täällä on 10–15 erittäin aktiivisen nuoren porukka, joka herättää huolta ja johon yhteiskunta on haluton vastaamaan. He ovat 13–17-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia nuoria, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa koulussa tai yhteiskunnassa.
Torstenssonin mukaan kaupat ja kahvilat ovat vaikeuksissa uhkaavasti käyttäytyvän nuorison kanssa. Nämä häiritsevät muita ja syyllistyvät myös varkauksiin. Paikallinen kirjasto on jouduttu sulkemaan järjestyshäiriöiden takia.
Taustana vuoden 2015 tapahtumat
Keväällä Torstensson herätteli Expressenin mielipidesivuilla kansaa<a href="https://www.suomenuutiset.fi/ruotsalaispoliisin-epatoivoinen-purkaus-pian-koko-maa-on-yhta-ongelmalahiota/"> kirjoituksellaan</a>, jossa hän kuvasi huoltaan Ruotsin maaseudusta, jonka hän ennakoi pian olevan yhtä suurta ongelmalähiötä.
Tilanne eskaloitui komisarion mukaan vuosina 2015–2016, jolloin yhteen maalaiskuntaan saattoi asettautua tuhatkuntakin turvapaikanhakijaa.
&#8211; Sosiaalipalvelut, koulutoimi ja vapaa-ajan palvelut toimivat kestokykynsä ylärajoilla, työttömyysluvut ovat korkealla ja tukiriippuvuus suurta. Tilanne on enemmän tai vähemmän sama koko maassa.
Varkauksia ja huorittelua
Expressen haastattelee artikkelissaan Bengtsforsin paikallisen kaupan johtajaa, joka kertoo ongelmanuorison marssivan kauppaan ja sieltä ostoksineen ulos pysähtymättä kassoilla. Kylmäverinen mafiatyyli herättää pelkoa ja huolta kaupan asiakkaissa sekä henkilökunnassa.
&#8211; Aina on huolen hetki, kun nämä tulevat. Heillä ei ole pienintäkään kunnioitusta henkilökuntaa kohtaan. He ovat ylimielisiä, eikä henkilökunta tiedä miten heidän kanssaan tulisi toimia.
Bengtsforsin torin laidalla sijaitseva kahvila on sekin joutunut nuorisojengin uhkailujen ja väkivallan kohteeksi. Tuolit ovat lentäneet alas kostona kahvilan kattoterassilta, eikä omistajapariskunta ole välttynyt tappouhkauksiltakaan. Viimeksi pari viikkoa sitten.
&#8211; He naureskelivat ja käyttäytyivät todella törkeästi ja uhkasivat; ”voimme tappaa teidät tässä ja nyt” ja yksi vielä huusi perään ”saatanan huora”.
Konstit loppuu keinot jää
Komisario Torstensson on edelleen sitä mieltä, että kaikkea ei ole vielä menetetty ja keinoja kielteisen kehityksen estämiseksi on olemassa.
&#8211; Nykyinen systeemi ei ole kovin tehokas tämänkaltaisen ongelman ratkaisemiseksi. Yhteiskunta yrittää pitää 21-vuotiaat ja sitä nuoremmat rikoksentekijät poissa vankiloista, mikä on pohjimmiltaan sympaattista. Mutta ei kovin tehokasta.
&#8211; Heillä on vaikeuksia pärjätä koulussa. Hekin haluaisivat olla parhaita jossakin ja tuloksena on olla paras huonommuudessa. Tämä ei ole rakettitiedettä. He ovat voimansa tunnossa ja ikään kuin kaiken yläpuolella; kaikki pelkäävät heitä. Jos näin jatketaan, mennään yhä vaikeampaa kohti.
Taistelua rasismia vastaan
Torstenssonin mukaan nuorisojengien johtajat, nämä kielteiset esikuvat eli ”kuninkaat” ja ”kruununprinssit” pitää saada pois kaduilta ja ohjata säilöön.
Asiansa rempalleen jättävät nuoret kun lisäävät ennakkoluuloja kaikkia muita maahanmuuttajataustaisia ihmisiä kohtaan.
&#8211; Ei ole tehokkaampaa keinoa taistella rasismia vastaan, kuin ottaa yhteiskunnan hoiviin nämä henkilöt.

