Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Lakivaliokunta torjuu kannabiksen laillistamisen

Vilhelm Junnila: USA ei ole hylkäämässä Eurooppaa, mutta maanosan on vahvistettava itseään

Pirhan aluevaltuustopoliitikot pelaavat pirkanmaalaisten rahoilla – puolueille kohdennetut leikkaukset otetaan asukkaiden ja työntekijöiden palveluista

Segregaatio ei katoa Ruotsista – ongelmalähiöiden määrä ennallaan

Hallitus esittää datakeskusten verotuen poistamista – Koskela: Suomella ei ole varaa automaatiotukiin

Strandman iloitsee esityksestä sudenmetsästyksen sallimiseksi – karhu ja ilves mukana kiintiöissä

EU:n sisäministerit yhteisymmärrykseen maahanmuuton kiristyksistä: Turvapaikkaprosessi voidaan jatkossa siirtää EU:n ulkopuolelle

Antikainen: Suden kiintiömetsästys alkaa – demarit valiokunnassa painavat jarrua

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Anarkistiryhmälle potkut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta – erottamisen taustalla valtiovarainministeriin kohdistuva häirintä ja uhkaava toiminta

Suomalaisten veronmaksajien ei tarvitse jatkossa enää rahoittaa kiinalaisten opiskelijoiden toisen asteen opintoja – keskusta närkästyi

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Hamasia ylistänyt palestiinalaismies menettää Saksan kansalaisuuden rikottuaan uskollisuusvalansa

Maahanmuuttovirasto toteuttaa operaation somalien asuttamilla alueilla – Trump haluaa valheellisilla perusteilla maahan tulleet ulos

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

Antikainen: Savo-Karjalan demarikansanedustajat paljastivat todellisen linjansa – äänestivät sudenmetsästystä vastaan

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

Eduskunta hyväksyi kevennykset perintöveroon – Vigelius: ”Yhä useampi suomalainen vapautuu verosta kokonaan”

Intressiristiriita

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen jätti tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitusta puuttumaan hallituksen omassa toiminnassa esiintyviin virkamies- ja hallintolain jääviyssääntöjä koskeviin mahdollisiin rikkomuksiin.
 
