

MIKA RINNE
Kouluun palattiin ristiriitaisin tuntein – ekaluokkalaisen isä kysyy: ”Onko tarkoitus levittää tautia?”
Valtaosa peruskoululaisista palasi tänään torstaina kouluihin lähiopetukseen lähes kahden kuukauden etäopiskelun jälkeen. Toiminta jatkui myös varhaiskasvatuksessa.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoivat ennen vappua, että kaikkia suomalaisia peruskouluja koskevat koronarajoitukset puretaan ja kouluihin palataan 14. päivä toukokuuta.
Hallitus päätti laittaa lapset kouluun ja päiväkoteihin, vaikka uhka suvantovaiheessa olevan epidemian kiihtymisestä on edelleen olemassa. Huolta aiheuttaa myös se, että koulutiloissa voi olla kerrallaan paljon lapsia. Samaan aikaan voimassa on kymmenen hengen kokoontumisrajoitus. Opetusministeri Li Andersson on selittänyt, että hallitus on tehnyt kaikki toimenpiteet terveysviranomaisten suositusten pohjalta.
Koululaisten tilanne huolestuttaa esimerkiksi Markus Salosta, joka toi poikansa Rasmuksen Jyväskylässä sijaitsevaan Keski-Palokan kouluun aamukahdeksalta.
– On vähän hassua, että pariksi viikoksi palataan kouluun. Lasten turvallisuus mietityttää, jos koronavirus lähtee liikkeelle. On tietysti tärkeää palata normaaliin arkeen, mutta tässä asiassa on eri puolia. Onko tarkoitus levittää tautia, jotta sen huippu saavutettaisiin nopeammin? Salonen pohtii.
Pääministeri Sanna Marin on todennut aiemmin julkisuudessa, että hallituksen tavoitteena ei ole päästää tautia leviämään väestössä. Ekaluokkalaista Wilhelmiinaa saattamassa ollutta Virpi Koivistoa arvelutti lähiopetuksen aloittaminen koronaepidemian varjossa.
– Koronavirustartunnan riski on mielessä, mutta yrittäjänä on pakko palata arkeen, Koivisto totesi.
Monet jäivät kotiin
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mukaan koronavirustautiin kuolleita oli keskiviikkoon mennessä 284 ja sairastuneita 6 054. THL katsoo, että lapset tartuttavat koronavirustautia vähemmän kuin aikuiset sekä lasten infektiot ovat lievempiä. Riski sairastua tautiin on olemassa.
Kouluissa on tehty monenlaisia järjestelyjä koronatartuntariskin vähentämiseksi. Esimerkiksi Keski-Palokan koulun oppilaiden päivä alkoi ryhmittymällä kokoontumispaikoille koulun piha-alueella. Opettajat korostivat oppilaille muun muassa käsien pesun sekä omassa työpisteessä pysymisen tärkeyttä. Lisäksi koulupäivän alkamisaikaa ja ruokailuja on porrastettu.
Keski-Palokan koulussa on yhteensä noin 540 eka-kuudesluokkalaista. Koulun rehtori Esa Jaakkola kertoo, että huomattava osa lapsista jäi kotiin.
– Etäopetus sujui pääosin onnistuneesti ja lähiopetus alkoi hyvällä mielellä. On kiva nähdä oppilaita. Heidän osalta olen hyväksynyt 80-90 oppilaan poissaolon. Tämä on kaksipiippuinen asia. Osaa lapsista ei kohdata, joita olisi hyvä tavata, Jaakkola toteaa.
Monet lapset ovat jääneet kotiin, koska vanhemmat eivät ole halunneet vaarantaa lapsiaan laittamalla heitä lähiopetukseen.
Lähiopetuksen turvallisuudesta on ollut huolissaan myös opettajien ammattijärjestö OAJ, joka on vastustanut koulujen avaamista enää tässä vaiheessa kevättä.
– Koulujen avaamista puoltavat sosiaaliset perusteet. Koronaviruksen tartuntariskin osalta luotamme terveydenhuollon asiantuntijoiden arvioihin. Virkamiehinä toimitaan ylemmiltä tahoilta annettujen toimintaohjeiden mukaan, Jaakkola sanoo.
Taudin leviäminen huolestuttaa
Keski-Palokan kouluun lastaan tuonut Tanja Helenius pitää hyvänä seikkana, että lapset näkevät toisiaan. Hän toivoo, että koulujen avaaminen ei kiihdyttäisi koronaepidemiaa.
– Tilanne mietityttää. Ei voi välttyä siltä, että kouluun paluu kasvattaa tartuntariskiä. Koulu on kuitenkin tiedottanut hyvin tartuntariskin vähentämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Koulut ovat myös valmiudessa sulkemaan ovensa nopeasti, jos tartuntoja ilmenee, Helenius sanoo.
Opinahjojen avaamista puntaroitiin myös Keski-Palokan koulun lähellä sijaitsevan kauppakeskuksen parkkipaikalla. Hallituksen toimet eivät saaneet kannatusta eläkkeellä olevalta opettajalta.
– Koulut avattiin turhaan kahden viikon takia. Olen itse ollut opetusalalla ja mietityttää ovatko opettajat suojattuja? Myöhemmin nähdään oliko tässä mitään ideaa, Jorma Savolainen tuumii.
Myös hänen vaimonsa vastusti koulujen avaamista.
– Ei olisi pitänyt avata. Sanotaan etteivät lapset levitä koronaa, mutta ei siitä ole varmuutta. Virus leviää piilevästi, Eeva Savolainen toteaa.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
- huoli tartunnat koronaepidemia viruksen leviäminen koulut oppilaat vanhemmat Opettajat Sanna Marin Li Andersson hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: Riskinotto tartuntamäärän kasvusta koulut avaamalla on edesvastuutonta suojavarustetilanteen ollessa kriittinen

