Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

The Telegraph: BBC:n trans-myönteinen uutisointi on vahingoittanut lapsia

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa

Kommentti: Työpaikoille tarvitaan luottamusta, ei pelottelua

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla

Garedew: Sähköverotuen poistaminen ei vähennä Suomen elinvoimaa

Strandman vaatii valtakunnallisia kriteereitä koulujen turvallisuustyöhön

Pikkupakettien tullivapaus loppuu EU:ssa

Purra Brysselissä: ”Venäjä saa rahansa vain lopettamalla sodan”

Elon Musk ja Joe Rogan: Radikalisoitunut vasemmisto ei ymmärrä, kuinka kauas se on ajautunut poliittisesta keskustasta

Hallitus vahvistaa kansalaisten ostovoimaa – ”Vertailun vuoksi edellisen hallituksen vahtivuorolla se romahti”

He päättivät Ylen johdon ökypalkkioista

Professori: Ylen uutinen pakolaisten työllistymisestä virheellinen

Turkkilalta kritiikkiä ex-pääministeri Marinin muistelmateoksesta: ”Niin häpeilemättömän itsekeskeistä tekstiä että pahaa tekee”

Ylen selvitys: Turvapaikanhakijaperheen ateriakustannukset jopa 36 000 euroa vuodessa – Lehtinen: Miten joku voi pitää tätä reiluna?

Vigeliukselta rajua kritiikkiä Tampereen säästöistä pormestari Nurmiselle: ’’Tämäkö on sitä SDP:n reilummin leikkaamista?’’

PS-Nuoriso: Mamujengit valtaavat maakunnatkin – ”Punavihreä unelma turvattomista monikulttuurikaduista on arkipäiväistymässä”

Vasemmistonuorten johtajalta synkkiä vihjauksia väkivallasta – vaatii israelilaisia pois Lapista

PS:n Simo Grönroos luettelee vielä kerran ne syyt, miksi Tilastokeskuksen ex-pomon tekemä maahanmuuttotutkimus johtaa harhaan

PS-Nuoriso: Muut matkustavat Lappiin lomailemaan, Vasemmistonuoret vastustamaan juutalaisia

Kohu oudosta tuomiosta levisi maailmalle: 16-vuotiaan raiskaajaa ei karkotettu Ruotsista, koska rikos oli ”lyhytkestoinen”

kaatolupa

Perussuomalaisten kansanedustaja, metsästäjä ja eurovaaliehdokas Ari Koponen vaatii suurpetojen metsästyksestä helpompaa. Koululaisten koulumatkoja on jouduttu turvaamaan koulukyydein susien vuoksi. Koponen haluaa selvän muutoksen siihen, että susien kaatoluvat ovat oikeudellisesti kestäviä.

&#8211; Susien ihmisarkuus on saatava takaisin ja kantaa pienemmäksi. Yksikin susien raatelema lammas tai koira on liikaa, sanoo Ari Koponen.
&#8211; En halua nähdä tilannetta, jossa lapsi joutuu susien uhriksi, koska me olemme päästäneet susikannan liian suureksi. Meidän on saatava kaatoluvat susille siten, etteivät ne kaadu oikeudessa, Koponen vaatii.
Suurpetopolitiikan suunnanmuutos
Euroopan parlamentin päätöksillä suurpetopolitiikkaan on merkitystä kansallisesti myös Suomessa. Koposen mukaan Euroopan parlamentissa tulee saada tolkku kannanhoidolliseen metsästykseen.
&#8211; Euroopan parlamentissa tarvitaan suurpetopolitiikan suunnanmuutos. Minä tulen tekemään kaikkeni suomalaisten lasten turvallisuuden eteen myös tässä asiassa. Minun vahtivuorollani asia tulee etenemään, ehdokkaana oleva Koponen lupaa.
&nbsp;

Susien ihmisarkuus heikentynyt – Koponen: ”Yksikin susien raatelema lammas tai koira on liikaa”

Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen jätti komission vastattavaksi kirjallisen kysymyksen EU:n petopolitiikasta, jota esimerkiksi karhujen osalta tulkitaan Suomessa paljon tiukemmin kuin Ruotsissa.