Eri kansainvälisissä vertailuissa Suomi lasketaan toistuvasti maailman vähiten korruptoituneiden maiden joukkoon. Immosen mukaan esimerkiksi Transparency International -järjestön määritelmä korruptiosta on kuitenkin ongelmallinen, sillä sen korruption mittari noteeraa korruption muodoista lähinnä vain lahjonnan.
&#8211; Korruption mittarit eivät tarkastele vaikeasti havaittavia ja todistettavia ilmiöitä kuten niin kutsuttuja hyväveliverkostoja, pyöröovi-ilmiöitä ja ylipäätään epätervettä korruptiivista verkostoitumista, vaikka eri tutkimukset ovat osoittaneet, että näitä voidaan pitää merkittävänä ongelmana Suomessa, Olli Immonen sanoo.
&#8211; Suomessa esiintyy tutkimusten mukaan katutason lahjonnan sijasta rakenteellista ja vaikeammin havaittavaa korruptiota, joka usein ilmenee elinkeinoelämän ja julkisen vallan toiminnan rajapinnassa. Korruption keskeisiä riskialueita voivat olla esimerkiksi julkiset hankinnat ja tarjouskilpailut, yhdyskuntasuunnittelu sekä poliittinen päätöksenteko kunta- ja valtiotasolla.
Poliitikot ja viestintätoimistot kietoutuneet yhteen
Viestintätoimistot, edunvalvojat ja lobbarit ovat soluttautuneet julkiseen hallintoon 2000-luvun alusta saakka, mikä on vahvistanut järjestelmän korruptoitunutta rakennetta. Viestintätoimistojen tehtävänä on auttaa asiakkaitaan saattamaan sanomansa poliittisten päättäjien tietoisuuteen sekä vaikuttaa poliittisessa päätöksenteossa ja tiedottamisessa päämiestensä eduksi.
&#8211; Tavoitteen toteutumista edistetään sillä, että toimistot rekrytoivat riveihinsä sekä entisiä että nykyisiä poliitikkoja. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tämä trendi koskee erityisesti vihreän puolueen päättäjiä, Immonen sanoo.
Kaikki kolme vihreiden nykyistä varapuheenjohtajaa saavat palkkansa viestintä- ja konsulttitoimistoista. Varapuheenjohtaja Riikka Karppinen toimii Milttonilla. Varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio Ellun Kanoissa, joka on yksi Suomen suurimpia viestintätoimistoja. Vihreiden varapuheenjohtaja Fatim Diarra on puolestaan yhteiskunnallisen viestinnän asiantuntija Pohjoisranta BCW:ssä.
&#8211; On huolestuttavaa, ettei potentiaalinen vallan väärinkäyttö näytä häiritsevän poliitikkoja. Vihreät on hallituspuolue. Varapuheenjohtaja-konsultit istuvat ministeriryhmien kokouksissa ja kuuluvat myös puolueen päättävään elimeen. Vihreillä on hallussaan ulko-, sisä- ja ympäristöministerien salkut. Puolueen puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo on hallituksen johtoviisikon jäsen. Mainitut varapuheenjohtaja-konsultit istuvat vihreiden puoluehallituksessa ja muissa kokoonpanoissa pohtimassa puolueen kantoja, Immonen sanoo.
&#8211; Samat henkilöt osallistuvat päätöksentekoon myös ministerien ja puoluejohdon yhteispalavereissa. Näissä kokouksessa käydään säännöllisesti läpi muun muassa hallituksen esityksiä, lakimuutoksia ja verotusta. Näillä tiedoilla on mitä ilmeisimmin rahanarvoinen merkitys varapuheenjohtaja-konsulteille ja heidän toimeksiantajillensa.
Immonen ei usko, että vihreiden varapuheenjohtaja-konsultit kykenisivät pitämään roolinsa erillään.
&#8211; Konsultin oma taloudellinen ansio on sidottu onnistumiseen asiakkaan lobbaamisessa tai tiedonkeruussa. On myös ongelmallista, ettei aina tiedetä, mitä yrityksiä tai muita tahoja nämä varapuheenjohtaja-konsultit konsultoivat ja lobbaavat. Ongelma on koko hallituksen yhteinen, jos konsulttien päämiesten näkemyksiä nousee esimerkiksi vihreiden puoluejohdon kautta hallituksen pöydälle osaksi päätöksentekoa.
Hyvän hallinnon vaatimukset eivät toteudu
Yrityssektorilla suurten, etenkin julkisen valvonnan alaisten toimijoiden menettelyissä vastaavat tilanteet olisivat tuomittavia. Niiden sisäiset ohjeistus- ja tarkastustoiminnot eivät tällaisia ristikkäisiä rooleja hyväksyisi.
&#8211; On huolestuttavaa, ettei julkishallinnossa näytetä otettavan hallintolain jääviyssääntöjä tarpeeksi vakavasti. Hallituspuolueet ovat antaneet tälle kaikelle hiljaisen hyväksyntänsä, Immonen toteaa.
&#8211; Vaikuttajaviestintä, poliittiset järjestöt, edunvalvojat ja poliittinen järjestelmä ovat Suomessa kietoutuneet yhdistelmäksi, josta ulkopuolisen on vaikea saada selvää. Asiat voidaan päättää muodollisesti läpinäkyvästi silloinkin, kun päätösprosessiin kohdistuu epäasiallista vaikuttamista. Tämä kaikki herättää kysymyksiä siitä, millaista valtaa viestintätoimistot käyttävät ja keneen ne pyrkivät vaikuttamaan – ja kenen toimeksiannosta.
Immosen mukaan edellä kuvatun kaltaiset intressiristiriidat on otettava vakavasti.
&#8211; Ne sotivat hallinnon jääviyssääntöjä vastaan sekä vaarantavat hyvän hallinnon vaatimusten ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen Suomessa.
&#8211; On syytä kysyä hallitukselta, aikooko se puuttua tilanteeseen, jossa puolueiden johtohenkilöt ovat samanaikaisesti viestintäyritysten palkkalistoilla sekä osallistuvat ministeriryhmien kokouksiin ja ministerien ja puoluejohdon yhteispalavereihin. Hallituksen on noudatettava virkamies- ja hallintolain jääviyssääntöjä ja ryhdyttävä konkreettisiin toimenpiteisiin rakenteellisen korruption kitkemiseksi poliittisesta päätöksenteosta, Immon

Immonen: Hallituksen puututtava rakenteelliseen korruptioon – ”Erityisesti vihreät ovat ongelma”

Kansanedustaja, tietojärjestelmäasiantuntija Jani Mäkelän (ps.) mukaan EU:n kiisteltyyn tekijänoikeusdirektiiviin on vaikutettava nyt, kun se on vielä mahdollista. Mäkelän mukaan suurena vaarana on, että asiasta päättäneet europarlamentaarikot sen enempää kuin asiaa lobbanneet tekijänoikeusjärjestötkään eivät ymmärrä, mitä ovat saaneet aikaiseksi. 

