Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Uusi hallituksen esitys ajaa rikolliset entistä ahtaammalle – Meri: ”Viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan”

Laittomia maahantulijoita kohti varoituslaukauksia ampunut puolalaissotilas vapautettiin syytteestä

Vigeliukselta aloite Suvivirren turvaamiseksi: ”Kauniit suomalaiset perinteet on karnevalisoitu jokavuotiseksi sirkukseksi”

Rikkinäiset ikkunat ja turvallisuuden perusta: Miksi järjestyksellä on väliä?

Perussuomalaiset vaativat perinteiden kunnioittamista: ”Suvivirrestä sakotetaan ja monikulttuurinen myyräntyö jatkuu”

Passin voimassaolo pitenee 10 vuoteen

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

Euroopan keskuspankki ajaa digieuroa kysymättä kansalaisilta

maatilojen ahdinko

Uusi EU:n maatalouden ohjelmakausi muuttaa tukimaksuaikatauluja. Muutos ei helpota tilojen ahdinkoa. Kotimaisen ruoantuotannon ylläpitäminen on tärkeää huoltovarmuudenkin vuoksi.

&#8211; Odotan, että hallitus olisi oikeasti huolissaan. Nykyinen räpelöinti ei auta. Apua tarvitaan tässä ja nyt. Jos luultiin, että viime vuonna oli vaikeaa, tänä vuonna ollaan polvillaan. Tiloja tulee kaatumaan ja lopettamaan, sanoo päijäthämäläisen Heikkilän tilan perussuomalainen emäntä Sanna Vuokila ja ihmettelee, miten suomalaisesta lehmästä ja maataloudesta on tehty ilmastonmuutoksen syntipukkeja.
&#8211; Luulen, että jossain kohtaa tulee pulaa ruoasta.
Maatalous ajetaan alas
Maatilojen tulevaisuus huolettaa Vuokilaa.
&#8211; Näyttää siltä, että maatalous ajetaan alas. Kannetaan näennäistä huolta meidän tulevaisuudesta. Mitään tarpeeksi konkreettista ei tapahdu. Mihin valui se syksyn 300 miljoonan maatalouden tukipaketti?
Pärjätäkseen tilojen olisi investoitava.
&#8211; Pakko olisi investoida. Pystytkö siihen, se on eri asia. Pankit ovat armottomia neuvottelukumppaneita, Vuokila sanoo.
Tuottajat uupuvat
Kustannusten nousun ja tuottajien jatkuvan kyykyttämisen vuoksi moni tila lopettaa.
&#8211; Luonnonvarakeskuksen uusi arvio on, että tuottajien palkka olisi alta 7 euroa tunti. Oikeasti meidän palkka on alle sen. Kuka tekee sillä hinnalla 24/7?
Taloudellisten ongelmien lisäksi iso velka ja työn määrä uuvuttavat.
&#8211; Moni tila ei pysty lopettamaan. Ihmisiltä menee psyyke ja terveys. Moni on aivan piipussa. Velkaa on silmät ja korvat täynnä. Monelle ainoa keino irtaantua olisi konkurssi. Jokaisen lopettavan tilan myötä suomalaisen puhtaan ja lääkkeettömän ruoan tuotanto vähenee, hän murehtii.
Tilojen tulosta painavat myös kauppojen omat merkit.
&#8211; Niiden avulla kaupat painostavat hinnat alas, tuottajat eivät saa mitään. Jos on yksi kauppa, asiakkaiden on pakko ostaa, mitä on tarjolla. Usein on vain kaupan omia merkkejä, Pirkkaa tai Kotimaista. Pitäisi lailla kieltää kauppojen omat merkit. Niillä ne tahkoaa voitot, meille ei tipu mitään.
Tukien siirto
