

MIKA RINNE
Kouluun palattiin ristiriitaisin tuntein – ekaluokkalaisen isä kysyy: ”Onko tarkoitus levittää tautia?”
Valtaosa peruskoululaisista palasi tänään torstaina kouluihin lähiopetukseen lähes kahden kuukauden etäopiskelun jälkeen. Toiminta jatkui myös varhaiskasvatuksessa.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoivat ennen vappua, että kaikkia suomalaisia peruskouluja koskevat koronarajoitukset puretaan ja kouluihin palataan 14. päivä toukokuuta.
Hallitus päätti laittaa lapset kouluun ja päiväkoteihin, vaikka uhka suvantovaiheessa olevan epidemian kiihtymisestä on edelleen olemassa. Huolta aiheuttaa myös se, että koulutiloissa voi olla kerrallaan paljon lapsia. Samaan aikaan voimassa on kymmenen hengen kokoontumisrajoitus. Opetusministeri Li Andersson on selittänyt, että hallitus on tehnyt kaikki toimenpiteet terveysviranomaisten suositusten pohjalta.
Koululaisten tilanne huolestuttaa esimerkiksi Markus Salosta, joka toi poikansa Rasmuksen Jyväskylässä sijaitsevaan Keski-Palokan kouluun aamukahdeksalta.
– On vähän hassua, että pariksi viikoksi palataan kouluun. Lasten turvallisuus mietityttää, jos koronavirus lähtee liikkeelle. On tietysti tärkeää palata normaaliin arkeen, mutta tässä asiassa on eri puolia. Onko tarkoitus levittää tautia, jotta sen huippu saavutettaisiin nopeammin? Salonen pohtii.
Pääministeri Sanna Marin on todennut aiemmin julkisuudessa, että hallituksen tavoitteena ei ole päästää tautia leviämään väestössä. Ekaluokkalaista Wilhelmiinaa saattamassa ollutta Virpi Koivistoa arvelutti lähiopetuksen aloittaminen koronaepidemian varjossa.
– Koronavirustartunnan riski on mielessä, mutta yrittäjänä on pakko palata arkeen, Koivisto totesi.
Monet jäivät kotiin
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mukaan koronavirustautiin kuolleita oli keskiviikkoon mennessä 284 ja sairastuneita 6 054. THL katsoo, että lapset tartuttavat koronavirustautia vähemmän kuin aikuiset sekä lasten infektiot ovat lievempiä. Riski sairastua tautiin on olemassa.
Kouluissa on tehty monenlaisia järjestelyjä koronatartuntariskin vähentämiseksi. Esimerkiksi Keski-Palokan koulun oppilaiden päivä alkoi ryhmittymällä kokoontumispaikoille koulun piha-alueella. Opettajat korostivat oppilaille muun muassa käsien pesun sekä omassa työpisteessä pysymisen tärkeyttä. Lisäksi koulupäivän alkamisaikaa ja ruokailuja on porrastettu.
Keski-Palokan koulussa on yhteensä noin 540 eka-kuudesluokkalaista. Koulun rehtori Esa Jaakkola kertoo, että huomattava osa lapsista jäi kotiin.
– Etäopetus sujui pääosin onnistuneesti ja lähiopetus alkoi hyvällä mielellä. On kiva nähdä oppilaita. Heidän osalta olen hyväksynyt 80-90 oppilaan poissaolon. Tämä on kaksipiippuinen asia. Osaa lapsista ei kohdata, joita olisi hyvä tavata, Jaakkola toteaa.
Monet lapset ovat jääneet kotiin, koska vanhemmat eivät ole halunneet vaarantaa lapsiaan laittamalla heitä lähiopetukseen.
Lähiopetuksen turvallisuudesta on ollut huolissaan myös opettajien ammattijärjestö OAJ, joka on vastustanut koulujen avaamista enää tässä vaiheessa kevättä.
– Koulujen avaamista puoltavat sosiaaliset perusteet. Koronaviruksen tartuntariskin osalta luotamme terveydenhuollon asiantuntijoiden arvioihin. Virkamiehinä toimitaan ylemmiltä tahoilta annettujen toimintaohjeiden mukaan, Jaakkola sanoo.
Taudin leviäminen huolestuttaa
Keski-Palokan kouluun lastaan tuonut Tanja Helenius pitää hyvänä seikkana, että lapset näkevät toisiaan. Hän toivoo, että koulujen avaaminen ei kiihdyttäisi koronaepidemiaa.
– Tilanne mietityttää. Ei voi välttyä siltä, että kouluun paluu kasvattaa tartuntariskiä. Koulu on kuitenkin tiedottanut hyvin tartuntariskin vähentämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Koulut ovat myös valmiudessa sulkemaan ovensa nopeasti, jos tartuntoja ilmenee, Helenius sanoo.
Opinahjojen avaamista puntaroitiin myös Keski-Palokan koulun lähellä sijaitsevan kauppakeskuksen parkkipaikalla. Hallituksen toimet eivät saaneet kannatusta eläkkeellä olevalta opettajalta.
– Koulut avattiin turhaan kahden viikon takia. Olen itse ollut opetusalalla ja mietityttää ovatko opettajat suojattuja? Myöhemmin nähdään oliko tässä mitään ideaa, Jorma Savolainen tuumii.
Myös hänen vaimonsa vastusti koulujen avaamista.
– Ei olisi pitänyt avata. Sanotaan etteivät lapset levitä koronaa, mutta ei siitä ole varmuutta. Virus leviää piilevästi, Eeva Savolainen toteaa.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
- huoli tartunnat koronaepidemia viruksen leviäminen koulut oppilaat vanhemmat Opettajat Sanna Marin Li Andersson hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: Riskinotto tartuntamäärän kasvusta koulut avaamalla on edesvastuutonta suojavarustetilanteen ollessa kriittinen

Purra: Miksi kaikki palaavat kouluihin sosiaalisten syiden vuoksi?