Tekijänoikeusdirektiivin epäkohdista ja valmistelusta puhuvan Jani Mäkelän mukaan aihe saattaa kuulostaa etäiseltä ja vaikealta, mutta sen läpikäynti on silti välttämätöntä. 
&#8211; Nyt on oikea hetki vaikuttaa. Kun asia tulee myöhemin kansalliseen lainsäädäntöön, on silloin turhaa ruikuttaa, Mäkelä toteaa. 
<iframe loading="lazy" title="Tekijänoikeusdirektiiviin on vaikutettava NYT - kansanedustaja Jani Mäkelä kertoo, miksi" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/Gx2Tj3nafrY?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Kansanedustaja Jani Mäkelän mukaan tekijänoikeusdirektiiviin on vaikutettava nyt. Youtube, 5 min 2 sek. 
Mäkelä kertoo videolla katsojille tekijänoikeuksien klassisesta intressiristiriidasta – toisaalta taiteilijoilla on oikeus saada korvaus työstään ja tuotteestaan, mutta toisaalta kuluttajillakin on oikeutensa.
Lainsäädännön tarkoitus saattaa olla hyvä, mutta:
&#8211; Niin kuin vanha sanonta kuuluu, tie helvettiin on reunustettu hyvillä aikomuksilla. Piru asuu yksityiskohdissa. Juuri sellainen tämä tekijänoikeusdirektiivi on.
Mäkelän mukaan EU:n internettiin liittyvissä hankkeissa on usein se ongelma, ettei oikein ymmärretä internetin toimintaperiaatetta. Toiseksi ongelmaksi Mäkelä nostaa sen, että laaditaan lainsäädäntöä, jossa valutettaan vastuu viranomaistoiminnasta kaupallisille toimijoille.
&#8211; Esim kun netissä on ei-toivottua sisältöä &#8211; puhutaan vaikkapa jihadismista tai niin sanotusta vihapuheesta – niin sen poistamisesta langetetaan vastuu ison uhkasakon nojalla yksityiselle toimijalle. Ei ole minkälaista oikeusvarmuutta siitä, minkälaista sisältöä alustan ylläpitäjän pitää poistaa. Ylläpitäjään kohdistuu miljoonien eurojen suuuinen uhkasakko. Tämä johtaa siihen, että sensuroidaan varmuuden vuoksi. Tällöin sananvapaus kärsii.
<h4>Mitä kaikkea verkosta poistetaan?</h4>
Muitakin kipukohtia löytyy: EU:n lainsäädäntöhankkeissa monesti ei huomoida sitä, mitkä ovat tekniset edellytykset toteuttaa tällainen suodatus tai sisällön poistaminen, ja mitä se tulisi maksamaan ja aiheuttamaan.
&#8211; Monet ovat Facebookissa törmänneet siihen, että ihan tavallisia artikkeleita on tullut poistetuksi yhteisönormeihin sopeutumattomana, mutta kirjoitukset on myöhemmin palautettu. Tätä automaattinen suodatus aiheuttaa. Automaatilla ei ole samanlaista silmää kuin ihmisellä. Vaikka algoritmit hipoutuvatkin ajan saatossa, täytyy kysyä, että mitä kaikkea uutisvirrasta on piilotettu?
&#8211; Asiantuntijathan tätä vastustavat, ja lobbarit kannattavat. Ja nyt EU-parlamentti tuntuu ottaneen lobbareiden kannan. Mutta ymmärtävätkö lobbaritkaan, mitä he ovat tekemässä, Mäkelä kysyy.
Esimerkiksi linkkivero voi johtaa siihen, että suomalaisen median toimijoita tulee blokatuksi kansainvälisten internet-jättien toimesta. Näin voi käydä, jos jätit haluavat välttää riskin siitä, että ne joutuisivat maksamaan korvauksia.
&#8211; Siinä on paha HS:n tai Ylen lähteä valittamaan asiasta Googlelle, joka on niitä paljon suurempi.
&#8211; Siinä voi käydä niin, että taikuri hämmästyy itsekin omasta tempustaan, Mäkelä pohtii.
<h4>Sananvapaus on demokratian ydintä</h4>
&#8211; Omasta mielestäni asia on niin, että sananvapaus on demokratian ydintä, ja sananvapauden tulisi toimia myös verkossa. Verkko on siinä mielessä demokraattisinta mahdollista sananvapautta, että siellä jokainen voi päästä ääneen, kun taas perinteisessä mediassa säädellään sitä, kuka saa puhua ja mitä saa puhua.
&#8211; Media päättäisi, mitä lukee etusivulla, mitä lukee keskisivulla. Siellä ei lukisi niitä asioita, joita kansa haluaisi sanoa. Mielestäni tämä on pelottava tulevaisuudenkuva, ja tämä on oikea hetki vaikuttaa siihen, että tällaiseen ei jouduta.
Korjaus otsikkoon 19.9 klo 22.26.

Tietojärjestelmäkansanedustaja Jani Mäkelä: ”Tekijänoikeusdirektiiviin on vaikutettava nyt!”