Maahanmuuton ongelmat näkyvät jo koko maassa – nuorisojengit terrorisoivat Ruotsin pikkupaikkakuntia

Vantaan Korson koulun kuudennella luokalla opiskelevat oppilaat hämmästyivät viime perjantaina, kun yllättäen mukaan opetukseen oli ilmestynyt tuntematon, ulkomaalaistaustaisen näköinen aikuinen mies. Luokan opettaja ei selvittänyt tilannetta sen enempää kuin kertomalla oppilaille, että kyseinen mies suorittaa ”harjoittelua”.

Nuorten koululaisten epäilykset heräsivät, sillä luokassa oleva mies lähinnä istui tuolillaan tuijottaen ilmeettömänä eteensä sanomatta sanaakaan. Epäselväksi jäi, mistä syystä mies oli kutsuttu luokkaan ja oliko hänellä joku tehtävä opetustilanteessa.
Korson koulussa annetaan opetusta luokka-asteille 6-9. Suomen Uutisten haastattelemat, kuudesluokkalaisen oppilaan vanhemmat ovat ihmeissään siitä, miksi ulkomaalaistaustaisia aikuisia miehiä osallistetaan 12-vuotiaiden lasten kouluopetukseen.
&#8211; Oma lapseni kertoi, että luokkaan oli ilmestynyt outo mies. Opettaja oli kertonut oppilaille, että vierailija kuuntelee ja samalla opiskelee suomen kieltä. Melko erikoista, koululaisen äiti kummastelee.
Miksei vanhemmille kerrottu etukäteen?
Suomen Uutisten haastattelema, toisen kuudesluokkalaisen isä ihmettelee sitäkin, miksei oppilaiden vanhemmille kerrottu etukäteen mitään ”vierailijan” läsnäolosta opetustilassa.
Lisäksi useissa vanhemmissa hämmästystä on herättänyt se tosiasia, että koronan sulkutoimien aikana koulussa opiskelevat ainoastaan kuudesluokkalaiset ja erityisoppilaat, jotka ovat koulun pienimpiä ja haavoittuvimpia.
&#8211; Sulkutoimien ja koronapandemian aikana tällaista riskinottoa ei voi mitenkään hyväksyä. Ei voi pitää asianmukaisena toimintana, että lasten joukkoon tuodaan tuntemattomia aikuisia miehiä, joiden taustoista ei välttämättä tiedetä mitään, koululaisen isä sanoo.
Hän oli myöhemmin yhteydessä Vantaan kaupungin perusopetuksen johtajaan saadakseen vastauksia kysymyksiinsä sekä lisää tietoja vierailun kestosta ja luokassa olevan miehen taustoista.
&#8211; Perusopetuksen johtaja vastasi ympäripyöreästi, ja kertoi vain, että kouluvierailut ja harjoittelut ovat yleinen käytäntö. Sain tietää, että kyseisen ulkomaalaistaustaisen miehen vierailu jatkuu ainakin kolme viikkoa. Olen todella ihmeissäni, koska kukaan ei ole tarkemmin selvittänyt, kuka tämä mies on, mistä hän on tullut ja mistä syystä hänet on päästetty luokkaan.
Rehtori: Kouluun pääsee harjoittelemaan
Korson koulun rehtori Maiju Rissanen esittää ensin tietämätöntä, kun Suomen Uutiset kysyy luokassa olleesta ulkomaalaistaustaisesta miehestä sekä siitä, miksi hänet oli kutsuttu paikalle.
&#8211; Nyt olisi tietysti hyvä tietää, mistä tilanteesta puhutaan. Meillä ei ole koulussa koskaan ketään ulkopuolisia henkilöitä, mutta toki meillä ajoittain on harjoittelijoita, jotka ovat luokassa läsnä opetustilanteessa.
Korson koulussa on vuosittain joitakin harjoittelijoita. Rissanen sanoo lopulta, että luokassa opetukseen osallistunut ulkomaalaistaustainen mies oli luokassa nimenomaan harjoittelemassa. Rissanen ei kuitenkaan kerro harjoittelun toiminnallisesta sisällöstä eikä siitä, missä oppilaitoksessa harjoittelija itse opiskelee &#8211; tai opiskeleeko ollenkaan.
&#8211; Kaikki harjoittelijat otetaan koulun opetukseen haastattelujen kautta, ja harjoittelijat valitaan niistä henkilöistä, jotka suorittavat oppilaitoksessa opintojaan. Kyseinen harjoittelija on valikoitunut kouluumme oppilaitoksen kautta ja minä olen itse hänet haastatellut. Sitä kautta hänelle järjestyi harjoittelupaikka. Käsitykseni mukaan hän on toiminut harjoittelussa ohjeiden mukaan, Rissanen sanoo.
Rissasen mukaan kyseinen harjoittelija kykenee kommunikoimaan suomen kielellä, vaikka kielitaito ei ole vielä täydellinen.
Oppilaiden vanhemmilta ei erikseen kysytä
Korson koulun rehtori Rissanen sanoo, että kouluun pääsee jatkossakin harjoittelemaan henkilöitä, jotka joko opiskelevat tai aikovat opiskella koulutusalalla. Harjoittelijat siis ainakin tutustuvat siihen, miten suomalainen koulumaailma toimii. Harjoitteluun kuuluu erilaisia opettajan määräämiä tehtäviä.
Rissasen mukaan oppilaiden vanhemmilta ei erikseen kysytä eikä heille ilmoiteta kouluun saapuvista harjoittelijoista.
&#8211; Vuodessa meille saapuu 4-5 harjoittelijaa. Meillä on yhteinen toimintalinja, että koululle voidaan ottaa harjoittelijoita. Silloin heille määritellään ohjaava opettaja, joka on vastuussa opetuksesta ja näin poispäin. Tällöin harjoittelija pääsee opettajan kanssa osallistumaan koulun toimintaan.
Rissasen mukaan kouluun saapuvien harjoittelijoiden taustat tarkistetaan ensin harjoittelijan omasta oppilaitoksesta. Tämän lisäksi Rissanen henkilökohtaisesti haastattelee kaikki harjoittelijat. Sen laajempaa taustojen tarkistamista ei ole.
&#8211; Jos oppilaiden huoltajat ovat jostain huolissaan, niin erittäin mielelläni teen yhteistyötä heidän kanssaan, minuun voi ottaa yhteyttä.
Perusopetuksen johtaja: Olkaa huoleti
Suomen uutiset tavoitti myös Vantaan perusopetuksen johtajan Ilkka Kalon. Hän ei suostu kertomaan, missä koulutusohjelmassa Korson koulun vierailija opiskelee. Kalo vetoaa henkilötietojen suojaan. Kalon mukaan harjoittelijoiden vierailut ovat osa koulun normaalia toimintaa.
Kalo vahvistaa, että harjoittelijan vierailusta ei kerrottu etukäteen oppilaiden vanhemmille.
&#8211; Yleinen tapa on, että ei kerrota etukäteen, ellei ole pitkäkestoista harjoittelua. Meillä on hurja määrä erilaisia harjoitteluja ja työelämään tutustujia. Jos lähtisimme kaikesta tiedottamaan, niin lyhytaikaisten harjoittelijoiden, vierailijoiden ja tutustujien tiedottamiseen kuluisi paljon aikaa ja koko huoltajakunnalle runsas tiedottaminen voi johtaa tiedotusähkyyn. Tiedottamista olisi paljon. Ei siis ole tarkoituksenmukaista tiedottaa aktiivisesti harjoitteluista ja lyhytaikaisista vierailuista koulussa.
Kalon mukaan Korson harjoittelija jatkaa loppuun nykyisen harjoittelujaksonsa, mutta koronasta johtuen uusia harjoittelijoita ei olla lähiaikoina ottamassa. Kalon mukaan harjoittelijan puutteellinen suomen kielen osaaminen ei ole ollut este harjoittelulle.
&#8211; Työelämään tutustumisessa näkee millaista toimintaa ja työskentelyä koulussa on.
Kalo pyrkii rauhoittelemaan vierailuista huolestuneita oppilaiden vanhempia.
&#8211; Voivat olla täysin huoleti asiaan liittyen. Meillä Vantaalla usein tutustuu työelämään ja alaan vierailijoita ja harjoittelijoita.
Asuinalueet eriytyvät Suomessa
Monet koululaisten vanhemmat ympäri Suomea ovat jo pitkään olleet huolissaan koulujen vierailu- ja harjoittelukäytännöistä. Huoli on ymmärrettävä, sillä useinkaan perheillä ei ole tietoa kouluissa vierailevien henkilöiden taustoista.
Perussuomalaisten kansanedustaja, Oulun kaupunginvaltuutettu Jenna Simula yhdessä useiden muiden valtuutettujen kanssa vaati jo kolme vuotta sitten, että Oulun kaupungin olisi ohjeistettava, ettei päiväkoteihin tai kouluihin tule viedä vierailemaan sellaisia henkilöitä, joiden taustoja ei varmuudella voida selvittää. Toissa vuonna Oulu linjasikin, että turvapaikanhakijoita ei toistaiseksi päästetä vierailuille kouluihin.
Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Riikka Purra muistutti viime viikolla Tuumaustunnilla myös laajemmin monikulttuurisuudesta johtuvasta asuinalueiden eriytymisen seurauksista: etenkin pääkaupunkiseudulla monet nykyään valikoivat tarkoin asuinalueen siksi, että saavat lapsensa hyvään kouluun.
Monikulttuuristumisen yleistyessä kärsijöiksi ovatkin jäämässä ne, jotka eivät voi muuttaa haluamaansa paikkaan ja jotka eivät kykene valitsemaan lapselleen rauhallista koulua.

