Antikainen: Riskinotto tartuntamäärän kasvusta koulut avaamalla on edesvastuutonta suojavarustetilanteen ollessa kriittinen

Hallitus haluaa avata päiväkodit ja peruskoulut ensi torstaina vedoten oppilaiden oikeuteen saada lähiopetusta. Tartuntatilanne on viimeinkin saatu kuriin, mikä on erittäin tärkeää, koska suojavarustetilanne on kriittinen. Ilta-Sanomat uutisoi perjantaina, että FFP3-hengityssuojaimista on huutava pula ja suojatakkien sijasta joudutaan käyttämään muoviesiliinoja.

-Huolestuttavaa on se, että hallitus salailee todellista tilannetta. Sosiaali- ja terveysministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö eivät luovuttaneet laatimaansa suojavarusteselvitystä toimittajille. Samaan aikaan, kun parhaita hengityssuojaimia ei ole tarpeeksi eikä niitä saada lisää, hallitus on ottamassa suuren riskin tartuntamäärän kasvusta avaamalla koulut. Vaikka tartunta ei olisi vaarallinen koululaiselle itselleen, monen lapsen perheessä voi olla muita perheenjäseniä, jotka vamman tai sairauden vuoksi voivat joutua hengenvaaraan, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.

Mihin lakiin päätös perustuu?

Uusimman tutkimustiedon mukaan lapset levittävät koronavirusta jopa oireettomina, ja vertaisarvioidun tutkimuksen mukaan koulujen kiinnipitäminen hidastaa taudin leviämistä jopa 40–60 prosenttia.

– Taudin leviämisen kannalta avainasemassa on sosiaalisten kontaktien minimointi. Jos koulut avataan, lasten fyysiset kontaktit moninkertaistuvat ja samalla moninkertaistuu tartuntariski. Opetusministeri Li Andersson on väittänyt, että lapsilla on oikeus lähiopetukseen ja tämän takia etäopetusta ei voi jatkaa.

– Ministeri Andersson, kertokaa meille, mihin lakiin ja kenen asiantuntijan tulkintaan näkemyksenne perustuu, kun jatkatte kuitenkin etäopetusta toisella asteella, vaikka toisen asteen opiskelijat osaisivat todennäköisemmin välttää lähikontakteja? Otatteko te vastuun, jos tartuntamäärä räjähtää käsiin peruskoulun oppilaiden perheissä ja sen seurauksena suojavarusteet loppuvat kesken?, Antikainen tivaa.

Koronajohtajan erikoiset lausunnot

Ilmeinen tartuntojen leviämisen riski kouluissa yhdistettynä kriittiseen suojavarustetilanteeseen antaa erikoisen kuvan hallituksen motiiveista, kun siihen yhdistetään STM:n koronajohtajan perjantaina Helsingin Sanomissa julkaistu haastattelu.

– STM:n koronajohtaja esitti näkemyksen, että jos tautia tukahdutettaisiin ja tartunnat saataisiin häviämään Suomesta, valmiuslain käyttöön ei olisi enää perusteita. Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että hoitajia ei voitaisi enää pakottaa poikkeustilaan vedoten työskentelemään puutteellisin suojavarustein ja vaarantaa heidän terveytensä.

– Vaikka ensin pääministeri ja sitten koronajohtaja itse kiirehtivätkin perumaan lausuntoa, herää ikävä epäilys, että juuri tätä hallitus pelkää ja asiasta on puhuttu hallituksen keskusteluissa. Tuskin koronajohtaja muuten olisi esittänyt tällaista näkemystä, Antikainen pohtii.

Hallituksen kyvyt epäilyttävät

Tartuntatautilaki on kuitenkin voimassa, vaikka poikkeusolot lakkaisivat. Keskeinen ero olisi se, että silloin koronaviruksen torjunta tapahtuisi alueellisella ja paikallisella tasolla.

– Poikkeusolojen pitkittäminen antamalla tartuntamäärän kasvaa on järjetöntä. Sairaanhoitopiireissä, kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelee pätevää ja osaavaa henkilöstöä, jotka hoitavat potilaat. Hallituksen tehtävä on järjestää heidän käyttöönsä tarvittavat suojavarusteet, jotta he voivat tehdä työnsä turvallisesti, ja varmistaa, ettei tartuntojen määrä kasva hallitsemattomalle tasolle. Tällä hetkellä suurin epäilys koskee sitä, onko meillä pätevä ja osaava hallitus, jolla on edellytykset ja halua tähän, Antikainen kiteyttää.