Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

SDP:n ja keskustan johdossa oleva Etelä-Karjalan hyvinvointialue päätyi massiiviseen satojen ihmisten joukkoirtisanomiseen

Tavio Kiovassa: Suomi tukee Ukrainan väestönsuojarakentamista – suomalaisilla yrityksillä vahva osaaminen

Työperäisten oleskelulupahakemusten määrä yhä laskusuunnassa

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

McKinsey

Kansainvälinen konsulttiyhtiö McKinsey &amp; Company on julkaissut lähes kymmenen vuoden ajan raportteja, joiden mukaan monimuotoinen yritysjohto olisi kytköksissä parempaan taloudelliseen tulokseen. Monimuotoisuudella konsulttiyhtiö viittaa etnisten vähemmistöjen ja naisten suurempaan edustukseen yritysten johdossa. Nyt tuore amerikkalaisprofessorien tutkimus asettaa raportit kyseenalaisiksi. Konsulttiyhtiö kieltäytyi tarjoamasta käyttämäänsä dataa tutkijoiden käyttöön. Tutkijat saivat datan käyttöönsä takaisinmallintamalla, mutta eivät löytäneet vahvistusta konsulttien johtopäätöksille. Tutkijoiden mukaan syy-seuraussuhde monimuotoisuuden ja taloudellisen tuloksen välillä olisi pikemminkin päinvastainen kuin McKinseyn kertomuksissa. Silti konsulttien raportteja on käytetty maailmalla laajasti identiteettipoliittisen DEI-johtamismuodin ajamiseksi. City Journal -lehden tuoreessa artikkelissa huomautetaan, että maailman johtavat konsultit ovat itsekin maininneet ohimennen tutkimuksiinsa liittyvistä epävarmuuksista. Tämä ei kuitenkaan ole estänyt heitä myymästä julkisuudessa poliittisesti siloteltua agendaa ja sivuuttamasta sen ilmiselviä kääntöpuolia.

