Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Uusi hallituksen esitys ajaa rikolliset entistä ahtaammalle – Meri: ”Viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan”

Laittomia maahantulijoita kohti varoituslaukauksia ampunut puolalaissotilas vapautettiin syytteestä

Vigeliukselta aloite Suvivirren turvaamiseksi: ”Kauniit suomalaiset perinteet on karnevalisoitu jokavuotiseksi sirkukseksi”

Rikkinäiset ikkunat ja turvallisuuden perusta: Miksi järjestyksellä on väliä?

Perussuomalaiset vaativat perinteiden kunnioittamista: ”Suvivirrestä sakotetaan ja monikulttuurinen myyräntyö jatkuu”

Passin voimassaolo pitenee 10 vuoteen

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

Imaami avasi Birminghamin uuden muslimipormestarin virkaanastujaistilaisuuden islamilaisella rukouksella

lausunto

EU:n komissio on julkaissut esityksen, joka saa suomalaisen autoilijan verenpaineen jälleen tappiin. Nyt on kyse ”sosiaalisesta ilmastorahastosta”, jonka puitteissa suomalaiset pääsisivät kustantamaan sähköautot muille EU-alueen kansalaisille. Autoliiton lausunnosta kansallisen tieliikenteen päästökaupan arviointiin uutisoi Kauppalehti.

Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa ehdotuksia ilmastotoimiksi, joilla pyritään rajoittamaan liikenteen päästöjä. Ehdotuksiin sisältyi ”sosiaalinen ilmastorahasto”, johon käytettäisiin 25 prosenttia rakennusten ja tieliikenteen uudesta päästökaupasta odotettavista tuloista.
Toinen samansuuruinen summa olisi tarkoitus hankkia jäsenmailta EU-budjetin ulkopuolisena rahoituksena. Tuloksena olisi Kauppalehden<a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/autoliitto-kritisoi-eun-jattisuunnitelmaa-suomalaiset-voivat-joutua-kustantamaan-sahkoautoja-muiden-jasenmaiden-kansalaisille/808df519-06bc-42dc-8cf6-2575df833eab"> mukaan</a> 144,4 miljardin euron varat ”sosiaalisesti oikeudenmukaiseen siirtymään”.
Tukisi muiden maiden kansalaisten autohankintoja
&#8211; EU:n laajuisessa rahastossa piilee suuri riski, että Euroopan unionin vauraat maat Suomi mukaan lukien tukisivat muiden maiden kansalaisten sähköautojen ja muiden vihreän siirtymän tuotteiden hankintoja, seisoo Autoliiton liikenne- ja viestintäministeriölle antamassa <a href="https://www.autoliitto.fi/tiedote/autoliiton-lausunto-kansallisen-tieliikenteen-paastokaupan-arvioinnista">lausunnossa</a> kansallisen tieliikenteen päästökaupan arvioinnista.
Selkokielellä ja hieman kärjistäen suomalainen 12-vuotiaalla dieselillään köröttävä perusautoilija maksaisi Teslan italialaiselle EU-toverilleen.
Autoliiton mielestä ”reilun viiden miljoonan asukkaan pinta-alaltaan suuressa maassa ei ole järkevää luoda uutta järjestelmää, jonka tuotoista merkittävä osa häviäisi sen rakentamiseen ja operoimiseen.”
Polttoainevero jo vertailukelpoinen eri EU-maiden välillä
Suomessa on käytössä polttoainevero, joka on <a href="https://www.suomenuutiset.fi/keskiverto-dieselautoilijan-polttoainekulut-ovat-kasvaneet-810-euroa-vuodessa-sahkoauto-jaa-yha-useammalle-haaveeksi/">raskaimmillaan</a> jo 70 prosenttia polttoainelitran pumppuhinnasta. Kyseinen vero on vertailukelpoinen eri EU:n jäsen maiden välillä.
&#8211; Se, että veron korottaminen on vaikeaa poliittisessa päätöksenteossa nimenomaan veron läpinäkyvyyden johdosta, ei ole hyvä peruste uuden monimutkaisemman järjestelmän luomiseen, Autoliitto lausuu.
Suomeen ei ole järkevää luoda uutta järjestelmää, jonka tuotoista merkittävä osa häviäisi sen rakentamiseen ja operoimiseen.
Suomen olosuhteet huomioitava päätöksenteossa
Suomi on Euroopan puitteissa syrjäseutua, jossa oman auton käyttö on perustellumpaa kuin muualla EU:ssa. Sen pitäisi Autoliiton mukaan näkyä myös liikenteelle asetettavissa vaatimuksissa ja verotuksen tasossa.
&#8211; Päästöjen vähentäminen on tärkeää, mutta Suomen ei omalla toiminnallaan pidä hankaloittaa työssäkäyntiä ja heikentää yritysten kilpailukykyä enempää kuin jo nyt EU:sta tulevilla vaatimuksilla tapahtuu.
&nbsp;
&nbsp;