Kuudesluokkalaisen vanhemmat säikähtivät: Tuntematon ulkomaalaistaustainen mies ilmestyi lasten joukkoon koulun oppitunneille Vantaalla – rehtori kutsuu harjoittelijaksi

Valtaosa peruskoululaisista palasi tänään torstaina kouluihin lähiopetukseen lähes kahden kuukauden etäopiskelun jälkeen. Toiminta jatkui myös varhaiskasvatuksessa. 
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoivat ennen vappua, että kaikkia suomalaisia peruskouluja koskevat koronarajoitukset puretaan ja kouluihin palataan 14. päivä toukokuuta.

Hallitus päätti laittaa lapset kouluun ja päiväkoteihin, vaikka uhka suvantovaiheessa olevan epidemian kiihtymisestä on edelleen olemassa. Huolta aiheuttaa myös se, että koulutiloissa voi olla kerrallaan paljon lapsia. Samaan aikaan voimassa on kymmenen hengen kokoontumisrajoitus. Opetusministeri Li Andersson on selittänyt, että hallitus on tehnyt kaikki toimenpiteet terveysviranomaisten suositusten pohjalta.
Koululaisten tilanne huolestuttaa esimerkiksi Markus Salosta, joka toi poikansa Rasmuksen Jyväskylässä sijaitsevaan Keski-Palokan kouluun aamukahdeksalta.
&#8211; On vähän hassua, että pariksi viikoksi palataan kouluun. Lasten turvallisuus mietityttää, jos koronavirus lähtee liikkeelle. On tietysti tärkeää palata normaaliin arkeen, mutta tässä asiassa on eri puolia. Onko tarkoitus levittää tautia, jotta sen huippu saavutettaisiin nopeammin? Salonen pohtii.
Pääministeri Sanna Marin on todennut aiemmin julkisuudessa, että hallituksen tavoitteena ei ole päästää tautia leviämään väestössä. Ekaluokkalaista Wilhelmiinaa saattamassa ollutta Virpi Koivistoa arvelutti lähiopetuksen aloittaminen koronaepidemian varjossa.
&#8211; Koronavirustartunnan riski on mielessä, mutta yrittäjänä on pakko palata arkeen, Koivisto totesi.
Monet jäivät kotiin
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mukaan koronavirustautiin kuolleita oli keskiviikkoon mennessä 284 ja sairastuneita 6 054. THL katsoo, että lapset tartuttavat koronavirustautia vähemmän kuin aikuiset sekä lasten infektiot ovat lievempiä. Riski sairastua tautiin on olemassa.
Kouluissa on tehty monenlaisia järjestelyjä koronatartuntariskin vähentämiseksi. Esimerkiksi Keski-Palokan koulun oppilaiden päivä alkoi ryhmittymällä kokoontumispaikoille koulun piha-alueella. Opettajat korostivat oppilaille muun muassa käsien pesun sekä omassa työpisteessä pysymisen tärkeyttä. Lisäksi koulupäivän alkamisaikaa ja ruokailuja on porrastettu.
Keski-Palokan koulussa on yhteensä noin 540 eka-kuudesluokkalaista. Koulun rehtori Esa Jaakkola kertoo, että huomattava osa lapsista jäi kotiin.
&#8211; Etäopetus sujui pääosin onnistuneesti ja lähiopetus alkoi hyvällä mielellä. On kiva nähdä oppilaita. Heidän osalta olen hyväksynyt 80-90 oppilaan poissaolon. Tämä on kaksipiippuinen asia. Osaa lapsista ei kohdata, joita olisi hyvä tavata, Jaakkola toteaa.
Monet lapset ovat jääneet kotiin, koska vanhemmat eivät ole halunneet vaarantaa lapsiaan laittamalla heitä lähiopetukseen.
Lähiopetuksen turvallisuudesta on ollut huolissaan myös opettajien ammattijärjestö OAJ, joka on vastustanut koulujen avaamista enää tässä vaiheessa kevättä.
&#8211; Koulujen avaamista puoltavat sosiaaliset perusteet. Koronaviruksen tartuntariskin osalta luotamme terveydenhuollon asiantuntijoiden arvioihin. Virkamiehinä toimitaan ylemmiltä tahoilta annettujen toimintaohjeiden mukaan, Jaakkola sanoo.
Taudin leviäminen huolestuttaa
Keski-Palokan kouluun lastaan tuonut Tanja Helenius pitää hyvänä seikkana, että lapset näkevät toisiaan. Hän toivoo, että koulujen avaaminen ei kiihdyttäisi koronaepidemiaa.
&#8211; Tilanne mietityttää. Ei voi välttyä siltä, että kouluun paluu kasvattaa tartuntariskiä. Koulu on kuitenkin tiedottanut hyvin tartuntariskin vähentämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Koulut ovat myös valmiudessa sulkemaan ovensa nopeasti, jos tartuntoja ilmenee, Helenius sanoo.
Opinahjojen avaamista puntaroitiin myös Keski-Palokan koulun lähellä sijaitsevan kauppakeskuksen parkkipaikalla. Hallituksen toimet eivät saaneet kannatusta eläkkeellä olevalta opettajalta.
&#8211; Koulut avattiin turhaan kahden viikon takia. Olen itse ollut opetusalalla ja mietityttää ovatko opettajat suojattuja? Myöhemmin nähdään oliko tässä mitään ideaa, Jorma Savolainen tuumii.
Myös hänen vaimonsa vastusti koulujen avaamista.
&#8211; Ei olisi pitänyt avata. Sanotaan etteivät lapset levitä koronaa, mutta ei siitä ole varmuutta. Virus leviää piilevästi, Eeva Savolainen toteaa.
&nbsp;

Kouluun palattiin ristiriitaisin tuntein – ekaluokkalaisen isä kysyy: ”Onko tarkoitus levittää tautia?”

huoli

Maahanmuuton ongelmat näkyvät jo koko maassa – nuorisojengit terrorisoivat Ruotsin pikkupaikkakuntia

Kuudesluokkalaisen vanhemmat säikähtivät: Tuntematon ulkomaalaistaustainen mies ilmestyi lasten joukkoon koulun oppitunneille Vantaalla – rehtori kutsuu harjoittelijaksi

Kouluun palattiin ristiriitaisin tuntein – ekaluokkalaisen isä kysyy: ”Onko tarkoitus levittää tautia?”

Uusimmat

Mika Merano: Pakkoruotsi ja englannin nousu uhkaavat suomen kielen tulevaisuutta

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025