Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Lakivaliokunnan perussuomalaiset: Kokoomuksen nostama huoli on jo hoidossa

Mika Merano: Pakkoruotsi ja englannin nousu uhkaavat suomen kielen tulevaisuutta

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

päättäjät

Eurovaalien lähestyessä on Suomessakin kirjoitettu kynät sauhuten ”laitaoikeiston” noususta. Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostilan mielestä kysymys on todellisuudessa äänestäjien vastalauseesta todellisuudesta vieraantunutta eliittiä vastaan.

Tuoreessa Euroopan laajuisessa <a href="https://www.arte.tv/sites/corporate/files/concerns-and-global-perception-of-the-eu-citizens.pdf">kyselyssä</a> seitsemän kymmenestä katsoi maansa ottavan vastaan liikaa siirtolaisia. 85 prosenttia vastanneista haluaisi EU:n tekevän enemmän hallitsemattoman siirtolaisuuden torjumiseksi.
&#8211; Demokratiassa poliittinen eliitti ja päättäjät voidaan vaihtaa, jos nämä eivät toteuta selvän enemmistön tahtoa. Niin sanotun laitaoikeiston nousussa onkin kyse äänestäjien vastalauseesta todellisuudesta vieraantunutta eliittiä vastaan, kansanedustaja Onni Rostila kiteyttää.
&#8211; Samassa kyselyssä 61 prosenttia vastaajista halusi EU:n vahvistavan tukeaan Ukrainalle. En siis maalailisi Putin-mielisyydestä liikaa piruja seinälle.
&nbsp;

Rostila: Laitaoikeiston nousussa kansanvalta puhuu

Kansanedustaja Ari Koponen on hyvin huolissaan nuorten väkivaltaisesta käyttäytymisestä ja haittamaahanmuutosta, joka lisää rikollisuutta, huumeita, jengiytymistä, turvattomuutta ja yhteiskunnan epävakautta. &#8211; Tätäkö me haluamme? kysyy Koponen Twitter-päivityksessään.

Turun poliisi kertoo MTV:n uutisaamun lähetyksessä, kuinka nuorten väkivaltainen käyttäytyminen on lisääntynyt runsaasti. Jopa 13-vuotiaat tekevät huumekauppaa, ryöstävät, kulkevat teräaseet mukanaan ja levittävät somessa videoita väkivaltaisuuksista. Väkivalta- ja ryöstörikoksissa sekä katujengeissä on poliisin tilastojen mukaan maahanmuuttajataustaisilla yliedustus.
Maahanmuuttajataustaiset nuoret miehet käyttäytyvät täysin ylimielisesti ja provosoivasti, eivätkä haastateltavat poliisit ole koskaan aiemmin törmänneet vastaavaan. He eivät piittaa lainkaan siitä, mitä virkapukuinen poliisi heille sanoo.
Turussa, erityisesti Varissuon alueella, on havaittu samanlaisia katujengejä kuin Helsingissä, kertoo poliisi MTV:n lähetyksessä.
&#8211; Varissuon koulussa 90 % lapsista on maahanmuuttajia. Kantaväestö on erittäin pienessä vähemmistössä, täydentää kansanedustaja Ari Koponen.
Realismi ei ole rasismia
Koposen mukaan hallitusvastuussa olevien päättäjien tulee kuunnella kentän ääntä, niin poliisien kuin muidenkin ammattiryhmien, esimerkiksi opettajien. Tänään Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa oli helsinkiläisen opettajan hätähuuto. Opettaja kertoo joutuneensa tilanteisiin, joissa alakoulun oppilaat rikkovat koulun omaisuutta, ja kun heitä kieltää näin tekemästä, saa kuulla raivopäistä huutoa, kiroilua ja nimittelyä.
&#8211; Olen ollut tilanteissa, joissa on tuntunut siltä, että oppilaat käyvät kohta kimppuuni. Pitääkö koululle kutsua poliisi siksi, että mikään muu ei enää auta? Olen miettinyt tätä asiaa monta kertaa niissä tilanteissa, joissa oppilaat eivät ole suostuneet tottelemaan useampaakaan opettajaa, pohtii opettaja.
&#8211; Nämä kentän hätähuudot on otettava vakavasti ja toimittava asioiden parantamiseksi. Ongelma on monisyinen, ja mukaan täytyy saada sekä perhe että koulu. Pelkät pehmeät ratkaisut eivät riitä, vaan tarvitaan myös kovempia toimia. Olalle taputtelu ei enää kaikissa tilanteissa riitä, ikävä kyllä, päättää Koponen.
&nbsp;

Koponen huolissaan nuorten väkivaltaisesta käyttäytymisestä: Hallitus sivuuttaa poliisien ja opettajien hätähuudot

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on ottanut Forum 24 -lehdessä julkaistussa tuoreessa kolumnissaan kantaa viime aikoina käytyyn keskusteluun turvallisuudesta ja erityisesti arjen turvallisuudesta. Immosen mukaan päättäjien ja viranomaisten vastuulla on varmistaa suomalaisten hyvä arjen turvallisuuden taso.

