PS-Naiset 1/2026

Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

EU tiukentaa palautuksia – Vigelius: ”Laittomasti maassa oleskelevat ulos koko Euroopasta”

Sarjanäpistelijät kuriin ehdottomilla tuomioilla

Huhtasaari: Ulkomaalaistaustaiset seksuaalirikolliset karkotettava Suomesta

Seppänen: Sosiaaliturva kansalaisuusperusteiseksi – ”Näin karsitaan menoja ennen kuin kosketaan suomalaisten työllä ansaitsemiin eläkkeisiin”

PS-Nuoriso vastustaa Kokoomusnuorten ja Elinkeinoelämän keskusliiton ehdotusta sunnuntailisien poistamisesta: ”Sunnuntailisä on oikeudenmukainen kompensaatio poikkeuksellisesta työajasta”

Vigeliukselta ja Koposelta aloite perheverotuksesta: ”Verotuksen tulee tukea perheellistymistä entistä paremmin”

Hyvän tekemisellä on hintansa – ammattilaisten armeija pitää avustusjärjestöt leivän syrjässä

Rostila puolustaa kotihoidon tukea: ”Feminismi ei voi ajaa perheiden valinnanvapauden edelle”

Huru ja Koponen: KHO:n päätös palauttaa järkeä suurpetojen lupakäytäntöihin

Suuri epäkeskustelu toimittajien vasemmistolaisuudesta – mielipide-eliitin sananvalta tukahdutti mediakritiikin

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”

Tilastokeskus: Raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia ulkomaalaistaustaisia

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Monikulttuurinen urheilujuhla Ranskassa – satoja loukkaantunut mellakoissa

maahanmuuttaja

Birmingham on todellinen kansojen sulatusuuni, sillä kaupungin asukkaat edustavat 187 eri kansallisuutta. Britannian toiseksi suurin metropoli on nyt myös vararikossa. Syynä ovat vajaan 90 miljoonan budjettivaje sekä tasa-arvovaateiden kustantamiseen vaadittavat 760 miljoonaa puntaa.

Birmingham on miljoonakaupunki ja toiseksi suurin metropolialue Britanniassa heti Lontoon jälkeen. Birmingham on myös ensimmäisiä ”superdiversiteettikaupunkeja”, jossa <a href="https://www.birmingham.gov.uk/downloads/download/2295/ward_factsheet">asukkaista</a> yli puolet kuuluu johonkin etniseen vähemmistöön.
Supermonimuotoisen kaupungin asukkaista 51,4 prosenttia edusti vähemmistökansallisuuksia vuonna 2021. Työväenpuolueen johtama Birmingham on tullut tunnetuksi myös käytännön toimistaan (<a href="https://www.birmingham.gov.uk/blog/birmingham-blog/post/1205/why-birmingham%E2%80%99s-super-diversity-is-a-strength-and-not-a-surprise">City of Sanctuary</a>), joilla se pyrkii auttamaan turvapaikanhakijoita sekä eri puolilta maailmaa vaikeista oloista saapuvia maahanmuuttajia.
Vain välttämättömimmät maksut hoidetaan
Birmingham on nyt siis ilmoittanut maksukykynsä katoamisesta. Kaupunki on niin vararikossa kuin kunta olla voi ja runsaan miljoonan asukkaan palvelutuotanto suurten kysymysten edessä. Vain kaikkein välttämättömimmät maksut hoidetaan.
Kuluvan vuoden budjetissa on 87 miljoonan punnan (101 M€) vaje ja sukupuolineutraaliin palkkajärjestelmään siirtymisestä <a href="https://edition.cnn.com/2023/09/05/economy/birmingham-council-bankrupt-uk-gbr-intl/index.html">puuttuu</a> rapiat 760 miljoonaa puntaa (881 M€), tietää CNN.
&#8211; Birminghamin kaupunginvaltuusto on kohdannut ennen näkemättömiä taloudellisia haasteita sosiaalimenojen valtavan kasvun, yritystulojen laskun sekä laukkaavan inflaation takia. On täysin selvää, että paikallishallinto on totaalisen myrskyn kourissa, <a href="https://www.theguardian.com/society/2023/sep/05/birmingham-city-council-financial-distress-budget-section-114">toteavat</a> valtuuston puheenjohtajat John Cotton sekä Sharon Thompson antamassaan lausunnossa Guardianin mukaan.