Purra: Miksi kaikki palaavat kouluihin sosiaalisten syiden vuoksi?

Perussuomalaiset: Hallitus ei pyri tukahduttamaan virusta, kuten monessa maassa on tehty – ”Nitkuttaa eteenpäin uskottujen asiantuntijoidensa viitoittamalla tiellä”

PS-kansanedustajat koulujen avaamisesta: mihin perustuu THL:n arvio siitä, etteivät lapset tartuttaisi aikuisia?

Rantanen ja Ronkainen hallituksen päätöksestä avata koulut: ”Valtio ei omista lapsia”

Koronaohje: Varo huohottajia, huutajia ja laulajia etenkin sisätiloissa!

Perussuomalaiset: Lasten liikunta- ja harrastusolot turvattava koronarajoitusten aikana

Koponen: Nuoret opiskelijat maksavat liian kovaa hintaa koronarajoituksista
Viikon suosituimmat

Halla-aho: Perussuomalaisten maahanmuuttokritiikki muuttunut valtavirraksi – ilman että kukaan myöntää sitä
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.

Pride-liputus närästää monissa Suomen kunnissa – vihervasemmisto jatkaa painostusta
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Iranin islamistisen hallinnon liput liehuivat Eduskuntatalolla – mielenosoittajat huusivat ”Allahu akbaria”
Iranin islamistihallinnon lippuja kantaneet vastamielenosoittajat kokoontuivat viime perjantaina Eduskuntatalon edustalle samaan aikaan, kun hallintoa vastustavat iranilaiset järjestivät oman mielenosoituksensa.

Antikainen kauhuissaan hoivakodin potilasturvallisuustapauksesta: Hoitajat kirjoittivat raportteja käännössovelluksella, toimitusjohtaja kaunisteli jäljet
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.

Helsingissä käytettiin satoja miljoonia euroja pyöräilyyn – mutta buumi jäi tulematta
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.

Autot ja asunnot paloivat Belfastissa – turvapaikanhakijan tekemä raaka puukkohyökkäys raivostutti britit
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.

Nieminen: Huumerikollisuus paisui jo vuosia sitten – viranomaiset varoittivat, Marinin hallitus peitteli ongelmia
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.

Vihervasemmisto järkyttyi kansalaisuuslain kiristyksistä: Kansalaisuuskokeesta ”psykologista stressiä” maahanmuuttajille
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.

Vihervasemmiston mukaan kansalaisuuskoe aiheuttaa psykologista stressiä maahanmuuttajille – Koponen: ”Edes oma mielikuvitus ei olisi riittänyt tuollaiseen selitykseen”
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.

Helsinki Pride vaatii työntekijöiltä vaikenemista kovemmin kuin moni turvallisuusviranomainen – Antikainen: Valtionavustukset jäädytettävä ja yhteistyö katkaistava
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että STEA keskeyttää Helsinki Pride ry:n valtionavustukset ja Kela katkaisee yhteistyönsä järjestön kanssa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää












