

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Mäenpää julkisen talouden suunnitelman kehitysapukaavailuista: ”Millä tavalla tämä on Suomen ulkopoliittisten intressien mukaista?”
Eduskunnassa käsiteltiin kuluvalla viikolla valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ihmetteli kovasti, miten hallitus voi pitää kehitysavun syytämistä Venäjän hyökkäystä tukeville maille Suomen ulkopoliittisten intressien mukaisena.
Valtiovarainministeriö vastaa julkisen talouden suunnitelman sekä siihen sisältyvän valtiontalouden kehyspäätöksen valmistelusta tuleville vuosille. Julkisen talouden suunnitelma on hallituksen päätösasiakirja, joka koostuu finanssipolitiikan linjaa, julkisen talouden kokonaisuutta ja julkisen talouden alasektoreita koskevista päätöksistä.
– Haluaisin kiinnittää huomiota erityisesti hallinnonalakohtaisten linjausten kohdalla ulkoministeriön hallinnonalan erääseen osaan, nimittäin kehitysyhteistyöhön, Juha Mäenpää huomautti ja jatkoi:
– ”Hallitus tähtää pitkällä aikavälillä YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön. Varsinaiset kehitysyhteistyömäärärahat nousevat lähes 800 miljoonaan euroon vuonna 2026. Kehyskaudella kehitysyhteistyömäärärahat ovat noin 0,45 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon vuosittain.”
Ottaako hallitus kestävyysvajetta tosissaan?
Mäenpää muistutti, että rahaa kanavoituu myös muita reittejä pitkin samaan tarkoitukseen. Jo selonteon alkupuolella todetaan, että julkisessa taloudessa on pitkällä aikavälillä kestävyysvaje: puhutaan jopa miljardeista euroista.
– Onkin hieman hullunkurista, että tästä huolimatta hallitus kaavailee pitkällä aikavälillä kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämistä. Nämä rahat ovat pois kaikesta muusta. Kotimaassakin olisi tarvetta joko suoraan erilaisiin menoeriin tai yksinkertaisesti nykyisen valtionvelan vähentämiseen. Rahojen lappaminen ulkomaille ei auta kumpaakaan. Otetaanko kestävyysvajetta siis Sanna Marinin hallituksessa ollenkaan tosissaan? ihmetteli Mäenpää.
Rahaa kehitysavusta jopa Venäjän tukijoille
Jos ei pelkästään Suomen etujen vastainen rahojen käyttö toissijaisiin asioihin itsessään vielä soita hälytyskelloja, niin kannattaa ottaa tarkasteluun kehitysyhteistyön kohdemaat ja niiden toiminta kansainvälisillä kentillä.
Venäjä erotettiin väliaikaisesti Ukrainan sodassa suorittamiensa toistuvien ihmisoikeusrikkomusten johdosta YK:n ihmisoikeusneuvostosta YK:n yleiskokouksessa huhtikuun alussa. 93 maata äänesti erottamisen puolesta, 24 sitä vastaan ja 58 maata pidättäytyi kokonaan äänestämästä. Käytännössä kaikki länsimaat, mukaan lukien Suomi, äänestivät Venäjän erottamisen puolesta.
Kummallista ja ristiriitaista
Päinvastoin kuin Suomi — eli erottamista vastaan — äänestäneiden joukossa oli sen sijaan sellaisia maita, joiden kanssa Suomi tekee kehitysyhteistyötä, eli maita, jotka saavat Suomelta rahallista kehitysapua: Etiopia, Kirgisia, Syyria, Tadžikistan ja Uzbekistan. Pidättäytyneitä maita olivat mm. Irak, Kenia, Mosambik, Nepal ja Tansania — nämäkin Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaita.
– Hyvät kollegat, eikö teistä ole kummallista ja perin ristiriitaista, että Suomi toisaalta tuomitsee jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja tukee puolustajaa monin tavoin, mutta samalla käyttää merkittäviä summia niiden valtioiden tukemiseen, jotka asettuvat hyökkääjän puolelle kansainvälisillä kentillä? Millä tavalla tämä on Suomen ulkopoliittisten intressien mukaista? kysyi Mäenpää vielä lopuksi kummastellen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- YK:n ihmisoikeusneuvosto YK-sitoumukset Venäjän hyökkäystä tukevat maat Ukrainan sota kehitysyhteistyömäärärahat Venäjän hyökkäys Tadzhikistan Sanna Marinin hallitus Mosambik ihmisoikeusloukkaukset Tansania Nepal Kirgisia Uzbekistan Kenia Etiopia julkisen talouden suunnitelma Kehitysyhteistyö Irak Juha Mäenpää Kestävyysvaje Ulkopolitiikka Syyria Venäjä kehitysapu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomi lähettää miljoonien eurojen rahasäkkejä YK:ssa Venäjää tukeville maille – veronmaksajilta Etiopian ilmatieteilyyn lähes 7,4 miljoonaa euroa

