Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Nizza

Ranskan presidentti Emmanuel Macron haluaa tehostaa Euroopan rajojen valvontaa. Islamistinen terrorismi pakottaa valtiot tiukentamaan jopa vapaan liikkuvuuden ehtoja. Ranska ryhtyy sanoista tekoihin ja tuplaa rajapoliisiensa määrän, kertoo Reuters.

Pakolaiskriisi eskaloitui vuoden 2015 syksyllä suureen kansainvaellukseen, joka järisytti koko Eurooppaa Suomea myöten. Noista ajoista lähtien passittoman Schengen-alueen kohtalosta on keskusteltu kiivaastikin, eikä vähiten lisääntyneiden terroritekojen myötä.
Terrorismi ylittää kaikki rajat
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ehdottaa Schengen-ehtojen kiristämistä &#8211; käytännössä sekä ulko- että sisärajojen valvonnan selkeää tehostamista. Ehdotuksella ei kuitenkaan ranskalaisviranomaisten mukaan suoraan puuttuttaisi vapaan liikkumisen periaatteeseen.
&#8211; Islamistisen terrorin uhka ei tule katoamaan pitkän aikaan, Macron <a href="https://www.reuters.com/article/us-france-borders-macron-idUSKBN27L1P0">sanoi</a> Reutersin mukaan.
Lokakuun lopulla kolme ihmistä Nizzassa murhannut tunisialainen mies oli saapunut viisi viikkoa aikaisemmin Afrikasta pakolaisena Lampedusan saarelle Italiaan. Päästyään mantereelle hän otti junan Ranskaan ja tappoi vain muutama tunti maahan saapumisensa jälkeen. Wienin ampuja haki puolestaan aseeseensa panoksia ja mahdollisesti muutakin tukea Slovakian puolelta ennen rikostaan.
&#8211; Euroopan on ajateltava uusiksi koko Schengenin avointen rajojen politiikka, mukaan lukien selvästi vankempi valvonta alueen ulkorajoilla.
Lisää rajavartijoita
Vieraillessaan loppuviikosta Espanjan rajalla Macron totesi, että Ranska lisää valvontaa Schengen-rajoillaan. Tarkoituksena on puuttua yhä tiukemmin ottein laittomaan maahantuloon. Macronin mukaan Ranska tuplaa virkavallan määrän eli palkkaa 2 400 rajapoliisia lisää.
&#8211; Laittomia maahanmuuttajia salakuljettavat verkostot ovat usein tekemisissä myös terroristiverkostojen kanssa.
Macron on tuomassa esityksensä EU:n huippukokoukseen joulukuussa. Schengen-alueeseen kuuluu 22 unionin 27 jäsenmaasta. Mukana ovat myös Sveitsi, Norja, Islanti ja Lichtenstein. Vuonna 2019 EU:n alueella oleskeli Eurostatin mukaan laittomasti 628 000 henkilöä.
&nbsp;
&nbsp;

Ranska haluaa tiukempaa kontrollia EU:n rajoille: ”Schengen-sopimus on ajateltava uusiksi”

Nizzan kolmen ihmishengen vaatineen terrori-iskun jälkeen ranskalaiset surevat ja politiikot koventavat kielenkäyttöään. Ranskan sisäministerin mukaan uudet iskut ovat todennäköisiä.