&#8211; Suomen kansallisen turvallisuuden politiikka perustuu pääosin ennaltaehkäisyyn. Tapaturmat, onnettomuudet ja häiriöt on pyrittävä estämään ennen kuin ne tapahtuvat, kirjoittaa kansanedustaja Olli Immonen.
Nyky-yhteiskunta on riippuvainen sähköisestä toimintaympäristöstä. Arjen turvallisuuteen kuuluu teknologiaan liittyvä luotettavuus.
&#8211; Teknologisiin järjestelmiin kohdistuva hyökkäys voi haitata elämää merkittävällä tavalla. Häiriöt voivat kohdistua vaikkapa sähkönjakeluun, viestintäverkkoihin tai maksuliikenteeseen. Nämä toiminnot on varmistettava kaikissa oloissa, Immonen muistuttaa.
Suomessa poliiseja vähiten Pohjoismaista
Immosen mielestä on elintärkeää, että ensihoidon sekä palo- ja pelastustoimen toimintavalmius turvataan.
&#8211; Hätätilanteessa hätäkeskuksen on vastattava ja pelastustoimi ja ensihoito saatava nopeasti paikalle. Näiden resurssit on varmistettava, ja henkilöstön osaaminen, kalusto ja lainsäädäntö pidettävä ajan tasalla.
Poliisin tehtävä on turvata yleinen järjestys ja turvallisuus. Poliisi estää ennalta rikoksia ja selvittää niitä.
&#8211; Tällä hetkellä Suomessa on väkilukuun suhteutettuna vähemmän poliiseja kuin muissa Pohjoismaissa. Poliisien määrä on saatava nostettua lähemmäs pohjoismaista tasoa.
Kyberhyökkäykset terveydenhuollon uhkana
Immosen mukaan Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen rooli korostuu nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa Suomeen kohdistuu lisääntyvää kyber- ja hybridivaikuttamista.
&#8211; Suomen on varauduttava esimerkiksi siirtolaisvirtojen välineellistämiseen ja ohjaamiseen perustuvaan hybridihyökkäykseen saattamalla valmiuslainsäädäntö ja toimintavalmiudet kuntoon.
Immonen varoittaa, että terveydenhuolto on yksi kriittisistä kyberhyökkäysten kohteista.
&#8211; Palvelunestohyökkäykset, tietovuodot ja tietojen urkinta ovat tyypillisiä terveydenhuollon potilasturvallisuuteen liittyviä riskejä.
&#8211; Sosiaali- ja terveyspalvelut ja potilastietojärjestelmät on pidettävä tasokkaana. Viranomaisille on saatava riittävät resurssit ja toimivaltuudet kyberhyökkäyksiin vastaamiseksi. Digitaaliset onnettomuudet on kyettävä estämään.
Eripurainen kansakunta on uhka turvallisuudelle
Immonen korostaa, että kansalaisten on hyvä osata tunnistaa kodin ja lähiympäristön turvallisuusriskejä sekä kyetä ehkäisemään niitä ja varautua niihin.
&#8211; Jokaisen on tärkeää huolehtia arjen turvallisuudesta, olipa sitten kyse tietoturvasta tai luottamuksen ilmapiirin vaalimisesta yhteiskunnassa. Sisäisesti eripurainen kansakunta on uhka arjen turvallisuudelle. Vastakkainasettelu luo otolliset olosuhteet ulkopuoliselle vaikuttajalle ja tarjoaa aukon hybridivaikuttamiselle.
&#8211; Uhkat monimutkaistuvat ja muuttuvat nopeasti. Nykymaailmassa arjen turvallisuus ulottuu kaikkialle. Turvallisen yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan mukaan meitä kaikkia, Immonen toteaa.
&nbsp;

Immonen: Päättäjillä on vastuu huolehtia arjen turvallisuudesta

Suomi ei toistaiseksi ole toimittanut aseellista apua Ukrainalle. Ykkösaamussa Ylellä tänään vieraillut Jussi Halla-aho katsoo, että nyt olisi aika toimia toisin. &#8211; Kun kyse on hyökkäyksen uhan alla tai kohteena olevasta maasta, niin tällaisen maan asettaminen asevientisaartoon ei palvele rauhan ylläpitoa vaan lähinnä tukee hyökkääjää.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho esitti tänään Ylen Ykkösaamussa uudelleen linjauksen, jonka mukaan paras tapa ehkäistä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on parantaa Ukrainan valmiutta puolustaa itseään.
&#8211; Ukraina ei ole pikkumaa. Se on väestöltään suuri maa, joka on nyt puolustustahdoltaan ja kansalliselta yhtenäisyydeltä paremmassa tilassa kuin vielä vuonna 2014. Ukrainalla on siten hyvät mahdollisuudet luoda pelotetta. Silti Ukraina tarvitsee diplomaattista tukea ja myös materiaalista apua, näitä länsimaat voivat hyvin toteuttaa.
Monet EU- ja Nato-maat ovat jo lähettäneet Ukrainalle aseita ja muuta materiaalista apua Venäjän hyökkäyksen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.
Suomi ei toistaiseksi ole toimittanut aseellista apua Ukrainalle. Halla-aho katsoo, että nyt olisi aika toimia toisin.
&#8211; Linjaus, jota Suomi on perinteisesti noudattanut, on toki periaatteessa hyvä. Tarkoitus lienee, että Suomi ei aseviennillä ja omalla toiminnalla ylläpidä tai pahenna konflikteja. Mutta kun kyse on hyökkäyksen uhan alla tai kohteena olevasta maasta, niin tällaisen maan asettaminen asevientisaartoon ei palvele rauhan ylläpitoa vaan lähinnä tukee hyökkääjää.
Atlantin rannalla Venäjä näyttäytyy erilaiselta
Halla-aho arvioi, että jos Venäjä hyökkäisi Ukrainaan, seuraukset olisivat Suomelle todennäköisimmin taloudellisia ja kaupallisia, mikä puolestaan johtuisi EU:n pakotepolitiikasta Venäjää kohtaan.
Halla-ahon mukaan Venäjän Ukrainan rajoilla ylläpitämä paine ja jännite ovat osoittaneet sen, että tosiasiassa on vaikeaa luoda yhteistä eurooppalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa siten, että myös pienten jäsenmaiden edut huomioitaisiin. Tämä johtuu siitä, että Venäjään suhtaudutaan eri tavoilla eri puolilla Eurooppaa.
&#8211; Venäjä näyttäytyy erilaisena pienessä Venäjän rajanaapurissa, kuten Baltian maissa tai Suomessa, ja toisaalta Atlantin rannikolla olevassa maassa, jolla on oma ydinasesuoja. Esimerkiksi ranskalaisille Venäjä ei ole eksistentiaalinen kysymys, vaan se on historiallinen ystävä ja tärkeä kauppakumppani.
&#8211; Saksa taas on riippuvainen venäläisestä energiasta. Tämä asettaa pienet Euroopan maat hankalaan ja jopa vaaralliseen asemaan, koska suurilla toimijoilla on vahvoja kansallisia intressejä toimia pienten maiden päiden yli ja tehdä sopimuksia Venäjän kanssa.
Nato-optioon ei syytä luottaa sokeasti
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan työkalupakkiin kuuluu niin sanottu Nato-optio, jonka sisältö on kuitenkin jäänyt epäselväksi.
Halla-aho katsoo, että Nato-option varaan ei ole syytä sokeasti luottaa. Halla-aho kuvaa Nato-optiota kompromissiratkaisuksi kyllä/ei-vastausten välillä, eli vaikka Suomi ei liity, meillä on edelleen halutessamme optio liittyä.
&#8211; Minun tiedossani ei kuitenkaan ole, että tällaisesta optiosta olisi jonkinlainen kirjaus Naton kanssa. Suomi ei tietenkään voi yksipuolisesti päättää, että sillä on esimerkiksi kriisitilanteen keskellä oikeus liittyä Natoon, sillä jäsenyys edellyttää kaikkien jäsenmaiden hyväksyntää. Vaikka yleinen lähtöoletus on se, että kenelläkään ei olisi erityistä syytä vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä, on muistettava, että me elämme poikkeuksellisia ja herkkiä aikoja.
