Vankiloiden määrää suunnitellaan vähennettäväksi – muutos lisäisi poliisin työtä

Vankiloiden määrää suunnitellaan pienennettäväksi Suomessa lähes puolella seuraavien 20 vuoden aikana. Itä- ja Kaakkois-Suomi sekä iso osa Länsi-Suomea saattaisivat jäädä kokonaan ilman vankilaa. Jos suunnitelma toteutuu, poliisi joutuu kuljettamaan epäiltyjä ja vangittuja rikoksentekijöitä pitkiä matkoja. Myös kuulustelumatkat lisääntyvät.

– Muutos aiheuttaisi hirveästi lisätyötä poliisille. Kokonaishomma on menossa metsään. Järkevyys edellä pitää suunnitelmissa mennä, painottaa perussuomalaisten Vaasan vaalipiirin kansanedustaja Anne Rintamäki, ammatiltaan poliisi.

Kun yhdestä kohteesta valtio säästää, toisessa kohteessa työt ja kulut lisääntyvät. Jos lähivankiloita lakkautetaan, tutkivat rikospoliisit kulkisivat päivärahoilla monen sadan kilometrin päässä sijaitsevissa vankiloissa tai tutkinta-apupyynnöt lisääntyisivät kuormittaen toisen alueen poliisia.

Yksi lakkautusuhan alla olevista vankiloista on Vaasan vankila.

– Vaasan vankila on täysin toimiva. Se on vanha rakennus, ja siitä on suojelupäätös. Sinne ei saa uimahallia rikollisille rakentaa. Ei vankilan tarvitse olla Presidentti-hotelli, Rintamäki puuskahtaa.

Vaasan vankila sijaitsee kaupungin keskustassa meren rannalla. Rakennus on vanha ja tontti arvokas.

Myös osa Etelä-Suomen vankiloista sijaitsee arvokkailla tonteilla. Vanhojen rakennusten saneeraaminen nykyisten vaatimusten tasolle voi olla hankalaa. Rakennusten ja tonttien myynneistä valtio saisi hyvät tuotot.

Lakkautukset kolmessa aallossa

Rikosseuraamuslaitos Risen vankilaverkostoanalyysin loppuraportin mukaan tänä vuonna tulisi tehdä lakkautuspäätökset Köyliön, Sukevan, Juuan, Käyrän, Kestilän, Sulkavan ja Vilppulan vankiloista. Ne lakkautettaisiin tämän vuosikymmenen lopulla. Ensi vuosikymmenellä lakkautettaisiin Pyhäselän, Mikkelin, Kylmäkosken, Vaasan, Vanajan ja Ylitornion vankilat. Kolmannessa aallossa lakkautusuhan alla olisivat Jokela, Riihimäki, Kuopio, Naarajärvi, Ojoinen, Huittinen ja Helsinki. Oulun ja Pelson vankilat on jo päätetty lakkauttaa, ja niiden toiminta päättyy ensi vuonna.

Uusia vankiloita tai nykyisten laajennuksia tehtäisiin ainakin Rovaniemelle, Vantaalle, Ouluun, Tampereelle, Turkuun ja Uudellemaalle. Vuonna 2040 maassa olisi 9 suljettua tai tutkintayksikköä ja 8 avoyksikköä nykyisten noin 30:n sijasta. Suunnitelman jäljiltä Kaakkois- ja Itä-Suomessa ei olisi ainuttakaan yksikköä. Myös Länsi-Suomi Turusta Ouluun jäisi tyhjäksi.

Selvityksiä ennen ratkaisuja

Mikkelin vankila sijaitsee kaupungin keskustassa. Se huolehtii tutkintavankeuden toimeenpanosta Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen käräjäoikeuksissa syytettyjen osalta.

Mitä Mikkelissä ajatellaan vankilan mahdollisesta lakkauttamisesta?

