Koronaviruksen tukahduttaminen tuntuu sujuvan hyvin esimerkiksi Uudessa-Seelannissa ja Australiassa, vaikka Suomessa ei hallituksen ja THL:n mukaan moista voi yrittääkään. Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen on oudoksunut hallituksen linjausta alusta saakka.
Kansanedustaja Mari Rantanen kertoo ihmetelleensä Suomen linjaa virusepidemian vastaisessa taistelussa aina siitä lähtien, kun pääministeri Sanna Marin aivan epidemian alkuvaiheessa sanoi, ettei viruksen tukahduttaminen onnistu, vaikka Suomessa tuossa vaiheessa oli tartuntoja vasta muutama sata.
– Olisiko siinä käynyt niin, että muutamat keskeiset asiantuntijat halusivat lähteä tavoittelemaan niin kutsuttua laumaimmuniteettisuojaa, mitä nykyään ei saa ääneen sanoakaan? Rantanen pohtii.
Virhearvioita tehtiin
Koronaviruksen kanssa tehtiin alkuvaiheessa useita virhearvioita. Ensin ajateltiin, ettei tauti leviäisi Kiinan ulkopuolelle, ja sitten kun niin tapahtui, kuviteltiin yleisesti taudin olevan vaarallinen vain vanhusväestölle, vaikka jo tuolloin tiedettiin Italiassa ja Espanjassa tehohoitoon joutuneen myös varsin nuorta väkeä.
– Jos poliittinen paine ei olisi pakottanut päättäjiä toimimaan toisin, olisi Suomessakin hyvin saatettu lähteä Ruotsin tielle. Koronaviruksen tukahduttaminen olisi vieläkin täysin mahdollista, mutta se edellyttäisi valtavan paljon enemmän seurantaa, testaamista ja ihmisten pysymistä kotona muutaman viikon, Rantanen sanoo.
Toimet tavoitteen mukaan
Joidenkin arvostelijoiden mukaan lockdown eli yhteiskunnan totaalinen eristäminen ei voi onnistua kuin Kiinan kaltaisissa totalitaristisissa valtioissa. Siitä huolimatta esimerkiksi Kreikassa on otettu käyttöön lockdown ulkonaliikkumiskiellon kera, vaikka Kreikka ei olekaan mikään diktatuuri.
Kreikassa koronavirus on nyt hiipumassa.
– Kaikki riippuu siitä, mikä on tavoite. Jos tavoitellaan sitä, että tauti liikkuu väestön läpi hidastetusti niin, että tehohoitopaikat riittävät, ovat toimetkin sen mukaisia. Koronaviruksen tukahduttaminen olisi edelleen mahdollista Suomessakin, jos taudista haluttaisiin päästä eroon. Se kuitenkin edellyttäisi, että rajoituksia pitäisi vielä joksikin aikaa kiristää ja tiedottaa kansalaisille, että vielä ei ole aika tavata ihmisiä, Rantanen kertoo.
Ruotsi pelaa uhkapeliä
Kansainvälisessä tiedemaailmassa pidetään melko yksimielisesti Ruotsin laumaimmuniteettisuojaa tavoittelevaa strategiaa melkoisena uhkapelinä, kun tautia eikä sen toimintamekanismeja ei tunneta. Kun ei tiedetä, saako taudin sairastamalla siihen immuniteettia, pelataan Ruotsissa melkoista uhkapeliä ihmishengillä.
– Varsinkin THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen tuntuu liputtavan Ruotsin mallin puolesta, kun häntä on ruotsalaismedioihin aiheesta paljon haastateltu. Samasta asiasta on puhunut myös STM:n Kirsi Varhila.
– Toivonkin lämpimästi, että hallituksessa jatkossa kuultaisiin laajasti muitakin virologian ja epidemiologian asiantuntijoita, Rantanen sanoo.