Euroopan komissio esittää ”sosiaalista ilmastorahastoa” – suomalaiset mukaan maksamaan kreikkalaisten ja italialaisten sähköautoja

Eduskunnan tarkastusvaliokunta sai valmiiksi yksimielisen lausunnon sote-uudistuksen valinnanvapautta koskevasta hallituksen lakiesityksestä. Perussuomalaisten kansanedustaja ja tarkastusvaliokunnan jäsen Olli Immonen on tyytyväinen valiokunnan yksimieliseen lausuntoon, jossa tarkastellaan uudistukseen sisältyviä riskejä.

&#8211; On selvää, että sote-uudistukseen sisältyy merkittäviä riskejä. Ensinnäkin on hyvin ongelmallista, ettei hallituksen esityksestä muodostu tarkkaa kokonaiskuvaa uudistuksen kokonaisvaikutuksista. Lisäksi tuomme lausunnossa ilmi, että uudistuksen vaikutusarviot ovat puutteellisia. Myös uudistuksen muutosvaiheen kustannusten suuruuteen ja kustannuksista esitettyihin arvioihin liittyy suurta epävarmuutta, Immonen listaa.
Kustannusten kasvua hillitään palvelutasosta tinkimällä
Hallitus on ilmoittanut tavoittelevansa uudistuksella sote-menojen kasvun hillitsemistä kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Lisäksi hallitus pyrkii omien sanojensa mukaan parantamaan palvelujen laatua ja saatavuutta, kaventamaan terveyseroja sekä vahvistamaan julkisen talouden kestävyyttä.
&#8211; Lakisääteisen ohjauksen myötä kustannusten kasvua voidaan hillitä, mutta se voi tarkoittaa palvelutasosta tinkimistä. Tältä osin lakisääteinen ohjaus on ristiriidassa uudistuksen muiden tavoitteiden kanssa, joita ovat hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä palveluiden yhdenvertaisuuden, saatavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. Tiukka rahoituskehys voi johtaa palveluiden saatavuuden ja laadun heikkenemiseen sekä asiakasmaksujen korottamiseen tilanteessa, jossa vaativassa tuottavuustavoitteessa ei ole onnistuttu, tarkastusvaliokunnan lausunnossa todetaan.
&#8211; Yhdyn tarkastusvaliokunnan yhteiseen huoleen siitä, että hallituksen tavoitteleman kolmen miljardin euron kustannusten hillintä voi tapahtua seuraavan kymmenen vuoden kuluessa palvelujen kustannuksella, Immonen sanoo.
Lausunnossa tuodaan ilmi, että mikäli muutosvaiheen kustannukset toteutuvat suurina ja suuri osa niistä on luonteeltaan pysyviä tai pitkäaikaisia, niin nämä kustannukset vaarantavat uudistuksella tavoitellun sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvun hillitsemisen kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.
Digitalisaatiosta saatavat säästöt epävarmoja
Lausunnon mukaan uudistuksen merkittävin säästöpotentiaali liittyy digitalisaatiosta saavutettaviin hyötyihin ja kustannussäästöihin. Riittävä tietopohja ja yhteensopivat ICT-tietojärjestelmät ovat keskeisiä edellytyksiä uudistuksen onnistumiselle.
&#8211; Suhtaudumme lausunnossamme epäillen tietojärjestelmäratkaisuilla kaavailtujen säästöjen saavuttamiseen ja niille kaavailtuun aikatauluun. Useat valiokunnan kuulemat asiantuntijat totesivat, että uudistuksen tietojärjestelmiin liittyvien riskien arviointi on ollut puutteellista, Immonen kertoo.
Valinnanvapaus lisää kustannuksia
Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan valinnanvapausmalliin liittyvät taloudelliset epävarmuudet ovat merkittäviä. Asiantuntijoiden mukaan valinnanvapausmalli tulee lisäämään kustannuksia.