Pitkään väännetty EU:n nauta- ja lypsylehmäpalkkioiden maksu uhkasi siirtyä viime kuulta kevääseen. Joulukuussa palkkiosta on yleensä maksettu 70 prosenttia, nyt saatiin 40 prosenttia.
&#8211; Luojan kiitos tuli edes osa nautapalkkiosta. Osalle se vähän helpottaa, isoille tiloille se on vain hippu meressä. Moni tila joutuu neuvottelemaan uudet maksuaikataulut pankkien kanssa.
EU:n maaseutuohjelmakausi vaihtui vuoden vaihteessa. Samalla muuttuivat tukimaksujen aikataulut.
&#8211; Maksuaikataulujen muutos tietää sitä, että paljon pitää ostaa velaksi. Tiedän tiloja, joilla on maksuhäiriömerkintä, jolloin ei saa velaksi. Miten ruokit eläimet sitten? Tiloja huutokaupataan lehmineen ja tavaroineen. Se on järkyttävää.
Tulevaisuuden maksatukset ovat avoinna.
&#8211; Ruokavirasto kertoi ilmoittavansa hyvissä ajoin, että tilat pystyvät varautumaan. Moni asia on edelleen avoinna. Meidän pitäisi pian päättää, jatketaanko luomussa. Ei ole vielä tiedossa, millaisin ehdoin se voisi toteutua. Moniko lähtisi töihin, kun ei tiedä, mitä työ tulee pitämään sisällään, ja palkka tulee ehkä joskus?
Lehmästä syntipukki
Heikkilän tilalla lypsäviä on kolmisenkymmentä ja nuorta karjaa saman verran. Parsinavetta on muutettu lypsyasemaksi. Lehmät ovat pääosin ulkona, jossa niillä on olkikuivitettu pihatto. Kesällä niillä on käytössään 20 hehtaaria laidunta. Nuorille eläimille on peltolaitumen lisäksi 60 hehtaaria metsälaidunta, josta osa on perinnebiotooppia.
Pellot ovat luomussa, eläimet eivät.
Tilalla ihmetellään, miten lehmästä on tullut ilmastoasioiden syntipukki.
&#8211; Suomen puhtaasta lehmästä on tehty maailman syntisin eläin!
Ihmiset vieraantuneet luonnosta
Vuokila toivoo lisää tuottajien ja kuluttajien vuoropuhelua.
&#8211; Ihmiset ovat vieraantuneet luonnosta ja eläimistä. Lapset voivat luulla, että maitotölkit tulevat suoraan lehmästä. Kehotan käymään vierailupäivinä tiloilla, niin näkee, millaista tiloilla oikeasti on.
Heikkilän tilalla eskarilaiset ovat käyneet parikin kertaa. He saivat kummivasikat, joiden kuvia ja tarinoita Vuokila päivitti heille kuukausittain.
Sanna Vuokila harjailee ja kupsuttelee kaikkia lehmiään lypsyn lomassa.
&#8211; Kun yhtä rapsuttaa, muutkin haluavat. Ne ovat ihania persoonia. Joka lehmä on oma persoonansa. Meillä tuotetaan puhdasta ruokaa. Olen hirveän ylpeä siitä, mitä teen, hän sanoo.
&nbsp;

Maatiloja menee nurin – hallitus ei tunnu piittaavan: ”Jossain kohtaa tulee pulaa ruoasta”

Vaikka maatalouden tuotantohinnat ovat nousseet, nousu ei kata tuotantokustannusten kasvua, varsinkaan lihantuotannossa. Kotimaisen sian- ja naudanlihan tuotanto vähenee, kun vuosittain 6-10 % kotieläintiloista lopettaa tuotantonsa. Myös kasvihuonetuotanto supistuu tänä talvena sähkön ja lämmityksen hintojen noustua. Kuluttajat saavat varautua siihen, että kaikkia kotimaisia vihanneksia ei talvella saa kaupasta.

Tänä vuonna tilojen ahdinkoa helpottivat vuosi sitten ostetut edullisemmat tuotantopanokset. Ensi vuonna kaikkien kulujen nousu iskee tiloihin kunnolla. Lannoitteiden ja sähkön saatavuus ja hinta huolettavat. Kotieläintilat eivät juuri pysty sähköä säästämään.
Tuottajahinnat eivät kata tuotantokustannuksia
Tuottajahinnat ovat nousseet, mutta eivät kustannusnousua vastaavasti.
&#8211; Katetuotot ovat kaikissa kotieläintuotantosuunnissa edelleen merkittävästi heikommat kuin vuoden 2021 alkupuolella. Vaikeinta on lihan ja kanamunan tuotannossa. Sian- ja naudanlihan osalta tuottajahinnat eivät edelleenkään kata tuotannon muuttuvia kustannuksia, kertoo Suomen Uutisille MTK:n tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen.
Maitotiloilla tilanne on kaksijakoinen.
&#8211; Osa maidonjalostajista on pystynyt nostamaan tuottajahintoja, ja huomattava osa kustannusnoususta on siten saatu vietyä hintoihin. Osalla maidonjalostajista tuottajahinta ei ole juuri muuttunut, joten hajonta tuottajahinnassa on poikkeuksellisen suuri.
Maatalouden muuttuvat kustannukset nousevat tänä vuonna noin miljardilla eurolla vuoteen 2020 verrattuna. Jos viljasato on ennusteiden mukainen ja viljan hinta säilyy nykyisellään, niin tuottajahintojen nousu kattaa hieman yli puolet kustannusnoususta.
Viljat saatava talteen
Viime vuonna helteet ja kuivuus pienensivät satoa. Viljatiloilla on koko maan tasolla ennusteiden mukaan tulossa pitkästä aikaa normaali viljasato.
&#8211; Tosin se pitää saada vielä kunnialla pellolta pois. Satonäkymien osalta tänäkin vuonna tilanne vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Kaakossa on taas kerran ollut liian kuivaa, kun Pohjanmaan alueella on monin paikoin satanut selvästi liikaa tarpeeseen nähden. Lounais-Suomen tilanne on huomattavasti viime vuotta parempi, arvioi Lappalainen.
Ne viljatilat, jotka ehtivät ostaa tuotantopanokset vuosi sitten ennen kustannusnousua, tekevät MTK:n mukaan taloudellisesti ihan hyvän tuloksen. Jos tuotantopanosten ostaminen jäi kevääseen, niin sitten taloudellinen tuloskin on ihan toinen.
Tilojen koko on kasvanut
&#8211; Tilakoon kasvaessa on maataloudessakin saatavissa mittakaavaetua, eli keskimäärin suurempi tila on kannattavampi kuin pienempi. Mutta yleensä nämä suuret tilat ovat investoineita tiloja, joilla on huomattava määrä velkaa. Viimeisen vuoden aikana tapahtuneissa hintasuhteiden muutoksissa nämä investoineet tilat ovat joutuneet kaikkein vaikeimpaan asemaan, koska maksuvalmius on heikentynyt voimakkaasti.
Hyvällä kannattavuudella ei ole mitään merkitystä, jos tila ei lyhyellä aikavälillä pysty maksamaan laskujaan ja lyhentämään lainojaan.
&#8211; Nyt pärjäävät tilat, joilla on hyvä maksuvalmius ja vähän velkaa ja jotka ovat onnistuneet tuotantopanosten hankinnan ajoituksessa ja pystyvät sopeuttamaan tuotantoaan hintatilanteiden mukaan, sanoo Lappalainen.
Omavaraisuus uhattuna
Kotieläintuotannossa omavaraisuus on haaste.
&#8211; Uudesta investoinnista on näillä hintasuhteilla todella vaikea saada kannattavaa. Kotieläintiloista kuitenkin 6-10 prosenttia lopettaa tuotannon joka vuosi, ja näitä korvaamaan tarvittaisiin investointeja jatkavilta tiloilta.
Kotimainen ruoantuotanto luo työtä ja hyvinvointia Suomeen.
&#8211; Lisäksi kotimainen ruuantuotanto on jokaisen kansakunnan itsenäisyyden kulmakiviä kriisitilanteissa, painottaa Juha Lappalainen.
&nbsp;