Perussuomalaiset: Hallitus ei pyri tukahduttamaan virusta, kuten monessa maassa on tehty – ”Nitkuttaa eteenpäin uskottujen asiantuntijoidensa viitoittamalla tiellä”

PS-kansanedustajat koulujen avaamisesta: mihin perustuu THL:n arvio siitä, etteivät lapset tartuttaisi aikuisia?

Rantanen ja Ronkainen hallituksen päätöksestä avata koulut: ”Valtio ei omista lapsia”

Koronaohje: Varo huohottajia, huutajia ja laulajia etenkin sisätiloissa!

Perussuomalaiset: Lasten liikunta- ja harrastusolot turvattava koronarajoitusten aikana

Koponen: Nuoret opiskelijat maksavat liian kovaa hintaa koronarajoituksista
Viikon suosituimmat

Halla-aho: Perussuomalaisten maahanmuuttokritiikki muuttunut valtavirraksi – ilman että kukaan myöntää sitä
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.

Muslimipuolue uhkailee ruotsidemokraatteja: ”Älkää koetelko kärsivällisyyttämme”
Ruotsidemokraatit ilmoitti kesäkuun alussa haluavansa totaalisen huivikiellon maan julkisille paikoille. Burka ja niqab eli ”islamistiset vaatekappaleet” joutivat jo aiemmin puolueen kieltolistalle. Islam-puolue Nyansin puheenjohtaja repi viimeisimmästä kannanotoista pelihousunsa ja uhkailee jo avoimesti ruotsidemokraatteja.

Rydmanilta lisää vettä Kiukaalle – ministeri kieltäytyy tapaamasta ”lobbaria, joka vuotaa kaiken medialle”
Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman ei anna periksi kiistassa, joka on syntynyt STEA-avustusten uusista myöntämiskriteereistä. Kovinta arvostelua linjauksesta on esittänyt sote-järjestöjen kattojärjestön SOSTE:n demaritaustainen pääsihteeri Vertti Kiukas, joka yrittää saada leikkaukset leikkuriin julkisuuden kautta. Rydman ei huoju eikä horju, koska ”peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä”.

Helsinki Pride vaatii työntekijöiltä vaikenemista kovemmin kuin moni turvallisuusviranomainen – Antikainen: Valtionavustukset jäädytettävä ja yhteistyö katkaistava
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että STEA keskeyttää Helsinki Pride ry:n valtionavustukset ja Kela katkaisee yhteistyönsä järjestön kanssa.

Helsingissä käytettiin satoja miljoonia euroja pyöräilyyn – mutta buumi jäi tulematta
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.

Taiteilijat valtiolle kuukausipalkkaisiin töihin, ehdottaa vasemmistoliitto – veronmaksajien rahoilla tietysti
Vasemmistoliiton europarlamentaarikot ehdottivat viikonloppuna kuorossa perustuloa taiteilijoille. Tuki tälle punavihreiden perinteiselle äänestäjäkunnalle olisi esimerkiksi 1 300 euroa kuussa. Päälle omat tienestit. Taiteilijaksi saattaisi tällä kurin ilmoittautua moni ihan tavallinenkin taivaanrannan maalari.

Vihervasemmiston mukaan kansalaisuuskoe aiheuttaa psykologista stressiä maahanmuuttajille – Koponen: ”Edes oma mielikuvitus ei olisi riittänyt tuollaiseen selitykseen”
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.

Jopa 426 000 euroa koppikorvauksia saaneet irakilaiskaksoset jäävät ilman Suomen kansalaisuutta
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi irakilaiskaksosten valituslupahakemuksen, joten Helsingin hallinto-oikeuden aiempi ratkaisu jäi voimaan. Viranomaisten mukaan Suomen kansalaisuuden myöntäminen veljeksille vaarantaisi valtion turvallisuutta.

STEA-avustusten saamisten ehdot kiristyvät – Rydman: Avustuksia ei myönnetä varakkaimmille järjestöille eikä rajattujen identiteettiryhmien tukemiseen
Sosiaali‑ ja terveysministeriö leikkaa STEA‑avustuksia rajusti vuodelle 2027, ja järjestöt joutuvat kilpailemaan noin kolmanneksen pienemmästä potista. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman linjaa, että avustuksia suunnataan jatkossa vain toimintaan, joka tuottaa todennettua hyötyä ja keskittyy aitoon kohtaavaan työhön. Järjestöt, jotka keskittyvät vaikuttamistyöhön, neuvontaan tai rajattuihin identiteettiryhmiin, jäävät ilman tukea.

Mäkelä: Perussuomalaisten pitkään peräänkuuluttamat uudistukset toteutuvat
Perussuomalaisten pitkä ja johdonmukainen työ Suomelle elintärkeiden uudistusten toteuttamiseksi on tuottanut tulosta myös vuonna 2026. Kiristyksiä on tullut muun muassa maahanmuuttoon ja vankeusrangaistuksiin, minkä lisäksi hallitus on korjannut ennätysmäärän edellisten hallitusten tekemiä, Suomea heikentäviä päätöksiä.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää












