Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

SDP:n ja keskustan johdossa oleva Etelä-Karjalan hyvinvointialue päätyi massiiviseen satojen ihmisten joukkoirtisanomiseen

Tavio Kiovassa: Suomi tukee Ukrainan väestönsuojarakentamista – suomalaisilla yrityksillä vahva osaaminen

Työperäisten oleskelulupahakemusten määrä yhä laskusuunnassa

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Strandman: Aikuisen velvollisuus on rajata lapsen ja nuoren sosiaalisen median käyttöä

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Kirgisia

Eduskunnassa käsiteltiin kuluvalla viikolla valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ihmetteli kovasti, miten hallitus voi pitää kehitysavun syytämistä Venäjän hyökkäystä tukeville maille Suomen ulkopoliittisten intressien mukaisena.

Valtiovarainministeriö vastaa julkisen talouden suunnitelman sekä siihen sisältyvän valtiontalouden kehyspäätöksen valmistelusta tuleville vuosille. Julkisen talouden suunnitelma on hallituksen päätösasiakirja, joka koostuu finanssipolitiikan linjaa, julkisen talouden kokonaisuutta ja julkisen talouden alasektoreita koskevista päätöksistä.
&#8211; Haluaisin kiinnittää huomiota erityisesti hallinnonalakohtaisten linjausten kohdalla ulkoministeriön hallinnonalan erääseen osaan, nimittäin kehitysyhteistyöhön, Juha Mäenpää huomautti ja jatkoi:
&#8211; ”Hallitus tähtää pitkällä aikavälillä YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön. Varsinaiset kehitysyhteistyömäärärahat nousevat lähes 800 miljoonaan euroon vuonna 2026. Kehyskaudella kehitysyhteistyömäärärahat ovat noin 0,45 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon vuosittain.”
Ottaako hallitus kestävyysvajetta tosissaan?
Mäenpää muistutti, että rahaa kanavoituu myös muita reittejä pitkin samaan tarkoitukseen. Jo selonteon alkupuolella todetaan, että julkisessa taloudessa on pitkällä aikavälillä kestävyysvaje: puhutaan jopa miljardeista euroista.
&#8211; Onkin hieman hullunkurista, että tästä huolimatta hallitus kaavailee pitkällä aikavälillä kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämistä. Nämä rahat ovat pois kaikesta muusta. Kotimaassakin olisi tarvetta joko suoraan erilaisiin menoeriin tai yksinkertaisesti nykyisen valtionvelan vähentämiseen. Rahojen lappaminen ulkomaille ei auta kumpaakaan. Otetaanko kestävyysvajetta siis Sanna Marinin hallituksessa ollenkaan tosissaan? ihmetteli Mäenpää.
Rahaa kehitysavusta jopa Venäjän tukijoille
Jos ei pelkästään Suomen etujen vastainen rahojen käyttö toissijaisiin asioihin itsessään vielä soita hälytyskelloja, niin kannattaa ottaa tarkasteluun kehitysyhteistyön kohdemaat ja niiden toiminta kansainvälisillä kentillä.
Venäjä erotettiin väliaikaisesti Ukrainan sodassa suorittamiensa toistuvien ihmisoikeusrikkomusten johdosta YK:n ihmisoikeusneuvostosta YK:n yleiskokouksessa huhtikuun alussa. 93 maata äänesti erottamisen puolesta, 24 sitä vastaan ja 58 maata pidättäytyi kokonaan äänestämästä. Käytännössä kaikki länsimaat, mukaan lukien Suomi, äänestivät Venäjän erottamisen puolesta.
Kummallista ja ristiriitaista
Päinvastoin kuin Suomi — eli erottamista vastaan — äänestäneiden joukossa oli sen sijaan sellaisia maita, joiden kanssa Suomi tekee kehitysyhteistyötä, eli maita, jotka saavat Suomelta rahallista kehitysapua: Etiopia, Kirgisia, Syyria, Tadžikistan ja Uzbekistan. Pidättäytyneitä maita olivat mm. Irak, Kenia, Mosambik, Nepal ja Tansania — nämäkin Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaita.
&#8211; Hyvät kollegat, eikö teistä ole kummallista ja perin ristiriitaista, että Suomi toisaalta tuomitsee jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja tukee puolustajaa monin tavoin, mutta samalla käyttää merkittäviä summia niiden valtioiden tukemiseen, jotka asettuvat hyökkääjän puolelle kansainvälisillä kentillä? Millä tavalla tämä on Suomen ulkopoliittisten intressien mukaista? kysyi Mäenpää vielä lopuksi kummastellen.
&nbsp;

Mäenpää julkisen talouden suunnitelman kehitysapukaavailuista: ”Millä tavalla tämä on Suomen ulkopoliittisten intressien mukaista?”