&#8211; Monilla Naton nykyisillä jäsenmailla on halu ylläpitää hyviä suhteita Venäjän kanssa ja halu olla vahingoittamatta kahdenvälisiä suhteitaan Kremliin. Tämä on syytä ottaa huomioon, kun mietitään, millaisia reaktioita Suomen jäsenhakemus aiheuttaisi nykyisissä Naton jäsenmaissa, Halla-aho sanoo.
Hänen mukaansa on täysin selvää, millaisia reaktioita Suomen Nato-prosessi aiheuttaisi Venäjällä. Vähemmän on kuitenkin puhuttu siitä, onko Suomen Nato-optio todellinen myös Naton jäsenmaiden näkökulmasta.
&#8211; On tärkeää, että mukavuussyistä me emme petä itseämme ja kuvittele, että voimme odottaa niin kauan, että olemme konfliktin keskellä ja voisimme siinä kohdassa lähettää Natoon hakemuksen, joka käsiteltäisiin pikaisesti ja sitten pääsisimme Naton turvatakuiden piiriin. Tällaisen mielikuvan syöttäminen kansalaisille ei ole rehellistä.
Eurooppalaisia poliitikkoja Venäjän palkkalistoilla
Halla-aho sanoo pitävänsä valitettavana sitä, että Venäjästä on tullut Suomessa sisäpoliittinen työkalu.
&#8211; Jos joku on niin sanotusti ”väärää mieltä” mistä tahansa kysymyksestä, kuten Natosta, EU-liittovaltiokehityksestä tai maahanmuuttopolitiikasta, niin ne, jotka ovat väärää mieltä, leimataan joko Putinin hyödyllisiksi idiooteiksi tai vieraan vallan agenteiksi.
Halla-aho katsoo, että on kuitenkin olemassa toimijoita, joilla on monia syitä suhtautua ”väärällä tavalla ymmärtäväisesti” Venäjään.
&#8211; Jotkut saavat siitä taloudellista hyötyä. Viittaan esimerkiksi moniin entisiin päättäjiin ja huippupoliitikkoihin eurooppalaisissa maissa, jotka ovat venäläisen kaasuteollisuuden palkkalistoilla. Heidän motiivinsa ovat ymmärrettäviä.
&#8211; Sitten on tietysti niitä, jotka uskovat propagandaa, jota Venäjä tuottaa, sekä venäläisiä viestimiä pitkin että länsimaissa olevien asiamiestensä kautta.
Ihmisoikeudet turvaavat myös suomalaisia
Ykkösaamussa tiedusteltiin Halla-ahon näkemyksiä ihmisoikeuksiin. Halla-aho katsoo, että on olemassa myös näkemyseroja siitä, mitkä kaikki oikeudet pitäisi ylipäätään laskea ihmisoikeuksien joukkoon.
Perussuomalainen käsitys on, että oikeus muuttaa Suomeen ja jäädä tänne ei ole ihmisoikeus vaan etuoikeus.
&#8211; Kun maahanmuuttolainsäädäntöä käsitellään eduskunnassa, usein törmää ajatukseen, että ihmisellä olisi ihmisoikeus, esimerkiksi turvapaikkakanavaa käyttäen tulla Suomeen ja jäädä tänne siitä riippumatta, mitä vaikutuksia sillä on esimerkiksi Suomessa asuvien suomalaisten turvallisuuteen, Halla-aho sanoo.
Halla-aho muistutti, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö on korostanut suomalaistenkin olevan ihmisoikeuksien piirissä.
&#8211; Presidentti Niinistö on esittänyt puheenvuoroissaan sellaisia ajatuksia, joihin on helppo yhtyä, kuten että myös suomalaisten turvallisuus omassa maassaan on ihmisoikeuskysymys.
&nbsp;

Halla-aho: Euroopassa on toimijoita, jotka suhtautuvat väärällä tavalla ymmärtäväisesti Venäjään – ”Jotkut saavat siitä taloudellista hyötyä”

päättäjät

Rostila: Laitaoikeiston nousussa kansanvalta puhuu

Koponen huolissaan nuorten väkivaltaisesta käyttäytymisestä: Hallitus sivuuttaa poliisien ja opettajien hätähuudot

Immonen: Päättäjillä on vastuu huolehtia arjen turvallisuudesta

Halla-aho: Euroopassa on toimijoita, jotka suhtautuvat väärällä tavalla ymmärtäväisesti Venäjään – ”Jotkut saavat siitä taloudellista hyötyä”

Uusimmat

Lakivaliokunnan perussuomalaiset: Kokoomuksen nostama huoli on jo hoidossa

Mika Merano: Pakkoruotsi ja englannin nousu uhkaavat suomen kielen tulevaisuutta

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025