Koronakriisin aikana jopa puolet oppilaista on lintsannut kansankodin kouluista. SVT selvitti tilannetta pandemian pahiten koettelemilla seuduilla ruuhka-Ruotsissa. Poissaolot olivat tavallisimpia sosioekonomisesti syrjäytyneiden ongelmalähiöissä.

Saadakseen todellisen kuvan koulujen poissaoloista SVT on haastatellut suurimpien kuntien koulujohtoa koronan pahiten runtelemissa lääneissä: Tukholman alueella, Itä-Götanmaalla ja Södermanlandissa. Toimittajat kuulivat myös Malmön ja Göteborgin kouluviranomaisia.

Tukholman kaupunkialueella poissalollaan loisti pahimmillaan joka neljäs oppilas ja opettaja. Tänään poissaoloprosentti on enää 14-15 välillä, toki tuplasti sen mitä normaalisti. Sosioekonomisesti syrjäytyneillä alueilla tilanne on vaikeampi ja koululaisia on hankalaa saada palaamaan takaisin opinahjoon.

Ongelmalähiöiden oppilaat hukassa

Mikael Östling Huhta työskentelee rehtorina moniongelmaisen Kistan alueen englantilaisessa koulussa. Hän sanoo, että kriisillä on ollut vakavia vaikutuksia koulun toimintaan ja oppilaat ovat joutuneet kärsimään jäädessään koteihinsa. Oppilaista on jäänyt koteihinsa pahimmillaan yli puolet.

– Aiemmin poissaoloprosentti oli 40 tienoilla. Sen olemme selättäneet henkilökohtaisella viestinnällä. Soitamme oppilaiden vanhemmille, jotta saamme käsityksen perheen tilanteesta ja muistutamme sanalla, että koulu on auki.

Tuplaopetus haasteellista

Opettajat ovat joutuneet kovan paikan eteen uudessa tilanteessa. Opetus on käytännössä suunniteltava sekä läsnä olevia, että kotonaan kököttäviä varten.

– Kaikki on kuitenkin lutviutunut yllättävänkin hyvin. Emme ole muuttaneet itse opetusta mutta olemme sopeuttaneet sen vallitsevaan tilanteeseen. Jotta se toimii myös heille, jotka istuvat kotonaan, sanoo äidinkielen opettaja Eskilstunasta.

SUOMEN UUTISET