Maatilojen ahdinko jatkuu – tuottajahintojen nousu ei kata kuluja

Eduskunnassa käsiteltiin eilen hallituksen esitystä vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi. Kansanedustaja Mauri Peltokangas on tyytyväinen puolustusmäärärahoihin sekä Rajavartiolaitokselle myönnetystä lisärahoituksesta, mutta sisäiseen turvallisuuteen, kansalaisten pärjäämiseen ja maatalouden kriisiin kohdistetut toimenpiteet eivät häneltä kiitosta saa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas ei ole tyytyväinen sisäisen turvallisuuden rahoitukseen tällä hetkellä, koska ilmassa leijuu poliisien yt-neuvottelujen uhka. Huomattavaa on, että hallituksen tärkeysjärjestyksessä tulevat jälleen ensimmäisenä ihan muut asiat kuin suomalaisten ostovoima ja pärjääminen tavallisessa arjessa kriisitilanteen keskellä.
– Muualla Euroopassa on lähdetty massiivisiin energian ja autoilun hintojen kompensaatioihin kansalaisille, mutta Suomen hallituksen prioriteettina on jälleen kerran lähinnä vihreä siirtymä. Euroopassa on asetettu hintakattoja ja laskettu tiettyjä veroja minimitasolle, jotta hinnat pysyisivät siedettävinä kuluttajille, Peltokangas sanoo ja kysyy:
– Miksi Suomen hallitus ei kykene samaan? Puuttuuko kenties tahtotila, rohkeus vai jopa osaaminen?
<h4>Hiilineutraalisuustavoite saa odottaa</h4>
Kriisitilanteet vaativat nopeita ratkaisuja. Nyt ei ole Peltokankaan mielestä aika tuijotella mahdollisiin hiilineutraalisuustavoitteisiin. Sähköautojen latausinfraan satsaaminen tai öljykattiloiden poistoremontit eivät ole Peltokankaan mukaan vastaus tämän hetken käsillä olevaan kriisiin.
– Vihreä siirtymä ei tule tapahtumaan Euroopan unionissa vuoteen 2050 mennessä eikä Suomessa vuoteen 2035 mennessä, Peltokangas ennustaa ja jatkaa:
– Nyt on aika laittaa tämä tavoite jäihin ja priorisoida suomalaiset ensin.
Peltokankaan mukaan Suomessa olisi täydet mahdollisuudet hyödyntää kotimaista turvetta ja energiapuuta, kunnes tekniikka kehittyy omaa tahtiaan siihen pisteeseen, että hiilineutraalisuus voidaan jossain kaukaisessa tulevaisuudessa järkevästi tavoittaa.
– Sen sijaan, että hallitus olisi toiminut huoltovarmuutemme eduksi, on se tuhonnut omilla toimillaan elinkeinoja. Tämä on kylmä totuus, Peltokangas toteaa.
<h4>Välttämättömien elinkustannusten nousuun ei varauduta</h4>
– On vain pieniä kohdennettuja toimia maataloudelle sekä kuljetusalalle, jotka sinällään ovat hyviä, ja pieniä korotuksia sosiaaliturvaan. Näillä muutaman kympin tukikorotuksilla ei kyllä paikata sitä, että hinnat ovat nousseet päivittäistavarakaupoissa peräti 6,4 prosenttia vuoden takaiseen nähden, Peltokangas laskee.
Peltokankaan mukaan hallituksen olisi nyt jo aika ymmärtää, miten tärkeää mahdollisimman suuri omavaraisuusaste ruuantuotannossa on Suomelle. Suomen maatalous tarvitseekin kohdennettuja toimia, mutta ihan eri mittakaavassa kuin hallitus nyt esittää.
&#8211; Suomessa on valtava määrä tiloja lopettamisuhan alla. Ne tarvitsevat apua välittömästi. Nyt esitetyillä rahoilla ei tiloja pelasteta, vaikka maa- ja metsätalousministeri jonglööraa kuinka paljon talousarvioesityksessä olevien numeroiden kanssa, koska nämä esitykset ovat toimimatonta tekohengitystä, Peltokangas painottaa ja toteaa:
&#8211; Täytyy ymmärtää, että todellinen kriisi on käsillä siellä Suomen maataloudessa ja maaseudulla.
<h4>Alueuudistus on farssi</h4>
Perussuomalaiset varoittelivat alueuudistuksen hintalapusta jo aluevaalien alla. Hyvinvointialueiden valmistelutyöhön ja esimerkiksi it-järjestelmiin uppoaa valtavat summat rahaa.
&#8211; Miksi se on ylipäätään tehty, kun se näyttää olevan lähinnä pohjaton kaivo? Peltokangas kysyy ja jatkaa:
&#8211; Nämä varat olisi pitänyt kohdentaa suoraan sote-palveluiden laadun parantamiseksi esimerkiksi kuntien kautta. Nyt rahat menevät hallinnolliseen pyörittelyyn ja johtajien valtaviin palkkoihin eivätkä esimerkiksi palveluiden laatuun ja hoitajien palkkauksen tai työolojen kohentamiseen.