Kazakstanin väkivaltaiset mielenosoitukset jatkuvat. Venäläisjohtoiset IVY-maiden erikoisjoukot on jo rahdattu paikalle kukistamaan kansannousua. Kuolleita on eri mediatietojen mukaan kymmeniä ja haavoittuneita yli tuhat.

Mielenosoittajat ovat yöllä<a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/kazakstansk-polis-ett-dussintal-demonstranter-dodade"> pyrkineet</a> sisään hallintorakennuksiin ja poliisiasemille suurkaupunki Almatyssa. Presidentti Kassym-Jomart Tokajevin virka-asunto ja kaupungin pormestarintoimisto ovat säpäleinä, ja mellakkapoliisit pyrkivät pysäyttämään mielenosoittajat ilmeisesti keinolla millä hyvänsä. Almatyn <a href="https://www.reuters.com/world/asia-pacific/troops-protesters-clash-almaty-main-square-kazakhstan-shots-heard-2022-01-06/">lentokenttä</a> on tiettävästi takaisin hallitusta tukevien joukkojen hallinnassa.
Kansannousussa on <a href="https://apnews.com/article/business-kazakhstan-b263d10d8b982c521dd5188964036348">kuollut</a> eri tiedotusvälineiden tietojen mukaan kymmeniä mielenosoittajia ja toistakymmentä turvallisuusjoukkojen edustajaa. Loukkaantuneita mielenosoittajia on yli tuhat ja poliiseja nelisen sataa. Luotettavien tietojen saaminen Kazakstanista on tietoliikenneyhteyksien häiriöiden takia tällä hetkellä mahdotonta.
Kollektiivinen turvallisuusjärjestö apuun
Torstaiaamuna kahdeksan aikaan IVY-järjestön edustaja ilmoitti, että Venäjän johtamat Kollektiivisen turvallisuusjärjestön (ODKB) laskuvarjojoukot ovat jo Kazakstanissa. Naapuriapua on <a href="https://www.rt.com/russia/545250-kazakhstan-protests-csto-military-help/">pyytänyt</a> Kazakstanin presidentti Kassym-Jomart Kemelevits Tokajev. Apua tarjoavat Venäjän lisäksi Armenia, Kirgisia, Tadzhikistan sekä Valko-Venäjä.
Levottomuudet Kazakstanissa alkoivat polttoaineen hinnankorotuksesta ja levisivät nopeasti laajoiksi ja väkivaltaisiksi levottomuuksiksi maan hallintoa ja puoluekoneistoa vastaan, joka on ollut vallassa vuodesta 1991. Sitä ennen maa oli osa Neuvostoliittoa.
Diplomatian ja politiikan moniottelija Alpo Rusi muistelee <a href="https://twitter.com/search?q=alpo%20rusi&amp;src=typed_query&amp;f=live">Twitterissä</a>, että Kazakstanin monikymmenvuotinen todellinen vahva mies, ex-presidentti Nursultan Nazarbajev sai Suomen Valkoisen Ruusun suurristin vuonna 2009.
&nbsp;

Kymmeniä kuollut, yli tuhat haavoittunut – Kazakstanin kapinaa kukistetaan nyt yhteisvoimin

Tiesitkö, että ulkoministeriö rahoittaa verovaroillamme tupakoinnin vähentämistä Kirgisiassa? Ja joku vielä kehtaa väittää ettei julkisella sektorilla ole säästettävää? Näin <a href="https://www.facebook.com/mari.rantanen.9/posts/4524080304331606?__cft__[0]=AZWocVRXboUF5cqs8lDdLt6Qf7sTLvAQ_FEBsYjQEsN9_50YI3TfdoOpvalWgAd4aFw7nS-KcoGTwfTHuOFV_ugbqUWZf0WvqrNjckikF1fiEAJYmkgIerMDu5TtTY2pbbQ&amp;__tn__=%2CO%2CP-R">kommentoi</a> kansanedustaja Mari Rantanen (ps.). 

Rantanen jatkaa:
&#8211; Marinin hallitus melskaa isänmaallisuudesta yrityksille mutta kun on kyse yhteisistä verovaroista, voi isänmaan edulla näköjään pyyhkiä hanuria. Ensi vuodelle kehitysapurahoja lisättiin 175 miljoonalla eurolla.
Rantanen kommentoi asiaa veikkaushäviöiden rahavirtoja penkovan Anu Peltolan <a href="https://twitter.com/AnuPeltola22/status/1312500362092322817">viestin</a> perusteella.
Peltola oudoksuu, miksi Kirgisian tupakoinnin parissa huseeraa kaksi suomalaista toimijaa.
Kirgisia on sisämaavaltio Keski-Aasiassa.

Kansanedustaja kysyy: miksi suomalaisten verovaroilla vähennetään tupakointia Kirgisiassa?