Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

pääomankorotus

Suomen ulkoministeriö ylitti oman toimivaltansa rajat ilmoittaessaan Suomen sitoutuvan Afrikan kehityspankin pääomankorotukseen, vaikka Suomen osallistumisesta ei ollut tehty päätöstä valtioneuvoston yleisistunnossa. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti huomauttaa tuoreessa ratkaisussaan virheestä ja muistuttaa, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Oikeuskanslerin 27. joulukuuta antamassa <a href="https://oikeuskansleri.fi/-/ministerio-ylitti-toimivaltansa-kehityspankin-paaomankorotuksessa?fbclid=IwAR3hF3hvvUuCSFzQEvs2GX5kzInJ3RGwZiibwOlGO097AbxtcLJsnGRd5qs">ratkaisussa</a> katsotaan ulkoministeriön ylittäneen toimivaltansa vuonna 2020, kun ministeriö ilmoitti Afrikan kehityspankille Suomen sitoutumisesta pankin pääomankorotukseen.
Ulkoministeriö lähetti kehityspankille ilmoituksen Suomen osallistumisesta pääomankorotukseen sen jälkeen, kun valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta oli puoltanut esitystä.
Ilmoituksen mukaan Suomi sitoutui maksamaan vuosina 2021–2028 osakkeista runsaat 29 miljoonaa euroa ja vastaamaan yli 458 miljoonan euron suuruisesta takuupääomasta.
Taloudellisesti merkittävä vastuusitoumus
Valtion vuoden 2020 talousarviossa olleen valtuuden mukaan kyseisenä vuonna oli sinänsä luvallista sitoutua Afrikan kehityspankin peruspääoman korotukseen. Taloudellisesti merkittävät asiat kuuluu kuitenkin ratkaista valtioneuvoston yleisistunnossa eikä ministeriössä.
Oikeuskansleri ottikin tutkittavakseen ulkoministeriön menettelyn asiassa nimenomaan siksi, koska asiaa ei käsitelty etukäteen valtioneuvoston yleisistunnossa. Suomen osallistuminen Afrikan kehityspankin pääomankorotukseen on ollut sekä käteisenä suoritettavan maksun yhteissumman että takuupääoman arvon osalta taloudellisesti merkittävä vastuusitoumus, joka siten olisi kuulunut valtioneuvoston yleisistunnon toimivaltaan.
Sen sijaan ulkoministeriössä tehtiin päätös käteismaksujen rahoituksesta ja annettiin Suomen puolesta sitoumus kehityspankille. Päätöksentekomenettelyssä tapahtunutta virhettä ei ollut mahdollista korjata enää jälkikäteen sen jälkeen, kun vastuusitoumus Suomen puolesta oli jo annettu kehityspankille.
Ulkoministeriö myönsi oikeudellisen virheen
Ulkoministeriö myöntää helmikuussa 2021 antamassaan selvityksessä, että asian käsittelyssä sattui ministeriön sisäinen oikeudellinen virhe, kun asiaa ei esitelty valtioneuvoston yleisistunnossa ennen Suomen sitoutumista pääomankorotukseen. Virheen taustalla oli muun muassa se, että pankkien pääomankorotuksia hoidetaan ministeriössä hyvin harvoin, noin 10 vuoden välein.
Ministeriön asianhallintajärjestelmässä oli pääomankorotuksen työnkulkuun merkitty virheellisesti vain raha-asiainvaliokunta, ei yleisistuntoa. Selvityksen mukaan virheeseen vaikuttivat myös resurssipula, ministeriön tehtäväkiertoon liittyvä virkamiesten vaihtuminen ja tietokatkot. Virhettä ei raha-asiainvaliokunnan käsittelyn yhteydessä havaittu valtiovarainministeriön budjettiosastolla eikä valtioneuvoston kanslian istuntoyksikössä.
Säädettyä menettelyä on noudatettava
Oikeuskansleri muistuttaa ratkaisussaan, että Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta.
Oikeuskansleri mainitsee ratkaisussaan sovellettavat lain säännökset sekä huomauttaa, että säädetyn päätöksentekomenettelyn noudattaminen valtioneuvostolle kuuluvissa asioissa on aina toimivaltaisen ministeriön ja ministeriössä asiaa käsittelevien virkamiesten vastuulla.
Ministeriön tulee huolehtia siitä, että virkamiehille annetaan oikeansisältöiset ohjeet sekä riittävä perehdytys ja tuki virkatehtävien lainmukaista suorittamista varten. Oikeuskansleri kiinnittääkin ulkoministeriön huomiota oikeansisältöisiin sisäisiin ohjeisiin ja virkamiesten ohjaamiseen virkatehtävien lainmukaisessa hoidossa.
Ulkoministeriölle nuhteet myös viime talvena
Kyseessä ei ollut ensimmäinen kerta, kun oikeuskansleri löysi huomautettavaa ulkoministeriön toiminnasta. Vajaa vuosi sitten, tammikuussa 2022, oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi ulkoministeriölle <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000008565086.html">huomautuksen</a> sen noudatettua pitkäkestoisesti ja vakiintuneesti selvästi lakiin perustumatonta menettelykäytäntöä.
Edustustoissa oli käytetty työsopimussuhteista paikalta palkattua henkilöstöä julkisen vallan käyttöä sisältävissä tehtävissä, jotka on laissa säädetty virkamiesten hoidettaviksi.
Tuolloinen päätös koski kantelua, joka oli tehty Suomen Addis Abeban ja Ankaran suurlähetystöistä. Kantelija oli osallistunut työsopimussuhteisena työntekijänä perhesidekuulemiseen ja dna-näytteiden ottamiseen vuosina 2018–2019. Kantelun mukaan menettely on ollut pitkäkestoista ja vakiintunut käytäntö Suomen edustustoissa.
&nbsp;

Oikeuskanslerilta moitteet ulkoministeriölle: Ohjasi omavaltaisesti miljoonia Afrikan kehityspankkiin