Korona voitaisiin tukahduttaa Suomessakin
Jotkut kriitikot ovat olleet sitä mieltä, ettei Uutta-Seelantia ja Suomea voi verrata, koska Suomi ei ole saari. Rantanen on asiasta eri mieltä eikä näe mitään syytä siihen, miksei koronaviruksen tukahduttaminen voisi onnistua täälläkin.
Virus tulisi tehokkailla toimilla tukahduttaa ja pysäyttää ulkomailta tulevat tartuntaketjut sen jälkeen, kun rajat taas on avattu.
– Kyllä ihmiset ymmärtävät, kun heille selittää riittävän hyvin, miksi on tärkeää välttää liikkumista ja pitää etäisyyttä. Koronavirus voitaisiin tukahduttaa yhtä hyvin Suomessa kuin missä tahansa muuallakin. Jos taudin etenemistä halutaan vain hidastaa, niin silloin tehdään sen mukaisia toimenpiteitä. Jos viruksen haluaa tukahduttaa, on toimenpiteiden oltava sellaisia, että viruksen tarttumiskyvystä kertova R0-luku saadaan tippumaan reilusti alle yhteen, sanoo Rantanen.
Tartuntojen määrä saatava laskuun
Rantanen pitää karmeana sellaista ajattelutapaa, että rajoituksia pitäisi alkaa sen takia purkaa, ettei tauti ole levinnyt väestöön riittävän nopeasti. Suomen kaltaisessa teknisesti kehittyneessä yhteiskunnassa tulisi jatkossakin pitää kiinni siitä, että tauti tarttuu ihmisiin mahdollisimman vähän.
– Toki ymmärrän sen, ettei yhteiskuntaa voi loputtomasti pitää kiinni, mutta Suomessa yhteiskunta on kuitenkin ollut kiinni melko rajallisesti. Kun rajoituksia sitten lähdetään purkamaan, pitää tartuntojen olla ensin selkeästi laskusuunnassa. Testaamisen on oltava todella laajaa ja suojavarusteita on oltava niin paljon, että niitä kyetään käyttämään jokaisen potilaan ja asiakkaan kohdalla, myös oireettomien.
– Erityisesti asia on kriittinen kotihoidossa ja hoivapalveluissa, jos riskiryhmiä todella halutaan suojella, Rantanen kertoo.
Jokaisella on oma vastuunsa
Rantanen uskoo, että myös koronatartuntoja jäljittävä kännykkäsovellus voisi olla hyvä lisäsuoja viruksen vastaisessa taistelussa. Erilaisia mobiilisovelluksia maailmalla jo on, mutta jostain käsittämättömästä syystä joka maan pitää tehdä itse omansa.
Rantanen olisi valmis harkitsemaan sitäkin, että jokaisella pitäisi olla käytössä suojamaskit julkisilla paikoilla asioidessa. Suojamaskeista ei koronataistelussa ole hyötyä, jos vain yksi kymmenestä niitä käyttää. Iso puute on sekin, että THL ja STM eivät ole julkaisseet dataa, johon arvionsa ja ennusteensa perustavat.
– Totta kai yhteiskunnalla ja valtiovallalla on iso rooli koronataistelussa, mutta meillä jokaisella on myös oma vastuumme. Se tarkoittaa turvallisten asioimistapojen noudattamista, sitä ettei mennä kauppaan sairaana, yskitään hihaan eikä tavata ystäviä muuten kuin virtuaalisesti, Rantanen korostaa.
Malttia tiedottamiseen
Koronavirustartunnat ovat Suomessa edelleen kasvussa, joten tauti ei vielä ole täällä hiipumaan päin. Rantanen toivoo, että tämä otettaisiin huomioon myös asioista tiedotettaessa. Kun liian aikaisin aletaan puhua rajoitusten purkamisesta, se äkkiä kääntyy ihmisten mielissä niin, että nyt on taas turvallista liikkua.
– Korona ei lähde tästä maasta millään poliittisella päätöksellä. On löydettävä tasapaino sen suhteen, miten viruksesta pääsee eroon samalla hallitusti yhteiskuntaa avaten, Rantanen sanoo.
MIKA MÄNNISTÖ