Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Purra: Opposition kädenojennus on suurta teatteria – ”Heillä ei ole mitään vaihtoehtoa”

Garedew tyrmää Diakin raportin: Propagandaa tutkimuksen kaavussa

Keskusta lisäisi merkittävästi ulkomaalaisten pysyviä oleskelulupia – Vigelius: ”Keskustan ohituskaista halpamaahanmuutolle”

Hallitus avaa tien suden kannanhoidolliselle metsästykselle – Koponen: ”Päätöksiä, joihin keskusta ei hallituksessa kyennyt”

Ministeri Kaisa Juuso: Omalääkärimalli etenee ja hoitoon pääsy paranee – ”Kyseessä on suomalaisille valtavan iso muutos”

Seppänen: Sosiaalihuollon on parannettava lasten kuulemista huostaanottotilanteissa

Vuonna 2026 yli 11 miljardin panostukset lapsiin ja lapsiperheisiin – Garedew: ”Lapset ovat lahja, eivät taakka ilmastolle”

VTV:n raportti paljastaa valheet – Antikainen: Marinin hallitus oli tuhlausjallitus

Onni Rostilan kolumni: Feministi toivotti miestenpäivää

Koskela ja Reijonen: Ruuan arvonlisävero laskee – hallituksen veropolitiikka vahvistaa kansalaisten ostovoimaa entisestään

Päivän Pointti: Vasemmistonuorilta putosi antisemitistinen somepommi, josta Helsingin Sanomat ja Yle eivät suostu kertomaan mitään

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa

Yhdysvallat luokitteli Li Anderssonin tukeman Antifa-ryhmän terroristijärjestöksi

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla

Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle

Vihreiden kunta- ja aluevaaliehdokas maahanmuuttotutkimuksen takana – Lehtinen ja valtiovarainministeriön finanssineuvos lyttäävät tutkimuksen

Bensan hinta laskee taas – eduskunta hyväksyi polttoaineiden verotuksen keventämisen

Antikainen: Marinin hallitus toi ISIS-äidit Suomeen – perussuomalaiset laittaa heidät vastuuseen

koulun ja kodin erilainen todellisuus

Lapset ympäröivät itsensä yhä vankemmin tekniikalla ja ohjelmistoilla, pois aikuisten ahdistavasta maailmasta. Samalla opetustulokset surkastuvat lasten keskittymiskyvyn luhistuessa virikkeiden tulvassa. Robotit joihin luotetaan rientävät avuksi.

Computers in Human Behavior -sarjassa julkaistun <a href="https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563224000979">tutkimuksen</a> taustalla oli halu ymmärtää, miten lapset vastaanottavat tietoa eri lähteistä ja miten he suodattavat faktat fiktiosta. Tutkijat halusivat selvittää, miten lapset tekevät valintoja ja kehen he luottavat, kun informaatio on ristiriitaista.
Lasten havaittiin uskovan mieluummin robotteja kuin ihmisiä ja hyväksyvänsä robottien tekemät virheet ihmisten tekemiä virheitä suopeammin. Tutkimukseen osallistui 111 lasta, iältään 3–6 vuotta.
Piltit jaettiin eri ryhmiin ja heille näytettiin videoita, joissa robotit ja ihmiset nimeävät esineitä. Esineet olivat osin tuttuja, osin uusia. Kone ja ihminen antoivat kokeessa tutuille esineille vääriä nimiä, kuten kutsumalla lautasta lusikaksi. Näin tutkijat manipuloivat lasten käsitystä siitä, ketä he uskoisivat.
Ihminen on tahallaan epäluotettava
Jos lapset kokivat ihmisen ja koneen yhtä luotettaviksi, he olivat kuitenkin halukkaampia kysymään roboteilta uusien esineiden nimiä ja hyväksymään robotin antamat vastaukset. Lapset suosivat robotteja myös kysyttäessä, kenen kanssa he haluaisivat jakaa salaisuuksia, ystävystyä tai kuka voisi olla heidän opettajansa.
&#8211; Lasten käsitykset virheitä tekevistä toimijoista erosivat: epäluotettava ihminen toimi lasten mielestä tarkoituksella väärin, mutta epäluotettava robotti ei tehnyt virheitä tahallaan, tutkijat kirjoittavat.
Yksilöllisiä eroja tosin löytyi: vanhemmat lapset luottivat enemmän ihmisiin kuin nuoremmat, mutta vain silloin, kun robotti osoittautui epäluotettavaksi. Tulokset osoittavat kuitenkin, että lapset pitivät luotettavia robotteja luotettavampina kuin luotettavia ihmisiä.
Robotit hyödyksi opetustoimessa
Teknologia ympäröi ja manipuloi lapsia yhä enemmän. Siksi tutkimuksen tulokset voivat olla hyödyllisiä &#8211; erityisesti <a href="https://psycnet.apa.org/record/2020-36380-001">opetuksessa</a>. Toki roboteilla on vielä <a href="https://www.sciencealert.com/here-s-how-you-can-find-out-if-your-job-is-at-risk-from-the-robot-workforce">rajoituksensa</a> arjen työelämässä.
Videovuorovaikutus ei välttämättä heijasta tarkasti tosielämän tilanteita, joten tarvitaan lisää tutkimusta elävästä vuorovaikutuksesta nyt saatujen tulosten vahvistamiseksi.
&#8211; Mikä tarkalleen ottaen tekee robotista lapsille <a href="https://www.unite.ai/fi/emotionaalinen-kiintymys-robotteihin%2C-miksi-niin-tapahtuu-ja-onko-sill%C3%A4-merkityst%C3%A4/">mieluisamman</a>, jää avoimeksi kysymykseksi, tutkijat kirjoittavat.