Ministeri puhuu maan olevan sodassa. Tasavaltaispuolueen kansanedustaja vaatii turvapaikkahakemusten käsittelyn hyllyttämistä &#8221;riskimaista&#8221; saapuneille.
– Olemme sodassa vihollisen kanssa niin sisältä kuin ulkoa, sisäministeri Gérald Darmanin <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-france-security/nice-residents-mourn-church-attack-dead-as-official-warns-of-more-militant-attacks-idUKKBN27F1AO">jyrisi</a>.
Sodasta puhuminen vain pari viikkoa sitten mestatun opettajan jälkeen kielii siitä, että ranskalaisten mitta on tullut täyteen islamistiterroristien tekemiin iskuihin. Opettajan surman ja Nizzan terrori-iskun välisenä lyhyenä aikana Ranskan ja muslimimaailman välinen sanaharkka on eskaloitunut <a href="https://www.suomenuutiset.fi/malesian-ex-paaministeri-muslimeilla-on-oikeus-tappaa-miljoonia-ranskalaisia/">valtaviin mittoihin</a>.
Uudet iskut todennäköisiä
Darmanin uskoo, ettei Nizzan kolmen hengen vaatinut isku jää viimeiseksi.
– Meidän täytyy ymmärtää, että tällaisia hirvittäviä iskuja on tapahtunut, ja että niitä tulee tapahtumaan, hän kertoi.
Näin voi päätellä myös muslimimaailmalta saaduista vastauksista. Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa Ranskan presidentti Emmanuel Macronia pidetään &#8221;maailman suurimpana terroristina&#8221;.
– Macron ei tiedä islamin voimaa. Muslimimaailma ei katso tätä läpi sormiensa. Me nousemme yksissä tuumin häntä vastaan, Dhakassa mieltään osoittanut Akramul Haq julisti.
Nizzan terrori-iskun tekijäksi epäillään Brahim Aouissaouita, vuonna 1999 syntynyttä tunisialaismiestä. Hän on kriittisessä tilassa sairaalahoidossa haavoituttuaan poliisin ampumaan luotiin.
Turvapaikanhakija vai terrorituristi?
Tunisian viranomaisten mukaan Aouissaou ei ole heidän tarkkailulistallaan. Häntä ei toisin sanoen pidetty paatuneena ja radikalisoituneena islamistiterroristina.
Aouissaoui saapui turvapaikanhakijana Italian Lampedusan saarelle. Saari on pitkään ollut suosittu maahanmuuttajien kohde.
Hänet on rekisteröity saapuneeksi Lampedusaan syyskuun 20. päivä. Hän tuskin on radikalisoitunut näin lyhyessä ajassa.
Lyhyen aikajanan ja moitteettomien taustatietojen valossa herää kaksi kysymystä. Oliko Aouissaou todella suojelun tarpeessa oleva turvapaikanhakija vai terrorituristi? Kuinka moni muu vastaava henkilö on päässyt luovimaan tehokkaina pidettyjen taustakartoitusten lävitse Eurooppaan?
Nizzan alueelta kotoisin oleva kansanedustaja Eric Ciotti haluaa laittaa pisteen turvapaikanhakemusten käsittelyn riskimaista lähteneille. Hän kirjoittaa asiasta Twitterissä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
L’assaillant de l’attentat de Nice est un tunisien arrivé il y a très peu de temps par Lampedusa. 
Avec la crise sanitaire et sécuritaire, plus aucune entrée ne doit être tolérée ! 
Suspendons toutes les procédures d’asile et la délivrance de visa depuis les pays à risque !
&mdash; Eric Ciotti (@ECiotti) <a href="https://twitter.com/ECiotti/status/1321799247528890368?ref_src=twsrc%5Etfw">October 29, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Nizzan terrori-iskun jälkeinen retoriikka kovenee – nyt puhutaan jo ideologiasodasta

Nizzan pormestari Christian Estrosin mukaan kyseessä on terrori-isku, jonka tekijä huusi ”Allahu akbar”.

Etelä-Ranskassa Nizzassa tapahtuneessa veitsihyökkäyksessä on kuollut kolme ihmistä ja useita on haavoittunut. Hyökkäys tapahtui tänä aamuna Nizzassa sijaitsevan Notre Dame -kirkon välittömässä läheisyydessä.
Ranskalaisen uutistoimisto AFP:n kertomien viranomaistietojen mukaan hyökkääjä viilsi ainakin yhdeltä uhrilta kurkun auki.
Ranskan poliisi on ottanut tekijän kiinni tapahtumapaikalla. Mies teki pidätystilanteessa voimakasta vastarintaa, jolloin poliisi joutui ampumaan häntä.
Myös toista iskua yritettiin Avignonin kaupungissa, jossa poliisi ampui aseen kanssa heilunutta miestä kuolettavasti.
&nbsp;
&nbsp;

Nizzan terrori-iskussa kolme kuolonuhria

”Journalismi on sellaisten asioiden julkaisemista, joita joku ei halua julkaistavan. Muunlainen julkaisutoiminta on PR:ää.” Tämä kuuluisa sitaatti on peräisi George Orwellilta ja se kiteyttää erinomaisesti ne kipukohdat, joista Suomessa ja kaikkialla maailmassa keskustellaan tällä hetkellä. Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra kommentoi kiristyvää sananvapaustilannetta.

