Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kyseenalaisti Suomen koronastrategian AlfaTV:n KoronaLive -ohjelmassa. – Mihin analyysiin perustuen Suomi jatkaa Euroopan tai Pohjois-Amerikan strategialla, miksei voitaisi harkita Aasian maiden toimintamallia, eli tukahduttamista? Siitä voisi meillä olla jotain opittavaa.


AlfaTV:n KoronaLive -ohjelmassa tarkasteltiin maanantaina hallituksen viimeisimpiä linjauksia ja sitä, pitäisikö hallitusohjelmasta joustaa. Tunnetusti Suomi ei pyri tukahduttamaan tautia, vaikka monet asiantuntijat sitä suosittelevat.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän johtaja Ville Tavio kyseenalaisti Suomen koronastrategian:

– Mihin analyysiin perustuen Suomi jatkaa Euroopan tai Pohjois-Amerikan strategialla, miksei voitaisi harkita Aasian maiden toimintamallia, eli tukahduttamista? Siitä voisi meillä olla jotain opittavaa, senhän näkee jo tilastoista: Aasian maiden tartuntamäärät ja kuolemat ovat paljon vähäisempiä.

Hallituksen käyttämien asiantuntijoiden, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) näkemysten mukaan epidemian tukahduttaminen ei olisi mahdollista. Tavio arvostelee THL:n ajattelutapaa.

– Tukahduttaminen on ihan mahdollista, onhan se nähty maailmallakin. THL:n näkökulma perustunee siihen, että he tavoittelevat laumaimmuniteettia, vaikka sitä ei sanotakaan ääneen. Hallituksen ja THL:n strategia perustuu taudin pitkittämiseen ja se on riskialtista, koska tartuntoja on ympärillä niin paljon.

Tiukoilla rajoituksilla tartunnat alas

Tavio sanoi, että jos tartunnat saataisiin painettua mahdollisimman alas, yhteiskuntaa voitaisiin itse asiassa avata nopeammin.

– Tärkeintä olisi mielestäni se, että strateginen valinta olisi tukahduttaminen, eikä taudin leviämisen jatkuva hidastaminen.

– Oleellista olisi ymmärtää, että mitä tiukemmat rajoitukset käynnistetään, sitä nopeammin tartuntamäärät menevät alas ja sitä nopeammin yhteiskuntaa voidaan avata. Samalla sitä pienemmät taloudelliset vaikutukset.

Tavio huomautti, että kun koronan mahdollinen toinen aalto vielä tulee, Suomessa tartunnat olisivat jo valmiiksi alhaalla.

– Sitten kyse olisi vain siitä, että ollaanko taas Ruotsin tiellä ja missä vaiheessa taas toimittaisiin toisin.

Tilanne ei ole hallinnassa

Hallitus purkanut asteittain päätöksiä ja rajoituksia. Tavion mukaan suunta on väärä.

– Tässä nähdään, että epidemia yhä jatkuu. Tilanne ei ole hallinnassa, vaan kuolemia ja uusia tartuntoja tulee yhä. Mielestäni me olemme kansanterveydellisesti yhä hallitsemattomassa tilanteessa. Vaikka tartuntoja ei ole tullut niin nopeasti kuin pelättiin, niin tartuntoja tulee silti nopeasti.

Tavion mukaan Suomi on toki pärjännyt epidemian kanssa Ruotsiin verrattuna paremmin. Sen sijaan esimerkiksi Uusi-Seelanti ja monet Aasian maat, kuten Singapore, Taiwan ja Etelä-Korea ovat huomattavasti paremmassa tilanteessa.

– En ymmärrä riemua siitä, että koronavirussairastuneita olisi tehohoidossa vaikka vain viisikymmentä. Tehohoitokapasiteetin kannalta sairaanhoito kyllä kestää sen, mutta onko se kuitenkaan päällimmäinen pyrkimys vai onko tärkeämpää se, kuinka paljon tartuntoja on, että pystyttäisiin avaamaan yhteiskuntaa.