– Mahdollinen sulkeminen ei tunnu hyvältä. Toisaalta on paljon asioita, joita tulee ennen tuollaista päätöstä selvittää ja ratkaista, joten suurta huolta en asiasta vielä kanna. Tässä on kyse yhdenlaisesta selvityksestä, ja hyvin monet poliittiset, taloudelliset ja muutkin asiat tulevat vaikuttamaan siihen, kuinka tämänsuuntaista suunnitelmaa lähdetään toteuttamaan, vastaa Mikkelin vankilan yksikönpäällikkö Tarja Väisänen.

Työvoimasta pulaa pääkaupunkiseudulla

Vankiloiden keskittämistä kasvukeskuksiin perustellaan suuremmalla rikollisuudella ja paremmalla työvoiman saatavuudella.

– Kasvukeskuksissa kamppailu työvoiman saatavuudesta on isompi. Pääkaupunkiseudulla on kova pula vankilan henkilöstöstä, mutta siellä on myös kallimpaa asua, tietää Vaasan vankilan johtaja Tiina Larikka. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus työskentelystä pääkaupunkiseudun vankiloissa.

Vaasassa vankilapaikkoja on 70.

– Henkilökuntaa on saatu hyvin. Nuoret tosin miettivät, kannattaako asettua tänne, jos tämä lakkautetaan. Aikamoinen juttu tämä on myös yhteistyökumppaneillemme, kuten poliiseille. Toiminnallisesti on iso muutos, jos lähivankila lähtee kauemmas, sanoo Larikka.

Mikkelin vankilassa paikkoja on 110. Puolet paikoista on vankeusvangeille ja puolet tutkintavangeille. Mikkelin henkilötyövuosimäärä on 74.

– Henkilökunnan saatavuus ja hakijamäärät ovat vaihdelleet. Toistaiseksi on ollut hakijoita avoimiin tehtäviin, kertoo Tarja Väisänen.

Raportin mukaan vankeuden suorittaminen lähellä vangin kotipaikkaa edistää kuntoutumista monin tavoin. Uudistus kuitenkin veisi jotkut vangit kauemmas kotipaikoistaan. Samalla omaisten vierailumatkat pitenisivät.

Kuljetukset lisääntyisivät oikeusistuntoihin

Poliisille lisää työtä teettää tutkintovankeuslain tuleva muutos. Vuodesta 2025 poliisi saa säilyttää epäiltyä maksimissaan 72 tunnin pidätysajan ennen kuin hänet pitää toimittaa vankilaan nykyisen 30 vuorokauden sijaan. Tulevaa lakia noudatetaan monin paikoin jo nykyisin.

– Jos on saatu kiinni roisto, jota pitää kuulla, se siirretään nopeasti Vaasan vankilaan. Helpointa on tehdä kuulustelut, kun roisto on siinä lähellä, mutta kun näille pitää nykyään saada ”kodinomaiset olot”, kun jotkut sitä vaativat. Esitutkinnan teko kunnolla ja huolella on tärkeintä. Jos ei ole lähivankilaa, sen puute haittaa esitutkinnan tekoa, sanoo Anne Rintamäki.

Vankilan siirto kauemmas vaikuttaa myös oikeusistuntojen toteutukseen.

– Käräjöinti tehdään tekopaikkakunnalla, jolloin taas vankikärryllä jouduttaisiin kuljettamaan vankia kauempaa käräjäoikeuteen. En näe mitään hyviä puolia uudessa vankilaverkostosuunnitelmassa, hän jatkaa.

Vankilapaikkojen kysynnän eli rikollisuuden uskotaan kasvavan 7 % vuoteen 2030 mennessä. Vankimäärän kasvun ennustetaan jatkuvan senkin jälkeen tasaisena muun muassa väestön keskityttyä tietyille alueille kriminaalipolitiikan kiristymisen sekä tutkintavankeuslain muutoksen vuoksi.

Risen vankilauudistus vaatisi vuoteen 2040 mennessä 22 lakkautuspäätöstä ja 15 uudisrakentamis- tai laajennuspäätöstä sekä peruskorjauksia.