Monikulttuurisuuden mekka vararikkoon – idealismi törmäsi arkeen Birminghamissa

Suomen vieraskielinen väestö on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja kasvaa todella nopeasti. Kasvu on kuin luonnonvoima, johon ilmeisesti on vain sopeuduttava. Haastavaa se tulee olemaan ja monestakin syystä.

Helsingin kaupunginkanslian tuore julkaisu Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennuste vuosille 2022–2040 pyrkii kertomaan tilastotieteen keinoin vieraskielisen väestön määrän kasvusta pääkaupunkiseudulla ja ylipäätään Uudellamaalla. Julkaisu on tehty Helsingin, Espoon ja Vantaan sekä Uudenmaan liiton yhteistyönä.
Suomen vieraskielinen väestö keskittyy Uudenmaalle, sillä jo vuoden 2022 alussa 58 prosenttia koko maan vieraskielisistä asui tässä maakunnassa.
<a href="https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/23_08_31_Tilastoja_5.pdf">Ennuste</a> perustuu yleisesti käytettyyn demografiseen väestöennustemalliin, jossa huomioidaan syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike. Kyseiset väestömuutostekijät on käsitelty ennusteessa alueittain ja kieliryhmittäin.
Kasvun hallinta hakusessa
Vieraskielisen väestön kasvu esitetään ikään kuin annettuna, luonnonvoimana, joka vain lampsii pääkaupunkiseudulle ja johon on sopeuduttava niin pitkälle eväät riittävät. Ei tarvitse olla Mensan jäsen nähdäkseen, että muutoksen vauhti on vaikeasti hallittavissa.
Mistä löytyvät vuoteen 2030 mennessä asunnot 111 000 uudelle pääkaupunkiseudun asukkaalle, joiden varallisuus ei välttämättä riitä asunnon ostoon eikä aina vuokraankaan? Näin tilanteessa, jossa asuntorakentaminen on syöksymässä lamaan ja toipuu aikaisintaan vuosikymmenen lopulla.
Mistä taloustaantumassa löytyvät rahat henkilöstö koulutus-, terveys-, ja sosiaalipalveluille, joita kymmeniä kieliä puhuva aktiivi-ikäinen väestö lapsineen tarvitsee myös omalla äidinkielellään? Miten hallitaan muutokset ja jännitteet, joita eri puolilta maailmaa tuleville kansan- ja uskontoryhmien välille väistämättä kehittyy?
Ja miten reagoi käsittämättömän nopeaan muutokseen kantaväestö, jolle on jäämässä sopeutujan ja maksajan osa? Vai onko kyse ainoastaan poliittisesti ja maailmankatsomuksellisesti perusteltavissa olevasta tapahtumasarjasta? Väestöpohjan muutos tulee varmasti näkymään vähintäänkin kunnallisvaaleissa.
Vale, emävale, tilasto
Tilastoa ja numeroita sekä ennusteita Helsingin julkaisusta löytyy, mutta yhteenvetojen tulkintaan tarvittaisiin meille asiaan vihkiytymättömille enemmän selkokieltä.
Tilastotiede on osaavissa käsissä mahtava ase. Esimerkkinä oheinen, sanalliseen muotoon puettu matemaattinen pähkinä:
Vuonna 2030 vieraskielisiä ennustetaan Helsingissä olevan 154 700 henkeä, kun vuoden 2022 alussa määrä oli 114 100 henkeä, eli 40 000 henkeä enemmän. Espoossa ja Vantaalla kasvu on kuitenkin vielä nopeampaa: näiden kaupunkien yhteenlaskettu vieraskielisten määrä ylittää viidenneksellä Helsingin vieraskielisten määrän kuluvan vuosikymmenen lopussa.
Maailma muuttuu jne…
Arvoituksen ratkaisu saattaa löytyä toisaalta julkaisusta. Siellä nimittäin kerrotaan, että vuonna 2030 Espoossa ennustetaan pitävän majaansa 95 000 ja Vantaalla 91 000 vieraskieliseksi luokiteltua henkilöä.
<a href="https://www.espoo.fi/fi/vaesto">Espoossa</a> oli vieraskielisiä asukkaita vuoden 2022 toukokuun lopussa 69 870, mikä on 22,6 prosenttia koko väestöstä ja heidän osuutensa tammi-toukokuun väestönkasvusta oli yli 80 prosenttia. <a href="https://www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/vantaan-ja-espoon-vieraskielisten-maara-tulee-kasvamaan-helsinkia-nopeammin">Vantaalla</a> vieraskielisten määrä oli 55 000 henkilöä ja 24,8 prosenttia koko väestöstä vuoden 2022 alussa.
Ennuskauden lopussa suurimmat vieraskielisten ryhmät muodostuvat pääkaupunkiseudulla Lähi-idän, Pohjois-Afrikan, Aasian sekä Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvista asukkaista. Nämä kieliryhmät olivat suurimmat myös vuoden 2022 alussa. Viron kieltä puhuvat paljolti poistuvat Suomesta.

