Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

SDP:n ja keskustan johdossa oleva Etelä-Karjalan hyvinvointialue päätyi massiiviseen satojen ihmisten joukkoirtisanomiseen

Tavio Kiovassa: Suomi tukee Ukrainan väestönsuojarakentamista – suomalaisilla yrityksillä vahva osaaminen

Työperäisten oleskelulupahakemusten määrä yhä laskusuunnassa

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Strandman: Aikuisen velvollisuus on rajata lapsen ja nuoren sosiaalisen median käyttöä

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

kunnostus

Pohjois-Savon ELY-keskus ilmoitti tänään, että päällystetyn tieverkon korjaus-, päällystys- ja tiemerkintätöihin panostetaan huomattavasti tänä vuonna. Tämä mahdollistaa laajan tieverkon kunnostamisen Itä-Suomessa. Kokonaisrahoitus nousee noin 68 miljoonaan euroon. Se on merkittävä kasvu verrattuna edellisvuoteen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan rahoituksen lisäys perustuu hallituksen päätökseen hillitä päällystetyn tieverkon korjausvelan kasvua valtakunnallisesti yhteensä 250 miljoonalla eurolla.
&#8211; Päällystetyn tieverkon korjausvelan kasvun hillitseminen on tärkeä askel liikenneturvallisuuden ja infrastruktuurin ylläpidon kannalta, Antikainen sanoo.
Keskusta on puppugeneraattori
Antikainen ihmettelee, kuinka keskustan kansanedustajat ovat toistuvasti luoneet Itä-Suomeen tappiomielialaa väittämällä, ettei sinne ole tulossa tiehankkeita.
&#8211; Muun muassa keskustan kansanedustaja Hanna Räsänen harmitteli viime vuoden lokakuussa tiedotusvälineissä, ettei Pohjois-Karjalaan ole tulossa yhtään ainutta tiehanketta. Saman puolueen kansanedustaja Hannu Hoskonen väitti viime viikolla eduskunnassa, että liikenneinfra on jätetty ”aivan hunningolle itäisessä Suomessa” koskien esimerkiksi Kuutostietä.
&#8211; Nyt nähdään, että he ovat väärässä. Tulevan kesän päällystettävien tieosuuksien joukossa on Pohjois-Karjalassa useita tieosuuksia. Hoskosen mainitsemaa Kuutostietä päällystetään muun muassa osuudelta Lehmo-Kontiolahti 14,7 kilometria, Antikainen korjaa edustaja Räsäsen ja Hoskosen väittämiä.
&#8211; Räsänen ja Hoskonen tietävät tiehankkeiden päätöksenteon toimintaperiaatteet ELY-keskusten suhteen. Mukamas vastuullisena esiintyvä keskusta on kuitenkin nähtävästi puppugeneraattori, jonka voimme huomata tässäkin asiassa, Antikainen lataa.
Korjausvelka vaatii pitkäaikaista rahoitusta
Vuoden 2024 päällystystöiden suunnitelma kattaa Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueet yhteensä noin 540 kilometrin matkalla. Tavoitteena on, että tämän vuoden rahoitustason avulla voidaan estää päällystetyn tieverkon korjausvelan lisääntyminen.
Antikainen painottaa, että korjausvelan hillitseminen vaatii pitkäaikaista rahoitusta, jonka avulla kunnostetaan myös seutu- ja yhdystiet.
&#8211; Seutu- ja yhdysteillä on keskeinen rooli alueen ihmisten liikkumisen ja elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Ne ovat myös hyvin olennaisia huoltovarmuuden näkökulmasta, Antikainen muistuttaa.
Lisätoimia on tulossa
Päällystetyn tieverkon kunnostustyöt sisältävät teiden uudelleenpäällystystöitä, päällysteiden paikkauksia ja tiemerkintöjen kunnostamista. Lisäksi töiden yhteydessä tehdään useilla kohteilla tierakenteen parantamistoimenpiteitä ja teiden kuivatuksen kunnostusta.
&#8211; Tulevan kesän päällystettävien tieosuuksien joukossa on Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa useita eri tieosuuksia yhteensä siis 540 kilometriä. Itä-Suomi on hallitukselle tärkeä, ja se panostaa siellä infrastruktuuriin. Lisätoimia toki tarvitaan, ja niitä on myös tulossa.
&nbsp;

Antikainen korjaa keskustan väitteitä: Maanteiden korjaus- ja päällystystöiden rahoitus Itä-Suomessa kaksinkertaistuu edelliseen vuoteen verrattuna

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas on syyttää hallitusta Suomen taloutta kurjistavista niin sanotuista ilmastotoimista samaan aikaan, kun tieverkon kunto on surkea. Peltokangas on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille vastattavaksi.
Väyläviraston mukaan valtion ylläpitämistä pinnoitetuista teistä jopa 7 600 kilometriä on huonokuntoisia ja niistä 3 500 kilometriä jopa vaarallisia. Mauri Peltokangas huomauttaa, että valtio kerää liikenteeltä vuosittain noin kahdeksan miljardia euroa, mutta tieverkon ylläpitoon käytetään siitä vain kaksi miljardia.
&#8211; Tieliikenne on siis valtiolle pelkkä rahasampo, mutta korjausvelka valtiolle kasvaa kuitenkin vuosittain. Pelkät kosmeettiset toimenpiteet eivät enää riitä, vaan teiden kunnossapitoon on satsattava tuntuvasti karsimalla toissijaisista kohteista kuten kehitysyhteistyöstä, turvapaikkaturismista ja kalliista ilmatoposeerauksesta, Peltokangas kommentoi.
Tavaraliikenne kulkee kumipyörillä
Suomen tavaraliikenteestä noin 90 prosenttia kulkee kumipyörillä. Teiden kunnolla on Peltokankaan mukaan suuri vaikutus elinkeinoelämään ja epäsuorasti myös päästöihin.
&#8211; Kovin moni kuljetusyritys tai yksityinen työmatka-autoilija ei perunapeltoa vastaaviin olosuhteisiin uutta vähäpäästöistä tai päästötöntä kalustoa hanki. Valtion olisi nyt järkevintä satsata määrärahaa kerralla ja kunnolla tiestöön, että oravanpyörä pyörisi jatkossakin, tuottaisi valtiolle sen kipeästi kaipaamia tuloja ja mahdollistaisi autokannan uusimisen päästötavoitteiden mukaisiksi, Peltokangas toteaa.
Peltokangas kysyy ministeriltä, onko hallitukselle tärkeämpää globaalin ilmastonmuutoksen torjuminen Suomen taloutta kurjistavilla keinoilla kuin edesauttaa järkevillä toimilla päästöjen vähenemistä investoimalla tiestöön, ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, ettei kansalaisten terveys ja omaisuus vaarannu tieverkon jatkuvasti huononevan kunnon takia.

Peltokangas: Tieverkko kuntoon – rahat ilmastoposeerauksesta ja haitallisesta maahanmuutosta