Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Rintamäki: Vaasan vaalipiirin alue sai panostuksia tärkeisiin hankkeisiin

Ronkainen tyytyväinen valtiovarainvaliokunnan budjettimietintöön – ”Turvallisuus ja maanpuolustus pidetään kunnossa myös vaikeina aikoina”

Antikainen: Pohjois-Karjalaan merkittäviä panostuksia – liikenneturvallisuus ja ampumaurheilu keskiössä

Rantanen Euroopan neuvostossa: Meillä on velvollisuus suojella kansalaisiamme

Lakivaliokunta torjuu kannabiksen laillistamisen

Vilhelm Junnila: USA ei ole hylkäämässä Eurooppaa, mutta maanosan on vahvistettava itseään

Pirhan aluevaltuustopoliitikot pelaavat pirkanmaalaisten rahoilla – puolueille kohdennetut leikkaukset otetaan asukkaiden ja työntekijöiden palveluista

Segregaatio ei katoa Ruotsista – ongelmalähiöiden määrä ennallaan

Hallitus esittää datakeskusten verotuen poistamista – Koskela: Suomella ei ole varaa automaatiotukiin

Strandman iloitsee esityksestä sudenmetsästyksen sallimiseksi – karhu ja ilves mukana kiintiöissä

Suomalaisten veronmaksajien ei tarvitse jatkossa enää rahoittaa kiinalaisten opiskelijoiden toisen asteen opintoja – keskusta närkästyi

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Maahanmuuttovirasto toteuttaa operaation somalien asuttamilla alueilla – Trump haluaa valheellisilla perusteilla maahan tulleet ulos

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

Antikainen: Savo-Karjalan demarikansanedustajat paljastivat todellisen linjansa – äänestivät sudenmetsästystä vastaan

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

Eduskunta hyväksyi kevennykset perintöveroon – Vigelius: ”Yhä useampi suomalainen vapautuu verosta kokonaan”

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

kunnostus

Pohjois-Savon ELY-keskus ilmoitti tänään, että päällystetyn tieverkon korjaus-, päällystys- ja tiemerkintätöihin panostetaan huomattavasti tänä vuonna. Tämä mahdollistaa laajan tieverkon kunnostamisen Itä-Suomessa. Kokonaisrahoitus nousee noin 68 miljoonaan euroon. Se on merkittävä kasvu verrattuna edellisvuoteen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan rahoituksen lisäys perustuu hallituksen päätökseen hillitä päällystetyn tieverkon korjausvelan kasvua valtakunnallisesti yhteensä 250 miljoonalla eurolla.
&#8211; Päällystetyn tieverkon korjausvelan kasvun hillitseminen on tärkeä askel liikenneturvallisuuden ja infrastruktuurin ylläpidon kannalta, Antikainen sanoo.
Keskusta on puppugeneraattori
Antikainen ihmettelee, kuinka keskustan kansanedustajat ovat toistuvasti luoneet Itä-Suomeen tappiomielialaa väittämällä, ettei sinne ole tulossa tiehankkeita.
&#8211; Muun muassa keskustan kansanedustaja Hanna Räsänen harmitteli viime vuoden lokakuussa tiedotusvälineissä, ettei Pohjois-Karjalaan ole tulossa yhtään ainutta tiehanketta. Saman puolueen kansanedustaja Hannu Hoskonen väitti viime viikolla eduskunnassa, että liikenneinfra on jätetty ”aivan hunningolle itäisessä Suomessa” koskien esimerkiksi Kuutostietä.
&#8211; Nyt nähdään, että he ovat väärässä. Tulevan kesän päällystettävien tieosuuksien joukossa on Pohjois-Karjalassa useita tieosuuksia. Hoskosen mainitsemaa Kuutostietä päällystetään muun muassa osuudelta Lehmo-Kontiolahti 14,7 kilometria, Antikainen korjaa edustaja Räsäsen ja Hoskosen väittämiä.
&#8211; Räsänen ja Hoskonen tietävät tiehankkeiden päätöksenteon toimintaperiaatteet ELY-keskusten suhteen. Mukamas vastuullisena esiintyvä keskusta on kuitenkin nähtävästi puppugeneraattori, jonka voimme huomata tässäkin asiassa, Antikainen lataa.
Korjausvelka vaatii pitkäaikaista rahoitusta
Vuoden 2024 päällystystöiden suunnitelma kattaa Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueet yhteensä noin 540 kilometrin matkalla. Tavoitteena on, että tämän vuoden rahoitustason avulla voidaan estää päällystetyn tieverkon korjausvelan lisääntyminen.
Antikainen painottaa, että korjausvelan hillitseminen vaatii pitkäaikaista rahoitusta, jonka avulla kunnostetaan myös seutu- ja yhdystiet.
&#8211; Seutu- ja yhdysteillä on keskeinen rooli alueen ihmisten liikkumisen ja elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Ne ovat myös hyvin olennaisia huoltovarmuuden näkökulmasta, Antikainen muistuttaa.
Lisätoimia on tulossa
Päällystetyn tieverkon kunnostustyöt sisältävät teiden uudelleenpäällystystöitä, päällysteiden paikkauksia ja tiemerkintöjen kunnostamista. Lisäksi töiden yhteydessä tehdään useilla kohteilla tierakenteen parantamistoimenpiteitä ja teiden kuivatuksen kunnostusta.
&#8211; Tulevan kesän päällystettävien tieosuuksien joukossa on Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa useita eri tieosuuksia yhteensä siis 540 kilometriä. Itä-Suomi on hallitukselle tärkeä, ja se panostaa siellä infrastruktuuriin. Lisätoimia toki tarvitaan, ja niitä on myös tulossa.
&nbsp;