Ratkaisu koulun ongelmiin voi löytyä yllättävältä taholta – lapset luottavat enemmän robotteihin kuin ihmisiin

Lapsi ei saa pitää kädestä toista sukupuolta olevaa kaveriaan, saatikka kävellä kesällä paljain jaloin. Lähes kaikki iloiseen ja länsimaissa normaaliin lapsuuteen liittyvät asiat ovat kiellettyjä. Keskustelu esikoulujen arjesta jatkuu Ruotsissa.

Malmö teetti kevään ja kesän aikana <a href="https://www.suomenuutiset.fi/klaanit-ovat-tuoneet-omat-roolimallinsa-ruotsalaiseen-esikouluun-kunniakulttuuri-sortaa-tyttoja-ja-tekee-pojista-aggressiivisia-sortajia/">selvityksen</a> kunniakulttuurista ja sen mahdollisista ilmenemismuodoista kaupungin esikouluissa. Tutkija Hanna Cinthio on paneutunut 13 eri esikoulun arkeen ja tehnyt huomioita maahanmuuttajalasten käyttäytymisestä arjen tasolla.
Suvun tai klaanin ohjaamat vanhemmat pyrkivät määräämään lapsen ja kaapin paikan esikouluissa. Klaanien ja suvun cancel-kulttuuri voi ajaa maahanmuuttajien lapset sivuun yhteiskunnasta sekä tulevaisuudesta jo pienestä pitäen. Kunniakulttuuri pyrkii erityisen paljon rajoittamaan tyttöjen elämää.
Koulun ja kodin todellisuus täysin eri maata
&#8211; Kaikki esikoulut raportoivat, että kontrollointia ja rajoittamista esiintyi ainakin jonkin verran. Toisaalta jotkut yksittäiset kertoivat, että he eivät ole huomanneet minkäänlaista ongelmaa, kertoo tutkija Cinthio.
&#8211; Lapset välttelevät hankalia tilanteita ja sanovat, etteivät halua tai saa tehdä erityyppisiä opetukseen liittyviä asioita.
Tutkimuksen merkittävintä antia on SVT:n <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/skane/hedersproblematik-pa-malmos-forskolor">mukaan</a> nyt esiin noussut tietoisuus siitä, miten kaukana kotien ja esikoulujen todellisuudet voivat olla toisistaan.
&#8211; Lasten on hankalaa liikkua kahden eri todellisuuden välillä ja se on hyvä tässä yhteydessä ymmärtää, tutkija toteaa.
&nbsp;

Länsimainen normaali lapsuus on pian kiellettyä naapurimaassa – lapset eivät saa pitää toisiaan kädestä Malmön esikouluissa