Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

SDP ei ole autoilijan ystävä – peruisi hallituksen veronkevennykset polttoaineisiin ja kiristäisi jakeluvelvoitetta

Pirha irtisanoo, karsii henkilöstöetuja ja korottaa poliitikkojen palkkioita – Vigelius: ’’Tekeekö SDP nyt kaiken reilummin?’’

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Itä- ja Kaakkois-Suomi

Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin eilen Suomen EU-avaintavoitteita. Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola nosti puheessaan esiin itäisen ja erityisesti kaakkoisen Suomen aseman koko Euroopan unionin rauhan ja vakauden osalta.

&#8211; Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa on syytä nostaa esille koko kaakkoinen ja itäinen Suomi. Kyse ei ole pelkästään rajojen turvaamisesta ja välineellistetyn maahanmuuton estämisestä. Myös Suomen kaakkois- ja itäraja on pystyttävä pitämään asumiskelpoisena ja pidettävä huolta alueen asukkaiden pärjäämisestä. Tämä on koko Euroopan unionin asia, perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola totesi.
Koko Euroopan vakaus pelissä
Puheensa lopuksi Eerola näpäytti Euroopan unionin suuria jäsenmaita EU:n hengen vastaisista tuotantotuista omalle teollisuudelleen.
&#8211; EU:n tasolla on ymmärrettävä, että tukemalla itäistä ja kaakkoista Suomea tuetaan koko Euroopan vakautta, Eerola sanoi.
&nbsp;

Kaakkois- ja Itä-Suomen asia on koko Euroopan asia – Juho Eerola: Kyse ei ole pelkästään rajojen turvaamisesta ja välineellistetyn maahanmuuton estämisestä

Vankiloiden määrää suunnitellaan pienennettäväksi Suomessa lähes puolella seuraavien 20 vuoden aikana. Itä- ja Kaakkois-Suomi sekä iso osa Länsi-Suomea saattaisivat jäädä kokonaan ilman vankilaa. Jos suunnitelma toteutuu, poliisi joutuu kuljettamaan epäiltyjä ja vangittuja rikoksentekijöitä pitkiä matkoja. Myös kuulustelumatkat lisääntyvät.

&#8211; Muutos aiheuttaisi hirveästi lisätyötä poliisille. Kokonaishomma on menossa metsään. Järkevyys edellä pitää suunnitelmissa mennä, painottaa perussuomalaisten Vaasan vaalipiirin kansanedustaja Anne Rintamäki, ammatiltaan poliisi.
Kun yhdestä kohteesta valtio säästää, toisessa kohteessa työt ja kulut lisääntyvät. Jos lähivankiloita lakkautetaan, tutkivat rikospoliisit kulkisivat päivärahoilla monen sadan kilometrin päässä sijaitsevissa vankiloissa tai tutkinta-apupyynnöt lisääntyisivät kuormittaen toisen alueen poliisia.
Yksi lakkautusuhan alla olevista vankiloista on Vaasan vankila.
&#8211; Vaasan vankila on täysin toimiva. Se on vanha rakennus, ja siitä on suojelupäätös. Sinne ei saa uimahallia rikollisille rakentaa. Ei vankilan tarvitse olla Presidentti-hotelli, Rintamäki puuskahtaa.
Vaasan vankila sijaitsee kaupungin keskustassa meren rannalla. Rakennus on vanha ja tontti arvokas.
Myös osa Etelä-Suomen vankiloista sijaitsee arvokkailla tonteilla. Vanhojen rakennusten saneeraaminen nykyisten vaatimusten tasolle voi olla hankalaa. Rakennusten ja tonttien myynneistä valtio saisi hyvät tuotot.
<h4>Lakkautukset kolmessa aallossa</h4>
Rikosseuraamuslaitos Risen vankilaverkostoanalyysin loppuraportin mukaan tänä vuonna tulisi tehdä lakkautuspäätökset Köyliön, Sukevan, Juuan, Käyrän, Kestilän, Sulkavan ja Vilppulan vankiloista. Ne lakkautettaisiin tämän vuosikymmenen lopulla. Ensi vuosikymmenellä lakkautettaisiin Pyhäselän, Mikkelin, Kylmäkosken, Vaasan, Vanajan ja Ylitornion vankilat. Kolmannessa aallossa lakkautusuhan alla olisivat Jokela, Riihimäki, Kuopio, Naarajärvi, Ojoinen, Huittinen ja Helsinki. Oulun ja Pelson vankilat on jo päätetty lakkauttaa, ja niiden toiminta päättyy ensi vuonna.
Uusia vankiloita tai nykyisten laajennuksia tehtäisiin ainakin Rovaniemelle, Vantaalle, Ouluun, Tampereelle, Turkuun ja Uudellemaalle. Vuonna 2040 maassa olisi 9 suljettua tai tutkintayksikköä ja 8 avoyksikköä nykyisten noin 30:n sijasta. Suunnitelman jäljiltä Kaakkois- ja Itä-Suomessa ei olisi ainuttakaan yksikköä. Myös Länsi-Suomi Turusta Ouluun jäisi tyhjäksi.
<h4>Selvityksiä ennen ratkaisuja</h4>
Mikkelin vankila sijaitsee kaupungin keskustassa. Se huolehtii tutkintavankeuden toimeenpanosta Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen käräjäoikeuksissa syytettyjen osalta.
Mitä Mikkelissä ajatellaan vankilan mahdollisesta lakkauttamisesta?
&#8211; Mahdollinen sulkeminen ei tunnu hyvältä. Toisaalta on paljon asioita, joita tulee ennen tuollaista päätöstä selvittää ja ratkaista, joten suurta huolta en asiasta vielä kanna. Tässä on kyse yhdenlaisesta selvityksestä, ja hyvin monet poliittiset, taloudelliset ja muutkin asiat tulevat vaikuttamaan siihen, kuinka tämänsuuntaista suunnitelmaa lähdetään toteuttamaan, vastaa Mikkelin vankilan yksikönpäällikkö Tarja Väisänen.
<h4>Työvoimasta pulaa pääkaupunkiseudulla</h4>
Vankiloiden keskittämistä kasvukeskuksiin perustellaan suuremmalla rikollisuudella ja paremmalla työvoiman saatavuudella.
&#8211; Kasvukeskuksissa kamppailu työvoiman saatavuudesta on isompi. Pääkaupunkiseudulla on kova pula vankilan henkilöstöstä, mutta siellä on myös kallimpaa asua, tietää Vaasan vankilan johtaja Tiina Larikka. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus työskentelystä pääkaupunkiseudun vankiloissa.
Vaasassa vankilapaikkoja on 70.
&#8211; Henkilökuntaa on saatu hyvin. Nuoret tosin miettivät, kannattaako asettua tänne, jos tämä lakkautetaan. Aikamoinen juttu tämä on myös yhteistyökumppaneillemme, kuten poliiseille. Toiminnallisesti on iso muutos, jos lähivankila lähtee kauemmas, sanoo Larikka.
Mikkelin vankilassa paikkoja on 110. Puolet paikoista on vankeusvangeille ja puolet tutkintavangeille. Mikkelin henkilötyövuosimäärä on 74.
&#8211; Henkilökunnan saatavuus ja hakijamäärät ovat vaihdelleet. Toistaiseksi on ollut hakijoita avoimiin tehtäviin, kertoo Tarja Väisänen.
Raportin mukaan vankeuden suorittaminen lähellä vangin kotipaikkaa edistää kuntoutumista monin tavoin. Uudistus kuitenkin veisi jotkut vangit kauemmas kotipaikoistaan. Samalla omaisten vierailumatkat pitenisivät.
<h4>Kuljetukset lisääntyisivät oikeusistuntoihin</h4>
Poliisille lisää työtä teettää tutkintovankeuslain tuleva muutos. Vuodesta 2025 poliisi saa säilyttää epäiltyä maksimissaan 72 tunnin pidätysajan ennen kuin hänet pitää toimittaa vankilaan nykyisen 30 vuorokauden sijaan. Tulevaa lakia noudatetaan monin paikoin jo nykyisin.
&#8211; Jos on saatu kiinni roisto, jota pitää kuulla, se siirretään nopeasti Vaasan vankilaan. Helpointa on tehdä kuulustelut, kun roisto on siinä lähellä, mutta kun näille pitää nykyään saada ”kodinomaiset olot”, kun jotkut sitä vaativat. Esitutkinnan teko kunnolla ja huolella on tärkeintä. Jos ei ole lähivankilaa, sen puute haittaa esitutkinnan tekoa, sanoo Anne Rintamäki.
Vankilan siirto kauemmas vaikuttaa myös oikeusistuntojen toteutukseen.
&#8211; Käräjöinti tehdään tekopaikkakunnalla, jolloin taas vankikärryllä jouduttaisiin kuljettamaan vankia kauempaa käräjäoikeuteen. En näe mitään hyviä puolia uudessa vankilaverkostosuunnitelmassa, hän jatkaa.
Vankilapaikkojen kysynnän eli rikollisuuden uskotaan kasvavan 7 % vuoteen 2030 mennessä. Vankimäärän kasvun ennustetaan jatkuvan senkin jälkeen tasaisena muun muassa väestön keskityttyä tietyille alueille kriminaalipolitiikan kiristymisen sekä tutkintavankeuslain muutoksen vuoksi.
Risen vankilauudistus vaatisi vuoteen 2040 mennessä 22 lakkautuspäätöstä ja 15 uudisrakentamis- tai laajennuspäätöstä sekä peruskorjauksia.

Vankiloiden määrää suunnitellaan vähennettäväksi – muutos lisäisi poliisin työtä

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt <a href="https://jussiwihonen.fi/blogs/blogi/kirjallinen-kysymys-itarajalle-rakennettavasta-aidasta">kirjallisen kysymyksen</a> itärajalle rakennettavasta raja-aidasta.

Kun Venäjä ilmoitti osittaisesta liikekannallepanosta, on itärajalla nähty vilkastuvaa liikennettä. Monta viikkoa on odotettu päätöksiä rajaliikenteen lisärajoituksista, mutta nyt tilanne on jälleen elänyt ja turistien lisäksi rajan ylittäjiksi ovat tulleet palvelusta pakenevat. Kansanedustaja Jussi Wihonen avaa tilannetta:
&#8211; Huoli on lisääntynyt rajaliikenteen valvonnan riittävyydestä ja siitä, pystytäänkö ihmismassoja käsittelemään rajalla.
Rajavartiolaitos on ilmoittanut pitävänsä tarpeellisena, että itärajan kriittisimpiin kohtiin olisi rakennettava laitonta maahantuloa estävä aita. Rajavartiolaitoksen mukaan itärajasta aidattaisiin 10–20 prosenttia, joka tarkoittaisi noin 130–260 kilometriä.
Rajavartiolaitoksen päällikön, kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaaran mukaan aitaaminen maksaisi kaikkine kuluineen joitakin satoja miljoonia euroja. Rajavartiolaitoksella on valmius toteuttaa aitaamisen pilottikohde viipymättä ensi talven ja kevään aikana. Kostamovaara <a href="https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/5368659">arvioi</a>, että aita olisi kokonaan valmis 2–3 vuoden kuluttua rakentamisen aloittamisesta.
Itänaapurin sanomisiin ei voi luottaa
Wihosen mukaan Venäjän suhteen tilanne elää varsin nopeasti ja on tullut selväksi, ettei itänaapurin sanomisiin voi luottaa.
&#8211; On erittäin tärkeää, että Suomessa reagoidaan nopeasti turvallisuusuhkiin. Rajavartiolaitoksen huoli pitää ottaa tosissaan, ja jos laitoksella on jo valmiit suunnitelmat, niin asiaa pitää mitä pikimmiten viedä eteenpäin.
Päätöksen saamisella on kiire
Wihonen toteaa, että itärajan turvallisuudessa tulee katsoa myös pidemmälle aikavälille. Laittoman maahantulon estäminen auttaa hallitsemaan ihmisvirtoja ja mahdollisten hybridioperaatioiden osalta antaa edes pientä suojaa.
&#8211; Vaikka raja-aita tuottaa kustannuksia, pitää ottaa myös huomioon sen tuomat työllistymisvaikutukset, joista varsinkin nykytilanteesta kärsineet Itä- ja Kaakkois-Suomi hyötyisivät. Koska rakentamisessa kestää, on päätöksen saamisella kiire.
Kysymyksessään Wihonen tiedustelee hallitukselta, millä aikataululla se aikoo päättää raja-aidan rakentamisesta. Wihonen kysyy myös, miten hallitus aikoo parantaa itärajan turvallisuutta ja miten se on varautunut rajan yli tuleviin uhkiin.
&nbsp;

Rajavartiolaitos suosittelee aidan rakentamista itärajalle – Wihonen: Millä aikataululla hallitus aikoo päättää asiasta?