EU:n luontodirektiivissä todetaan suurpetojen osalta niiden kantojen edellyttävän tiukkaa suojelua, johon on kuitenkin myös poikkeuksia. EU:n lainsäädäntö ylittää kansallisen lainsäädännön. Suomessa maa- ja metsätalousministeriö päättää kannanhoidollisesta metsästyksestä ja luvat myöntää Riistakeskus. Jos päätöksistä valitetaan, ne voivat kuitenkin kaatua hallinto-oikeuksissa.
&#8211; Karhun kannanhoidollinen metsästys voi päättyä tähän jahtikauteen. Syy löytyy korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) linjauksesta 30.10., jonka mukaan Riistakeskuksen syksylle 2022 myöntämät karhuntappoluvat ovat pääosin laittomia, toteaa europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen.
Ennakkopäätöksellä on laajempi merkitys
Vaikka KHO:n käsittelemät valitukset koskivat vain osaa myönnetyistä kaatoluvista, ennakkopäätöksellä on laajempi merkitys. Riistakeskus on perustellut myöntämiään lupia usein alueen vahvalla karhukannalla, karhumäärään mukautuvalla eli kestävällä metsästyksellä ja karhunmetsästyskulttuurin säilymisellä. KHO:n mukaan tämä ei riitä, vaan kaikkien poikkeusluvan edellytysten on täytyttävä.
&#8211; Oikeus viittaa EU:n luontodirektiiviin, jonka mahdollistamaa poikkeuslupaa voidaan KHO:n mukaan soveltaa &#8221;vain konkreettisesti ja tapauskohtaisesti tilanteissa, joissa on erityinen ongelma, johon pitää alueella puuttua&#8221;. Oikeus toteaa, etteivät tiukasti suojeltavaan lajiin kohdistuva kannanhoidollinen metsästys ja metsästyskulttuurin säilyttäminen ole päämääriä, joissa tiukasta suojelusta voitaisiin poiketa.
&#8211; Jatkossa suurpetojen pyytäminen nojaa vahinko- ja turvallisuusperusteisiin poikkeuslupiin sekä karkotuslupiin, joilla petokantaa ei kyetä säätelemään.
Karhukanta kasvanut jahdista huolimatta
Suomessa on Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan 1 700–1 900 karhua. Kanta on kasvanut jahdista huolimatta: karhuja on kaadettu 2000-luvulla 100–350 vuodessa. Menneen syksyn saalis oli 180 karhua.
&#8211; Ruotsissa karhuja on 2 500 ja syksyn jahti päättyi 650 kaatoon. Ruotsissa poikkeusluvista päättää lääninhallitus ja jahti todennäköisesti jatkuu, Hakkarainen kertoo.
Komissio valvoo, että jäsenmaat noudattavat EU-lainsäädäntöä. Hakkarainen kysyikin komissiolta, onko Suomen korkeimman hallinto-oikeuden päätös EU:n luontodirektiivin mukainen. Ja mikäli on, olisiko luontodirektiiviä syytä tarkentaa erityisesti siksi, että sitä tulkitaan hyvinkin eri tavoilla jopa naapurimaissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa?
&nbsp;

Hakkarainen kysyi komissiolta luontodirektiivistä – miksi naapurimaissa on ihan erilaiset tulkinnat?

Perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen Olli Immonen ihmettelee Suomessa harjoitettua susipolitiikkaa ja erityisesti sitä, että keskustan ollessa pääministeripuolueena susiongelmaa ei ole saatu hoidettua kuntoon.

Ministeri vähätellyt ongelmaa
Immonen näkee, että seuraavan hallituksen on välttämätöntä helpottaa lupabyrokratiaa ja kasvattaa kaatolupien määrää. Lisäksi hänen mukaansa on tärkeää antaa mahdollisuus poistaa pihapiirissä liikkuvat sudet jo ennen, kuin ne aiheuttavat haittaa koti- tai tuotantoeläimille.
&#8211; Mielestäni on hyvin erikoista, että esimerkiksi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on tällä vaalikaudella lähinnä vähätellyt susien aiheuttamaa uhkaa metsästyskoirille, vaikka häirikkösusitilanne on vain pahentunut, Immonen sanoo.
Koti- ja tuotantoeläimiä suojeltava
Susiongelma koskettaa laajasti erityisesti maaseudulla asuvien ihmisten arkea, mutta muualla Suomessa tilanne näyttää aivan toisenlaiselta johtaen hyvin erilaisiin näkemyksiin petopolitiikasta.
&#8211; Häirikkösusien tehokkaammalla poistamisella on tähdättävä nimenomaan kotieläinten, tuotantoeläinten, metsäpeurakannan sekä koiralla tapahtuvan metsästyksen suojelemiseen, Immonen perustelee.
Kaatolupaprosessi uusiksi
Ratkaisuiksi Immonen ehdottaa häirikkösusien kaatolupaprosessin helpottamista, sillä nykyisin se on liian byrokraattinen ja aikaavievä.
&#8211; Lupaprosessi täytyy laittaa uusiksi. Susivahinkoja tulee estää muun muassa häirikkösusien kaatolupaprosessia yksinkertaistamalla. Lisäksi susien kaatamiseen tarvittavien poikkeuslupien myöntämiseen on saatava lisää joustavuutta, ja lupia on myönnettävä lisää, Immonen toteaa.
Susipolitiikka on keskusteluttanut suomalaisia laajasti jo vuosia, sillä sudet liikkuvat yhä enemmän asutuksen läheisyydessä aiheuttaen huolta erityisesti lasten turvallisuudesta sekä metsästyskoirien ja tuotantoeläinten menetyksistä.

Kansanedustaja Immonen: Häirikkösusien kaatamista helpotettava