Kansainvälinen liikkeenjohdon konsulttiyhtiö McKinsey &amp; Company <a href="https://www.mckinsey.com/featured-insights/diversity-and-inclusion/diversity-matters-even-more-the-case-for-holistic-impact">julkaisi</a> viime vuonna tutkimuksen, jonka mukaan naisten ja etnisten vähemmistöjen suurempi edustus yritysten johdossa kytkeytyisi taloudelliseen menestykseen. Konsulttiyhtiön löydökset olivat linjassa sen aikaisempien monimuotoisuustutkimusten kanssa vuosilta 2015, 2018 ja 2020. Niitä on siteerattu laajasti eri teollisuudenaloilla ja valtiollisissa instituutioissa. Raportteja on käytetty todisteena siitä, että etnisyyteen ja sukupuoleen olisi kannattavaa kiinnittää huomiota rekrytoinneissa. Nyt akateemisten tutkijoiden tekemä selvitys asettaa McKinseyn raportit kyseenalaiseen valoon.
Konsulttiyhtiön tutkimusmenetelmää on kritisoitu, ja syy-seuraussuhteen epäillään olevan käänteinen. Toisin sanoen, ensin saavutetun taloudellisen menestyksen arvioidaan johtavan lisääntyneisiin monimuotoisuuspanostuksiin – ei toisinpäin.
Toimittaja Christopher Brunet <a href="https://twitter.com/realChrisBrunet/status/1774840588015120433">raportoi</a> hiljattain maaliskuussa julkaistusta Econ Journal Watch -lehden tutkimusartikkelista, joka <a href="https://econjwatch.org/File+download/1296/GreenHandMar2024.pdf?mimetype=pdf">käsitteli</a> perusteellisesti McKinseyn aikaisempia raportteja. Amerikkalaiset laskentatoimen professorit Jeremiah Green (Texas A&amp;M) ja John R. M. Hand (Pohjois-Carolinan yliopisto) yrittivät replikoida konsulttiyhtiön tutkimusta ja varmistaa sen esittämien tulosten paikkansapitävyyttä.
McKinsey kieltäytyi antamasta käyttämäänsä dataa tutkijoiden käyttöön. Tämä ei kuitenkaan ollut tutkijoille ylitsepääsemätön este. He takaisinmallinsivat alkuperäisen datan konsulttiyhtiön raporteista. Sen pohjalta tehdyt löydökset olivat yllättäviä. Tutkijat eivät löytäneet vahvistusta McKinseyn ilmoittamille tuloksille. Professoreiden tutkimus ei löytänyt tilastollisesti merkitsevää positiivista korrelaatiota yritysjohdon etnisen monimuotoisuuden ja paremman taloudellisen tuloksellisuuden välillä aineiston tarkasteluvälillä 2015-2019.
Konsulttiraportteja tutkineet professorit eivät myöskään löytäneet vahvistusta esitetyille johtopäätöksille. He havaitsivat, että konsulttiyhtiö oli analysoinut dataa väärin päin. McKinseyn raporteissa tiedot yhtiön taloudellisesta tuloksellisuudesta oli kerätty ajalta ennen monimuotoisuuspanostuksia. Toisin sanoen, kytkös tuloksellisuuden ja monimuotoisuuden välillä kertoo enemmän siitä, että kannattavammilla yrityksillä on tapana lisätä johtajiensa monimuotoisuutta – ei niinkään toisin päin.
Eikö tämä tutkimusmenetelmän ilmeinen ongelmaa ollut ilmiselvä McKinseyn tutkijoille?
Mahdollisesti oli, <a href="https://www.city-journal.org/article/mckinsey-and-companys-diversity-fog">arvioi</a> City Journal -lehden toimittaja John Hirschauer. Vuoden 2018 raporttiin oli sisällytetty huomio, että parempi tuloksellisuus parantaa yhtiöiden mahdollisuutta saavuttaa enemmän monimuotoisuutta. Konsulttiyhtiön esitelmissä asiaa ei kuitenkaan käsitelty yhtä kriittisesti ja hienojakoisesti.
McKinseyn raportteja tutkineet professorit huomauttavat, että raporttien kirjoittamiseen osallistunut yhtiön johtava konsultti Vivian Hunt väitti: &#8221;aineistomme johtavat yhtiöt tavoittelevat monimuotoisuutta, koska se on bisneksen elinehto ja ajuri konkreettisille tuloksille&#8221;.
Epäkohdistaan huolimatta McKinseyn tutkimustulokset on ostettu merkittävissä organisaatioissa. Esimerkiksi kansainvälinen finanssiyhtiö JP Morgan ja Yhdysvaltain merivoimat hyödynsivät raportteja monimuotoisuus- ja inkluusiotyönsä materiaaleissa. Teknologiajätti Intelin johtaja Jackie Sturn viittasi McKinseyn raporttiin väittäessään, että &#8221;monimuotoisuus on keskeistä pitkän aikavälin taloudelliselle kasvulle.&#8221;
McKinseyn tulosten hypettäminen kertoo vasemmistohenkisyyden leviämisestä korporaatiomaailmaan. Hirschauerin mukaan se ilmentää myös asenneilmapiirin aikaansaamasta varauksettomuudesta ja yksisilmäisyydestä. Monimuotoisuudesta intoilevat konsultit ja yritysjohtajat eivät näytä noteeraavan aiheen kiistanalaisuutta – sen ympärillä käytävää kriittistä keskustelua ja esille nostettuja epäkohtia.
Inkluusion on mm. kerrottu haittaavan todellisiin ansioihin perustuvaa meritokratiaa. Hirschauerin mukaan monimuotoisuusintoilijat näyttävät ajattelevan, että pätevyysvaatimuksista voidaan joustaa ilman, että se aiheuttaisi haittaa organisaatioiden suorituskyvylle.
Edellä mainitun ilmiselvän ristiriidan havaitsee jo pelkästään maalaisjärjellä. Silti se on usein sivuutettu sokealla uskontunnustuksella monimuotoisuudesta suurimpana voimavarana. Viime vuosina monimuotoisuuden ympärille on kehkeytynyt identiteettipoliittinen johtamismuoti ja oma konsulttiteollinen alansa, johon viitataan termillä DEI (Diversity, Equity &amp; Inclusion, suomeksi: monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio).
Tämä myytti on alkanut murtumaan vasta kuluneen vuoden aikana. Aikaisemmin keväällä Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/intomieliset-woke-hyvikset-rakensivat-rotuihin-perustuvan-etuoikeusjarjestelman-lopputulos-on-kasittamaton-sekasotku-jota-tormaa-nyt-kiviseinaan/">raportoi</a> woke-henkisen DEIn törmänneen Yhdysvalloissa lainsäädännöllisiin haasteisiin. Intersektionaalinen ihmisten lokerointi on ollut syrjivää ja estänyt arvioimasta ihmisiä yksilöinä. Tammikuussa Financial Times <a href="https://www.ft.com/content/7572fdf1-944a-4cf9-b1a8-ed74bd0f8ff0">nosti</a> esille, että DEIn liiketoiminnalliset hyödyt ovat olleet kyseenalaisia. Sen sijaan DEI on tuonut senkin edestä identiteettipoliittista aktivismia organisaatioihin.