Riskeinä lausunnossa on nostettu esiin esimerkiksi asiakasvalikointi, kustannusten siirto julkiselle sektorille, ylihoito ja alihoito.
&#8211; Hallituksen kaavailema niin sanottu kapitaatiomalli ei ole ongelmaton. Malli luo palveluntuottajille kannustimet säästää kustannuksia valikoimalla asiakkaita siten, että ne keskittyvät asiakkaisiin, joista aiheutuvat kustannukset ovat matalat suhteessa kapitaatioon, Immonen toteaa.
&#8211; Suomi on kuitenkin harvaan asuttu maa ja onkin huomattava, että osa väestöstä asuu kohtuullisen pienissä taajamissa. Kilpailun puute voi siten aiheuttaa ongelmia, ja syntyy riski paikallisista monopoleista. Mallin arvioidaan toimivan, jos asiakkaalla on todellinen mahdollisuus valita vähintään kahden tuottajan välillä. Näin ollen yritysten kannustimet tulla markkinoille ovat erittäin ratkaisevassa asemassa, lausunnossa todetaan.
Maakunnille tulossa heikko itsehallinto
Valiokunnan lausunnon mukaan maakuntien itsehallinto on muodostumassa kapeaksi, mikä on ongelmallista maakuntien taloudellisten kannustimien näkökulmasta.
&#8211; Maakuntien rahoitus on lähes täysin valtion varassa. Maakunnilla ei siis ole verotusoikeutta eikä muitakaan omia tuottomahdollisuuksia, Immonen huomauttaa.
Valiokunta kiinnittääkin lausunnossaan huomiota siihen, että maakunnat eivät saa ottaa pitkäaikaista lainaa, ja investointimahdollisuudet ovat rajatut. Valtion ohjaus on vahvaa ja alijäämän kattamisvelvollisuudet ovat tiukat.
&#8211; Heikko itsehallinto ja vahva valtion ohjaus eivät luo maakunnille sellaisia vahvoja kannustimia tehokkaaseen taloudenpitoon ja omien varojen käyttöön kuin vahvan itsehallinnon omaavilla maakunnilla olisi. Kansanvaltaisuuden ja maakuntien itsehallinnon kannalta on erittäin ongelmallista luoda järjestelmää, jossa valtioneuvosto ja ministeriö voivat hallinnollisilla päätöksillään ohittaa vaaleilla valitun maakuntavaltuuston tekemät päätökset, lausunnossa todetaan.
Palkkaharmonisointi aiheuttaa lisäkustannuksia
Tarkastusvaliokunnan lausunnossa tuodaan ilmi, että henkilöstömenot tulevat muodostamaan suurimman osan maakunnan käyttökustannuksista. Sen vuoksi palkkaharmonisointi tulee vaikuttamaan merkittävästi uudistuksen kustannuksiin.
&#8211; On tärkeää ymmärtää, että kyseessä on luonteeltaan pitkäaikainen vaikutus. Palkkojen harmonisoinnin aiheuttamat lisäkustannukset voivat vaikeuttaa uudistuksen säästötavoitteen saavuttamista. On huolestuttavaa, että kukaan valiokunnan kuulemista asiantuntijoista ei kyennyt täsmentämään palkkaharmonisoinnista aiheutuvien kustannusten mittaluokkaa, Immonen sanoo.
Lausunnossa todetaan, että valiokunnan saamat arviot palkkaharmonisointiin liittyvistä lisäkustannuksista vaihtelevat merkittävästi.
&#8211; Sosiaali- ja terveysministeriön arvio palkkaharmonisoinnin kustannuksista on noin 100-300 miljoonaa euroa. Uudistusta koskevan hallituksen esityksen yhteydessä on arvioitu palkkaharmonisoinnin kustannusvaikutuksiksi 75-700 miljoonaa euroa. Kuntatyönantajien mukaan kustannukset olisivat noin 700 miljoonaa euroa tai suuremmat. Tuore kunta-alan palkkaharmonisointia koskeva työtuomioistuimen päätös lisää riskiä palkkaharmonisoinnin kustannusten merkittävään kasvuun. Työtuomioistuimen ratkaisun mukaan palkat tulee harmonisoida ylimpään palkkaan, mikäli tehtävät ovat tulkittavissa samoiksi, lausunnossa todetaan.