Kansanedustaja Mauri Peltokangas varoittaa: Suomen maataloudessa ja maaseudulla on käsillä todellinen kriisi – vihreä siirtymä laitettava jäähylle

Viime vuoden huono sato sekä polttoaineiden, sähkön, lannoitteiden ja rehujen hintojen jatkuva nousu kurittavat nyt sikatiloja olan takaa. Moni tila on valmis laittamaan kintaat naulaan. Sikatilojen tilanne näyttää toivottomalta. Tuotantopanokset nousevat joka viikko, mutta tuottajahinnoille ei tapahtu mitään.

Kansanedustaja Kristian Sheikki Laakso vieraili hiljattain kouvolalaisella sikatilalla.
&#8211; Kun katselee heidän tuotantokustannustensa nousua, nousee jopa minulla tukka pystyyn. On selvää, että jollei kohta jotain konkreettista tehdä, niin kotimaisen sianlihan syönti loppuu. Voihan olla, että se on parin hallituspuolueen tarkoituskin. Tosin unohtavat sen, että vähemmän puhdasta ja vähemmän eettistä lihaa tuodaan sitten maailmalta, Laakso sanoo.
Hintojen nousu on jäätävää
Tilan sähkölasku on noussut edellisvuoteen verrattuna 26 %, polttoöljy 71 %, lannoitteet 128 %, nestekaasu 71 %. Yhteensä nousu tarkoittaa yli 66 000 euron lisämenoa. Lisäksi sikojen rehut ovat kallistuneet 107 %, ja niihin tarvittaisiin edellisvuoteen verrattuna yli 200 000 euroa ylimääräistä rahaa.
&#8211; Jäätävää. Kaupan moraalia ja hinnoittelua on muutettava! Tuottajahintoihin on saatava lisää niin, että sikatilalliset pystyisivät elämään ja rahalla ei olisi muita ottajia välissä, vaatii Laakso ja paheksuu sitä, että hintojen noustessa teollisuus käyttää tilaisuutta hyväkseen ja ottaa osan hinnannoususta itselleen.
&#8211; Lannoitevalmistaja Yara teki miljardituloksen. On helppo pistää omaa siivua lisää, kun hinnat nousevat. Samaa on tapahtunut polttoainepuolella.
&#8211; Tämä ongelma ratkeaa ainoastaan sillä, että hintoja on nostettava niin, että nousu menee isolta osin tuottajille. Hintojen nosto on ainoa tapa. Kaikki muu, kuten tuet ja muut, ovat pelkkää puuhastelua, eikä niillä tiloja pelasta, painottaa Laakso.
Tuottajat haluavat maksun työstään
Samaa mieltä on kurikkalainen porsastuottaja ja Kurikan MTK:n puheenjohtaja Marko Kriikkula.
&#8211; Näistä tukipaketeista ei tiedä, koska tulee ja kuka hyötyy. Toiveet olivat korkealla. Eivät ole enää. Pitää olla oikeudenmukainen tuottajahinta. Hinnan pitäisi elää tuotantopanosten kanssa, hän tuumaa.
Tukien perään hän ei ole, vaan reilun tuottajahinnan.