Perussuomalaisten Leena Meri esitti 1,3 miljardin kehitysapumenojen leikkaamista: ”Rahoja päätyy veroparatiiseihin” – keskustan kansanedustaja purskahti nauruun

Koponen kritisoi nykymuotoista kehitysapua: Käytetään nämäkin varat kotimaassa työntekijöiden palkkauksen ja työolojen parantamiseen

Koskela ehdottaa kehitysapuvarojen suuntaamista ukrainalaisten auttamiseksi: Nykymuotoinen kehitysapu on saanut paljon kritiikkiä heikosta vaikuttavuudesta ja epävarmasta tuloksellisuudesta

Valtioneuvoston katsaus: Ammattikoulu kahteen vuoteen ja maksuja ulkomaalaisopiskelijoille – Mäenpää esitti samoja toimenpiteitä jo kahdeksan vuotta sitten
Viikon suosituimmat

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kärjistää Saksan kuumana käyvää vaalikamppailua – punavihreä ei ole antanut vielä periksi
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

New Yorkissa taistellaan “paperittomien” luksushotellimajoituksen maksamisesta – Musk vaati rahojen takaisinperintää
Elon Muskin DOGE-tiimi on jatkanut liittovaltion virastojen kirjanpidon tarkastamista. Epämääräisiä maksuja löytyy koko ajan ja valtion virkamiesten pallit kaatuilevat. Neljä liittovaltion hätätilaviraston virkamiestä sai potkut maksettuaan New Yorkin kaupungille avustuksia laittomasti maassa olevien majoittamiseen liittyen, vaikka presidentti Trump oli käskenyt keskeyttää kaikki ei-välttämättömät maksut.

Hoitajat kerskuivat somessa juutalaisten murhaamisella australialaisessa sairaalassa – ”Sairasta, iljettävää ja häpeällistä”
Kahdelle Sydneyn sairaalan työntekijälle tuli lähtö, kun nämä videolla uhkasivat tappaa israelilaiset potilaansa. Hoitajat kerskuivat tallenteella myös sillä, etteivät suostu hoitamaan juutalaispotilaita. Poliisi on aloittanut perusteelliset tutkimukset mahdollisista rikoksista.

Antikainen: Hallitus puuttuu maahanmuuton mukanaan tuomaan seksuaalirikollisuuteen – kuinka monta naista joutuu vielä raiskatuksi, ennen kuin vihervasemmisto herää?
Tiedotusvälineissä on uutisoitu hiljattain poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrän merkittävästä kasvusta Suomessa viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että tietyt kansalaisuudet ovat olleet jatkuvasti tilastoissa yliedustettuina siihen nähden, kuinka paljon heitä on Suomessa.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.

Varapresidentti Vance puolusti sananvapautta ja demokratiaa – europoliitikot pöyristyivät
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.

Tutkimus: Brittinuoret pitävät maataan rasistisena – vain joka kymmenes olisi valmis sotimaan maansa puolesta
Puolet brittinuorista pitää maataan rasistisena ja vain joka kymmenes taistelisi maansa puolesta. Maahanmuutto on muuttanut yhteiskuntaa ja Lontoossa joka kahdestoista kadulla vastaan tulija on maassa laittomasti. Kansanedustaja Vigelius näkee tässä "woken ja länsimaisen itseinhon tuhoisat seuraukset".