Immonen: Sote-uudistukseen sisältyy merkittäviä riskejä

Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti järjestöille lausuntopyynnön koskien luonnostaan &#8221;toiminnallisten häiriöiden&#8221; kriteerejä ja hoitoa. Perussuomalaiset totesivat lausunnossaan STM:n työryhmän esittävän omassa raportissaan hyvin yksipuolista näkemystä kroonisista sairauksista.

Hoitoa ja kuntoutusta kehitettävä
Perussuomalaiset pitävät tervetulleena sitä, että tulevaisuudessa halutaan kiinnittää enemmän huomiota vaikeiden kroonisten sairauksien diagnostiikkaan sekä hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen. Hoitojärjestelmän kehitys ja vastuiden jako sairaanhoitopiireittäin ja osaamiskeskuksien perustaminen vaatii myös lisää resursointia.
&#8211; Haluamme kuitenkin tuoda esille huolemme siitä, että työryhmä esittää hyvin yksipuolista näkemystä kroonisista sairauksista. Työryhmässä on paljon mm. vakuutusjärjestelmän eri edustajia, joiden taustaintressit vaikuttanevat näkemyksiin asiassa, jossa kuitenkin nimenomaan intressipiireistä riippumaton, puolueeton näkemys on välttämätöntä.
&#8211; Työryhmä on niputtanut yhteen kirjavan joukon erilaisia sairauksia ja oireyhtymiä ja on päättänyt nimittää niitä toiminnallisiksi häiriöiksi. Monille esitetyille oiretiloille löytyy kuitenkin selittävä tekijä, eli oireet eivät ole lääketieteellisesti selittämättömiä oireita, kuten työryhmä väittää, todetaan perussuomalaisten ministeriölle jättämässä lausunnossa.
Ympäristöherkkyyspotilaille sosiaaliturva
Perussuomalaiset haluavat erityisesti nostaa esille ympäristöherkkyyssairaudet ja sairastuneiden tilanteen.
&#8211; Ihmettelemme suuresti, miksi tälle kasvavalle potilasryhmälle ei edelleenkään myönnetä sosiaaliturvaa. Tämä käytäntö on räikeässä ristiriidassa perustuslain kanssa ja se tulee korjata välittömästi.
Ympäristöherkkyyssairauksiin kuuluvat kosteus- ja homesairaus, monikemikaaliyliherkkyys, sähköyliherkkyys ja valoyliherkkyys sekä infraäänen aiheuttama oireyhtymä.
&#8211; Esitetyssä dokumentissa on liikaa korostettu, että oireilu johtuu potilaiden pelosta ja huolestuneisuudesta. Tämä tulkinta edustaa vakuutusyhtiöiden linjaa. On myös väärin ajatella, että hoitojen painopisteenä on oltava monenlaiset psykologiset hoidot ja potilaiden rauhoittelu, perussuomalaisten lausunnossa painotetaan.
&#8211; On useita tapauksia, joissa on todettu sairastumisen johtuneen työpaikan olosuhteista, mutta vakuutusyhtiöt ovat evänneet korvaukset. Näin on menetelty, vaikka syy-yhteys on selvästi pystytty osoittamaan.
Kokkolan työkyvyttömyysriidan ristiriitainen päätös
Lain mukaan sairaus voidaan korvata ammattitautina, jos sairauden syy-yhteys työn sisältämään laissa määriteltyyn altistavaan tekijään on osoitettavissa riittävällä todennäköisyydellä.