Maailmankuulu konsulttijätti väitti pitkään DEI:n lisäävän yritysten kannattavuutta – uusi tutkimus tyrmää väitteen, joka oli woken kovinta ydintä

EU:n alueelle pitäisi pystyttää 14 000 latausasemaa viikossa, jotta lataushybridit ja täyssähköautot pysyvät liikkeessä. Se on puolet EU:n omaa arviota enemmän. Näin arvioivat konsulttiyhtiö McKinsey ja Euroopan autonvalmistajien liitto ACEA.

EU:n komissio esitteli viime kesänä ”Fit for 55”-nimellä kulkevan <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/eu-n-fit-for-55-ilmastopaketti-tiukentaisi-uusiutuvan-energian-ja-energiatehokkuuden-tavoitteita">ilmastopaketin</a>, jonka myötä unionin kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Sähköautojen <a href="https://www.di.se/nyheter/14-000-nya-laddstolpar-behovs-per-vecka/">latauspisteitä</a> pitäisi vuonna 2030 löytyä unionin alueelta EU:n mukaan 3,5 miljoonaa. Latauspisteiden väli saisi Euroopan valtateillä olla korkeintaan 60 kilometriä.
Tiedossa pula latauskapasiteetista
McKinseyn ja ACEA:n <a href="https://www.acea.auto/files/Research-Whitepaper-A-European-EV-Charging-Infrastructure-Masterplan.pdf">raportin</a> mukaan Euroopan teillä köröttelee vuonna 2030 42,8 miljoonaa ladattavaa autoa, joista täyssähköisiä on 34,7 miljoonaa.
Jotta ennustettu määrä autoja saadaan latinkiin, siihen tarvitaan raportin mukaan 6,8 miljoonaa julkista latauspistettä. Se on lähes tuplasti EU:n arviota enemmän. Käytännössä luku tarkoittaa sitä, että joka ikinen viikko pitäisi pystyttää 14 000 latausasemaa aina vuoteen 2030 asti.
Latauspisteitä pystytetään nyt 2 000 viikossa eli selvästi verkkaisempaa tahtia kuin ladattavien autojen määrä lisääntyy. Viiden viime vuoden aikana ladattavien autojen määrä on kymmenkertaistunut mutta latausasemien määrä on vain 2,5 kertaistunut.

EU:n alueelle tarvitaan 14 000 uutta sähköautojen latausasemaa viikossa – unionin laskelmista puuttuu puolet