Tavion mukaan riskinä on se, että koska epidemia yhä jyllää Suomessa, niin rajoituksien purkamisella otetaan riski taudin leviämisestä entisestään.

– Toivon, että ei lähdetä pelaamaan venäläistä rulettia kansanterveydellä tai vanhusten hengellä. Jos muutoksia tehdään, toivon maltillisia tai hyvin harkittuja muutoksia, jos niitä on pakko tehdä.

Riskiryhmät suojattaisiin koko väestön suojaamisella

Ikäihmiset, yli 70-vuotiaat ovat koronan suurin riskiryhmä ja sen vuoksi he ovat erityisen suojelun kohteena. Yli 70-vuotiaita on maaliskuusta lähtien ohjeistettu välttämään lähikontakteja muiden kanssa.

Tavio näkee ikäihmisten suojaamisessa teoreettisen riskin.

– Jos koko väestöä ei suojata, niin todennäköisesti ikäihmisetkin silloin saavat herkemmin tartuntoja. Itse näen tilanteen niin, että pikemminkin koko väestöä pitää suojata, jotta riskiryhmäläiset samalla suojataan. Suojaaminen toimii parhaiten niin, että koko väestö tukahduttaa tartuntoja, Tavio sanoo.

Hän nostaa esille myös tartuntojen määrän alueellisuuden: Helsingissä on todettu yli 2 000 tartuntaa, ja myös Espoossa ja Vantaalla tartuntamäärät ovat olleet koholla. Tavio ihmettelee, miksei epidemian alueellisuus näy mitenkään hallituksen toimissa.

– Epidemia on painottunut pääkaupunkiseudulle, joten on hyvin omituista miksi ei toimita esimerkiksi niin, että vähintäänkin näiden alueiden koulut pysyisivät kiinni.

Perussuomalaiset on lähtenyt alusta alkaen siitä, että kun Suomessa oli vielä alle 200 tartuntaa, vain apteekit ja ruokakaupat olisivat olleet auki.

– Jos näin oltaisiin tehty, niin jälkikäteen tarkasteltuna se olisi ollut hyvä strategia. Uusi-Seelanti teki niin ja tällä hetkellä siellä on ollut vain parikymmentä koronakuolemaa, kun taas Suomessa on jo 240. Ero on siis iso, ja se ero on vastaavanlainen, jos Suomea verrataan moneen muuhun Aasian maahan.

Rajoituksiin tarvitaan uudenlaista ajattelua

Tavion mukaan ensisijaista olisi juuri nyt saada tartunnat minimiin. Toissijaisesti on mietittävä rajoitusten oikeasuhtaisuutta.

– Rajoituksia täytyy perata siitä näkökulmasta, että nyt tarvitaan jo uudenlaista ajattelua. On ihmeellistä, että vaikkapa torikahvila Uudessakaupungissa ei voisi olla auki, kun siellä ei juuri ole tartuntojakaan. Sitten taas Helsingin keskustassa ne paikat, joihin muuten kokoontuu paljon väkeä, ne on järkevintä pitää kiinni.

Alueellisuudella ja rajoitustoimien oikeasuhtaisuudella saataisiin myös vähennettyä taloudellisia vahinkoja.

– Esimerkiksi matalien tartuntamäärien alueella sijaitsevat ruokaravintolat voisivat avata terassinsa. Niissä voidaan pitää turvavälit ja korostaa hygieniaa. En pitäisi sitä suurena riskinä tartuntatilanteelle, mutta aukiololla olisi suuri taloudellinen merkitys ravintolayrittäjille.

Tavio arvioi, että pääministeri Sanna Marin on tietoisesti pyrkinyt löytämään koronastrategiaan keskitien ratkaisun.

– Hän on mieltynyt puhumaan hybridistrategiasta, joka sinällään ei vielä tarkoita mitään. Olisi tarvittu poikkeuksellista rohkeutta toimia toisin, kuin Suomen johtavat virkamiehet ovat suositelleet.