&#8211; Ammattitauti on sairaus, joka on todennäköisesti aiheutunut työssä esiintyvästä fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä. Tästä on malliesimerkkinä Kokkolan ja HUS:n kätilöiden tapaukset. Kaikki oikeusasteetkin totesivat Kokkolan tapauksessa, että työkyvyttömyyteen johtaneet sairaudet ovat johtuneet työpaikan olosuhteista. Siitä huolimatta korkein oikeus eväsi korvaukset vakuutusyhtiön perustelujen pohjalta kuulematta kätilöitä, perussuomalaiset toteavat.
Kosteus- ja homeongelmat vakava tekijä
Puolue muistuttaa lausunnossaa, että altistuminen kosteus- ja homemikrobistolle on hyvin tärkeä tekijä monien ns. toiminnallisten häiriöiden kehittymisessä.
&#8211; Dokumentissa oireet on ripoteltu eri lääketieteen alojen välille. Todellisuudessa nämä oireet, joita työryhmä kutsuu toiminnallisiksi häiriöiksi, ovat monesti kosteus- ja homesairauden ilmentymä.
&#8211; Ympäristösairaudet, toisin kuin työryhmä väittää, ovat hankittuja sairauksia, jotka kehittyvät, kun elimistö altistuu pitkäaikaisesti tai voimakkaasti home- ja kosteusvaurion seurauksena muodostuvalle mikrobistolle. Siten on väärin väittää, ettei löydy selittäviä tekijöitä tai että oireet ovat lääketieteellisesti selittämättömiä.
Läpinäkyvyyttä seurauksien käsittelyyn
Perussuomalaiset ihmettelevät työryhmän esittämää referenssilistaa ja tarkoituksenhakuisuutta erottaa ympäristötekijät potilaiden kokemista oireista. Tämä menettely poistaa viranomaisilta vastuun tarjota lainmukainen terveellinen asuin- ja työympäristö.
Perussuomalaisten mielestä painopiste ongelmien ratkaisussa tulee olla:
1. Terveiden kiinteistöjen rakentaminen, oikeaoppinen kiinteistöjen huolto ja valvonta. 
2. Pitää kehittää puolueetonta tutkimusta, jossa selvitetään sairastumisen mekanismeja. 
3. Pitää panostaa lääkäreiden koulutukseen, tehdä poikkilääketieteellistä tutkimustyötä ja hoitaa poti-lasta holististen periaatteiden mukaisesti. 
4. Lisätä läpinäkyvyyttä, objektiivisuutta ja avoimuutta mm. kosteus- ja homesairauden syiden ja seurauksien käsittelyssä. 
5. Tarjota sisäilmasta sairastuneille potilaille sosiaaliturvaa, koska turvattomuus lisää heidän stressiä ja näin ollen ylläpitää oireistoa.
&#8211; Yhteenvedoksi toteamme, että ympäristöherkkyyssairauksia ei ole käsitelty dokumenttiluonnoksessa riittävällä kliinisellä asiantuntemuksella. Tämän potilasryhmän osalta Suomi rikkoo oikeusvaltiolta vaadittavia normeja. Sosiaaliturva ja lääketieteellisiin tosiasioihin perustuvat tutkimukset ja hoidot tulee korjata välittömästi, perussuomalaiset vaativat.

Perussuomalaiset jättivät lausuntonsa STM:lle: Sisäilmasta sairastuneille potilaille sosiaaliturvaa