Vieraskielisten määrä voimakkaassa kasvussa pääkaupunkiseudulla – kasvun hallinta hakusessa

Suomessa on parhaillaan menossa työikäisten väestönvaihto. Kantaväestö vanhenee ja tilalle muuttaa väkeä muualta. Työn saannissa on ongelmia osalla tulijoista ja erityisen hankala tilanne on Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta saapuneilla turvapaikanhakijoilla.

Suomalaistaustaisten työikäisten määrä on vähentynyt 232 000 henkilöllä vuodesta 1990. Syynä se, että suuret sodanjälkeiset ikäluokat ovat poistuneet työmarkkinoilta. Ulkomaalaistaustaisten työikäisten määrä on kasvanut samaan aikaan 291 000 henkilöllä. Työikäisten määrä vähenee kuitenkin vielä 10 000 henkilöllä vuodessa seuraavat kaksi vuosikymmentä.
Suomessa on töissä 45 000 EU:n kansalaista ja Virosta täällä käy töissä 15 000 henkilöä. EU:n ulkopuolisia työskentelee maassamme 90 000. Työperäisesti maahan muuttaneiden työttömyysaste on hieman alle 20 prosenttia, <a href="https://ek.fi/wp-content/uploads/2021/10/20211017-tilastoja-maahanmuuttajien-tyollisyydesta.pdf">kertoo</a> Elinkeinoelämän keskusliiton ”Tilastoja maahanmuuttajien työllisyydestä”.
Maahanmuuttajamiesten työllisyysaste on kaiken kaikkiaan noin 60 prosenttia, riippumatta asuinvuosien määrästä. Naisilla se nousee 10 vuodessa 30 prosentista 60 prosenttiin.
Turvapaikan saaneiden työllistyminen surkeaa
Humanitaarisen maahanmuuton kautta Suomeen tulleiden työllisyys on kehnolla tasolla. Täällä on 40 000 turvapaikan saanutta ja heidän työllisyysasteensa on vain 39 prosenttia. Pakolaisena maahan tulleiden työllisyysaste vaihtelee EK:n mukaan selvästi lähtöalueen, sukupuolen ja maassa vietetyn ajan mukaan.
Somaliaa ja arabiaa puhuvien vieraskielisten työllisyysaste on kokonaisuudessaan heikoin, noin 44 prosenttia. Thainkielisistä työssäkäyviä on jo kaksi kolmesta. Vironkielisten työllisyysaste on asuinvuosista riippumatta lähellä kotimaisia kieliä puhuvien työllisyysastetta.
Vieraskielisten huono työllistyminen näkyy selvästi naisten ja erityisesti pienten lasten äitien osalta. Kotimaisia kieliä puhuvien äitien työllisyysaste oli 69 prosenttia vuonna 2019 ja vieraskielisten 31 prosenttia. Yhtenä syynä tähän on ”passivoiva kodinhoitotuki”.
Työttömyyden kokonaiskuva riippuu tulkitsijasta
<a href="https://www.stat.fi/til/tyti/2021/08/tyti_2021_08_2021-09-21_tie_001_fi.html">Työttömyysaste</a> eli työttömien osuus koko maan työvoimasta, oli Tilastokeskuksen mukaan elokuussa 6,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,8 prosenttia. Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2021 elokuussa 1 355 000, mikä oli 85 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Työttömyyttä tilastoidaan myös ”laajan työttömyyden” näkökulmasta. Laajan työttömyyden taso saadaan, kun työnhakijoiden määrään lisätään erilaisissa työvoimapoliittisissa palveluissa olevat. Työ- ja elinkeinoministeriön<a href="https://tem.fi/tyollisyyskatsaus"> tilastojen</a> mukaan laaja työttömyys oli kesäkuussa noin 420 000 henkilöä.