Poliittinen järjestelmämme ja suuri osa yhteiskunnallisesta elämästä näyttää pyörivän yhä enemmän sanojen, fraasien ja käsitteiden ympärillä. Ei mene viikkoakaan ilman, että moittivat otsikot kirkuvat jälleen jonkun puhuneen jotenkin väärin.
Usein kyse on siitä, että ihminen ei ole vielä oppinut tai sosiaalistunut käyttämään hyväksyttyjä, ympäripyöreitä ilmauksia tai puhumaan tarpeeksi moniselkoisesti ja liukkaasti. Erityisesti kansan kielellä puhuvia perussuomalaisia muistetaan ojentaa asiasta tämän tästä.
Olisiko kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen pitänyt osata muotoilla toisin se tosiasia, että terroristi oli Nizzan iskussa jälleen kerran muslimi, ja että tämä korosti uskontoaan ja lojaliteettiaan ja toteutti ääriliikkeiden ja jihadismin tehtävää samalla kun tunsi syvää vihaa länsimaita, liberalismia ja kristinuskoa kohtaan. Keskisuomalainen sahayrittäjä Hakkarainen ei osannut. Hän tippui poliittisesti korrektin, hyväksytyn kielen rajan alapuolelle ja sai syytteen, koska yleisti liikaa. Vihapuhui. Ilostako olisi sillä hetkellä pitänyt puhua?
Vaatimus siitä, että täysin viattomiin lapsiperheisiin kohdistuneen Nizzan rekka-iskun jälkeen Teuvo Hakkaraisen olisi tekoa kommentoidessaan ennen muuta tullut keskittyä korrekteiksi katsottuihin sanamuotoihin, ei ole tästä maailmasta. 
Riippumatta tosiasiat häivyttämään pyrkivästä politiikasta ja sananvapautta rajoittavista toimista suurin osa ihmisistä kyllä ymmärtää, mikä ryhmittymä väkivaltaisten toimien taustalla on. Yhteisenä nimittäjänä toimii islam. Asiaa ei muuta se, että islamistit yritetään kautta linjan asettaa ”yksilölokeroon” – edustamaan vain pahasti raiteiltaan päätynyttä ihmistä. Vielä vähemmän asiaa muuttaa se, että syyllisiä aletaan löytää myös terrorismin kohteeksi joutuneista yhteiskunnista. Se, että minä, sinä tai meidän järjestelmämme loisi terroristeja – esimerkiksi syrjinnän kautta – vaikuttaa kyseenalaiselta sekä intuitiivisella että empiirisellä tasolla.
Ja toisaalta, mikäli näin on, pitäisi maahanmuutto – ilmiön juurisyy – asettaa kyseenalaiseksi. Mutta sekin tahtoo olla kiellettyä tai vähintään kyseenalaista.
Terrorismia on monenlaista ja kautta historian siitä on kärsitty eri puolilla maailmaa. 2000-luvulla sen olemus on kuitenkin täysin yksiselitteisesti kiinnittynyt islamiin, sen erilaisiin ilmenemismuotoihin ja segmentteihin, sen edustamiin arvoihin ja tavoitteisiin. Euroopassa tämänkaltainen terrorismi on tuontituote: ylikansallinen islam – uskontona, ideologiana ja poliittisena liikkeenä – on saapunut Eurooppaan laajamittaisen maahanmuuton ja monikultturismin seurauksena.
Samaan aikaan liberaaliksi tunnustetussa Suomessa asiaa ja siitä keskustelua halutaan suitsia yhä enemmän. Maahanmuuttoon ja islamiin liittyviä sanoja ja mielipiteitä kyseenalaistetaan, yksinkertaisia arkielämään perustuvia havaintoja kriminalisoidaan, tavallisten ihmisten huolet banalisoidaan ja politisoidaan edustamaan ”populismia”, ”rasismia” tai muuta eliittiä kiihottavaa väärämielisyyttä.
Kansanedustajan kuuluisi nauttia liberaalissa länsimaassa erittäin korkeasta sananvapaudesta. Näin ei kuitenkaan ole. Media ja oikein puhumisen kulttuurista ja kansalaisten araksi saamisesta hyötyvä eliitti jahtaa perussuomalaisten kansanedustajia ja jäseniä tavoitteenaan löytää jotakin kuumottavaa – vääriä sanoja, vääränlaista terminologiaa, liian huolimatonta kielenkäyttöä, ”populismia” ja ”rasismia”.
Välillä ajojahti tuottaa myös oikeudellista tulosta, ja sitten mennään käräjille.
Laki ja etenkin sen soveltaminen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on epäselvä, tulkinnallinen ja käytöltään hyvin satunnainen tarttuessaan ainoastaan tietynlaiseen väärinpuhumiseen tai ”vihapuheeseen”. Säännös on selvässä ristiriidassa sananvapauden ja vapausoikeuskäsityksen kanssa erityisesti siksi, että sen käyttöala on ennalta-arvattavuudessaankin mielivaltainen.
Perussuomalaiset tekee konkreettista politiikkaa, joka kuuntelee herkällä korvalla kansalaisten tarpeita ja huolia. Suuri enemmistö suomalaisista on huolissaan sisäisen turvallisuuden heikkenemisestä, mm. rikollisuuden kasvun seurauksena. Euroopassa viime aikoinakin surullisenkuuluisaksi noussut ääri-islamistinen terrorismi ei ole onneksi toteutunut Suomessa. Vielä, lisää moni aihepiiriä tunteva.
Turvallisuus, ihmisen inhimillisenä kokemuksena tai konkreettisena asiaintilana, ei parane, vaikka siihen oleellisesti vaikuttavista teemoista kielletään keskustelu – tai muutetaan se niin säädellyksi, että vain asiaan ja oikeaan terminologiaan erityisesti vihkiytyneillä ihmisillä on kyky osallistua siihen.
Oikeudellisten seuraamusten pelko ei voi eikä saa jäädyttää yhteiskunnallista keskustelua pelkäksi hyminäksi ja kaunopuheiseksi fraseologiaksi.

Riikka Purra: Suomalaisilta ei saa viedä oikeutta yhteiskunnalliseen keskusteluun eikä mielipiteenvapauteen