&#8211; Jos tulee joku tuhannen euron kriisituki, sillä ei ole juuri merkitystä, ja muut huutaa, että taas maatalouteen annetaan rahaa. Valtiovallan vakauttamislainat lisäävät tilojen velkataakkaa. Sen, mitä me myydään, pitäisi olla oikeanhintaista. Lihan hinnan täytyy nousta. Ei kukaan jätä ostamatta sitä, vaikka hinta pikkuisen nousisi.
Tuottajille tarkoitettu hyöty valuu takaisin teollisuuteen
Sikojen kilohinnasta vietiin taannoin 9 euroa kilolta, nyt takaisin tuli niistä 4 euroa.
&#8211; Aika ahtaalla on porsastuotanto tällä hetkellä.
Kauppa kertoo muuttaneensa hintaa, mutta ainakaan Kriikkulalle ei sieltä ole valunut mitään.
Jos lisää hintaa saadaan, teollisuus tai kauppa syö sen saman tien rehun tai muun korotuksena. Tuottajille tarkoitettu hyöty valuu takaisin teollisuuteen.
Kotimaisen lihan osto tärkeää
Kuluttajat voivat omalta osaltaan tukea suomalaista tuotantoa.
&#8211; Kuluttajat voivat auttaa ostamalla puhtaasti kotimaista lihaa. Pitää katsoa paketista, onko liha kotimaista vai EU:sta.
Kriikkula toivoo, että teollisuuden pienet toimijat tekisivät kauppoja suomalaisten teurastamoiden kanssa eivätkä ostaisi lihaa halvalla ulkomailta.
&#8211; Ulkolainen liha voi olla kuukausia, jopa vuodenkin, vanhaa. Se ei ole mennyt kaupaksi, sitten myydään halvalla jonnekin.
Kotimaisen lihan laadusta kertovat antibioottivapaa tuotanto, hännälliset porsaat ja emakkotilojen siirtyminen vapaaporsitukseen. Eläinten hyvinvointia ja lajityypillistä käyttäytymistä edistetään Suomessa monin tavoin.
Tiloilla voidaan huonosti
Kriikkula kaipaa pankeilta myötämielisyyttä ja pitkäjänteisyyttä sekä toimia valtiovallalta, teollisuudelta ja kaupalta.
&#8211; Nyt pitää ymmärtää, että tänne pitää tulla rahaa. Tämä ei ole tuottajien itseaiheuttama tilanne. Viime kesän säille, koronalle ja Venäjän hyökkäykselle me ei voida mitään.
Hän on huolissaan suomalaisesta lihantuotannosta.
&#8211; Tuotannon lopettamisia on nyt paljon ja tulee lisää. Ymmärrän kyllä, minkä takia. Mihin tämä johtaa? Kohta painitaan suuressa lihapulassa. Emakot ovat vähentyneet ja koko ajan vähentyvät. Se tulee näkymään jo loppuvuonna tuotetuissa kiloissa.
Tilojen ahdinko heijastuu perheisiin.
&#8211; Kun pipo kiristää ja laskupino kasvaa, ei siinä jää rakkaudelle tilaa. Loppuunpalamisia ja parisuhdeongelmia tulee. Tuottajien elämäntilanne ja jaksaminen huolestuttaa, sanoo sikatilallinen Marko Kriikkula.
&nbsp;

Sikatilojen ahdinko pahenee – Sheikki Laakso vaatii kaupalta tekoja