Suomalaistyövoima vaihtuu maahanmuuttajiin  väestön vanhetessa – turvapaikan saaneiden työllisyysaste 39 prosenttia

Kansalaisaktivisti, journalisti ja bloggaaja Anter Yasa on ajautunut kummalliseen tilanteeseen helsinkiläisen ylikomisario Jari Taposen hänestä tekemän kunnianloukkausrikosilmoituksen vuoksi. Yasalle ilmoitettiin jo, ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta &#8211; mutta sitten tapauksen tutkinnanjohtaja vaihtui.
Ylikomisario Jari Taposen kansalaisaktivisti Anter Yasasta tekemä rikosilmoitus juontaa juurensa Yasan vanhaan blogikirjoitukseen, jossa hän esitti kritiikkiä Taposen toimintatapoja ja retoriikkaa kohtaan. Yasa on kritisoinut erityisesti Taposen myötämielisiä lausuntoja islamista, islamismista, terrorismista ja jihadismista.
Sosiaalisessa mediassa vahvaa läsnäoloa osoittava Taponen on aiemmin myös blokannut Yasan, eli estänyt häntä seuraamasta Taposen Twitter-tiliä, jossa Taponen julkaisee myös viranomaistiedotteita.
Ensin ei ollut syytä epäillä rikosta&#8230;
Rikosilmoituksen johdosta tutkinnanjohtaja ilmoitti ensin sähköpostitse Yasalle valmistelevansa päätöstä, jonka mukaan rikosilmoitukseen liittyen asiassa ei toimiteta esitutkintaa, koska rikosta ei ole syytä epäillä.
Myöhemmin samainen tutkinnanjohtaja lähettikin Yasalle uuden viestin, jossa kerrottiin, että rikosilmoitukseen liittyen asiassa on vaihdettu tutkinnanjohtaja. Uudessa viestissä Yasalle vihjataan, että häneen kohdistuva esitutkinta olisikin edelleen mahdollinen.
&#8211; Pidän tällaista menettelyä outona ja ehkä jopa laittomana. Näyttää siltä, että tutkinnanjohtajaa vaihdellaan poliisin sisällä, kunnes joku näkee aiheen epäillä rikosta, Yasa ihmettelee.
Oliko tarkoitus hiljentää kirjoittelu?
Yasa katsoo, että Taposen rikosilmoituksen tarkoituksena oli lähinnä hiljentää Yasan kirjoittelu. Yasa on tunnettu kansalaisjournalisti, kirjoittaja sekä itsekin tunnettu sosiaalisen median vaikuttaja. Hän muun muassa<a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/anter-yasa-puolustaa-homoseksuaalien-muslimien-oikeuksia-saudi-arabiassa-homoseksuaaleja-ristiinnaulitaan-meidan-pitaa-voida-puhua-naista-asioista/7465210#gs.xwql6n"> puolustaa</a> seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ja on maallistuneiden maahanmuuttajien järjestön perustaja.
Kun Yasa sai ensimmäisen kerran tietää, ettei hänestä tehdyn rikosilmoituksen perusteella suoriteta esitutkintaa, Yasa teki oman rikosilmoituksen Taposesta. Rikosilmoituksessaan Yasa vaati poliisia tutkimaan Taposen menettelyä viranomaisena.
&#8211; Katson, että Taposen tosiasiallisena tarkoituksena on ollut estää minun toimintaani sekä rajoittaa sananvapauttani kritisoida viranomaisia.
Poliisi veti sanansa takaisin
Parin päivän kuluttua rikosilmoituksen jättämisestä Yasa sai valtakunnansyyttäjältä vastauksen, jossa kerrottiin, ettei hänen Taposesta tekemänsä rikosilmoitus johda tutkintaan. 
Seuraavana päivänä Yasa sai tietää, että häneen kohdistuvan rikosilmoituksen johdosta tutkinnanjohtaja olikin vaihtunut, ja ettei poliisi voisi toimittaa valmistelemaansa päätöstä, jonka mukaan esitutkintaa ei suoriteta.
&#8211; Poliisi näin veti omat sanansa takaisin. Lähetin vastauksen, jossa totesin, että tällä tavalla poliisi omalla toiminnallaan romuttaa luottamusta poliisiin. Pitäisihän minun voida luottaa siihen, mitä poliisi sanoo? En saanut enää kunnon vastausta, Yasa ihmettelee.
Yasa nostaa esille luottamuksensuojan periaatteen, jonka mukaan kansalaisen on voitava luottaa viranomaisen toiminnan oikeellisuuteen, päätösten lainmukaisuuteen ja siihen, ettei päätöksiin tehdä jälkikäteen yllättäviä muutoksia.
&#8211; Tässä on mielestäni rikottu luottamuksensuojaani.
Missä oikein mennään?
Yasa katsoo Taposen alun perinkin toimineen epäasiallisesti muun muassa estäessään Yasalta Twitter-tilinsä seuraamisen. Rikosilmoituksen tekemisen varsinainen syy oli kuitenkin Taposen aiemmin Yasasta tekemä rikosilmoitus, jonka Yasa katsoo aiheettomaksi – jo siitäkin syystä, että poliisi ehti ilmoittaa hänelle, ettei esitutkintaa suoriteta.
Yasa sanoo olevansa tapauksen käänteistä ja poliisivirkamiesten vaihtumisesta ihmeissään. Hän suhtautuu kuitenkin tilanteeseen rauhallisesti.
&#8211; Odotellaan nyt, kuuluuko uudelta tutkinnanjohtajalta mitään, eli missä oikein mennään ja tuleeko sieltä se päätös, että minusta tehty rikosilmoitus ei johda tutkintaan – kuten minulle on jo aikaisemmin kerrottu.
Yasa muistuttaa, että hän on itse pakolaistaustainen henkilö
&#8211; Taponen on esiintynyt julkisuudessa hyvin suvaitsevana ja liberaalina henkilönä. Miksi ihmeessä hän käyttää aikaansa itse tehtailemiinsa rikosilmoituksiin ja miten ihmeessä poliisi voi suhmuroida tällä tavalla?