Antikainen korjaa keskustan väitteitä: Maanteiden korjaus- ja päällystystöiden rahoitus Itä-Suomessa kaksinkertaistuu edelliseen vuoteen verrattuna

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas on syyttää hallitusta Suomen taloutta kurjistavista niin sanotuista ilmastotoimista samaan aikaan, kun tieverkon kunto on surkea. Peltokangas on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille vastattavaksi.
Väyläviraston mukaan valtion ylläpitämistä pinnoitetuista teistä jopa 7 600 kilometriä on huonokuntoisia ja niistä 3 500 kilometriä jopa vaarallisia. Mauri Peltokangas huomauttaa, että valtio kerää liikenteeltä vuosittain noin kahdeksan miljardia euroa, mutta tieverkon ylläpitoon käytetään siitä vain kaksi miljardia.
&#8211; Tieliikenne on siis valtiolle pelkkä rahasampo, mutta korjausvelka valtiolle kasvaa kuitenkin vuosittain. Pelkät kosmeettiset toimenpiteet eivät enää riitä, vaan teiden kunnossapitoon on satsattava tuntuvasti karsimalla toissijaisista kohteista kuten kehitysyhteistyöstä, turvapaikkaturismista ja kalliista ilmatoposeerauksesta, Peltokangas kommentoi.
Tavaraliikenne kulkee kumipyörillä
Suomen tavaraliikenteestä noin 90 prosenttia kulkee kumipyörillä. Teiden kunnolla on Peltokankaan mukaan suuri vaikutus elinkeinoelämään ja epäsuorasti myös päästöihin.
&#8211; Kovin moni kuljetusyritys tai yksityinen työmatka-autoilija ei perunapeltoa vastaaviin olosuhteisiin uutta vähäpäästöistä tai päästötöntä kalustoa hanki. Valtion olisi nyt järkevintä satsata määrärahaa kerralla ja kunnolla tiestöön, että oravanpyörä pyörisi jatkossakin, tuottaisi valtiolle sen kipeästi kaipaamia tuloja ja mahdollistaisi autokannan uusimisen päästötavoitteiden mukaisiksi, Peltokangas toteaa.
Peltokangas kysyy ministeriltä, onko hallitukselle tärkeämpää globaalin ilmastonmuutoksen torjuminen Suomen taloutta kurjistavilla keinoilla kuin edesauttaa järkevillä toimilla päästöjen vähenemistä investoimalla tiestöön, ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, ettei kansalaisten terveys ja omaisuus vaarannu tieverkon jatkuvasti huononevan kunnon takia.

Peltokangas: Tieverkko kuntoon – rahat ilmastoposeerauksesta ja haitallisesta maahanmuutosta