Nettipoliisi Taponen teki rikosilmoituksen kansalaisaktivistista: Poliisin toiminta meni sekoiluksi jo alkumetreillä – ”Miten ihmeessä voidaan suhmuroida tällä tavalla?”

maahanmuuttaja

Monikulttuurisuuden mekka vararikkoon – idealismi törmäsi arkeen Birminghamissa

Vieraskielisten määrä voimakkaassa kasvussa pääkaupunkiseudulla – kasvun hallinta hakusessa

Suomalaistyövoima vaihtuu maahanmuuttajiin väestön vanhetessa – turvapaikan saaneiden työllisyysaste 39 prosenttia

Nettipoliisi Taponen teki rikosilmoituksen kansalaisaktivistista: Poliisin toiminta meni sekoiluksi jo alkumetreillä – ”Miten ihmeessä voidaan suhmuroida tällä tavalla?”

Uusimmat

EU tiukentaa palautuksia – Vigelius: ”Laittomasti maassa oleskelevat ulos koko Euroopasta”

Sarjanäpistelijät kuriin ehdottomilla tuomioilla

Huhtasaari: Ulkomaalaistaustaiset seksuaalirikolliset karkotettava Suomesta

Seppänen: Sosiaaliturva kansalaisuusperusteiseksi – ”Näin karsitaan menoja ennen kuin kosketaan suomalaisten työllä ansaitsemiin eläkkeisiin”

PS-Nuoriso vastustaa Kokoomusnuorten ja Elinkeinoelämän keskusliiton ehdotusta sunnuntailisien poistamisesta: ”Sunnuntailisä on oikeudenmukainen kompensaatio poikkeuksellisesta työajasta”

Vigeliukselta ja Koposelta aloite perheverotuksesta: ”Verotuksen tulee tukea perheellistymistä entistä paremmin”

Hyvän tekemisellä on hintansa – ammattilaisten armeija pitää avustusjärjestöt leivän syrjässä

Rostila puolustaa kotihoidon tukea: ”Feminismi ei voi ajaa perheiden valinnanvapauden edelle”

Huru ja Koponen: KHO:n päätös palauttaa järkeä suurpetojen lupakäytäntöihin

Suuri epäkeskustelu toimittajien vasemmistolaisuudesta – mielipide-eliitin sananvalta tukahdutti mediakritiikin

Viikon suosituimmat

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”

Suuri epäkeskustelu toimittajien vasemmistolaisuudesta – mielipide-eliitin sananvalta tukahdutti mediakritiikin

Tilastokeskus: Raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia ulkomaalaistaustaisia

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Monikulttuurinen urheilujuhla Ranskassa – satoja loukkaantunut mellakoissa

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

PS-Naiset 1/2026

Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026