Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Keskustan maahanmuuttopolitiikka hämärtyy: Vielä viime vuonna kepu vaati 40 000 uutta maahanmuuttajaa Suomeen vuosittain, nyt numeroita peitellään

Nieminen: Kela-lain uudistus suojaa henkilöstön ja turvaa työrauhan

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Kolumni: Vaihtoehtobudjetit – demokratian pakollinen teatteri vai politiikan totuuden hetki?

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Saksan vasemmistopuolue vaatii äänioikeutta myös pakolaisille

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Tuulivoima jakaa saksalaisia ja sen riskejä vähätellään

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Vihreiden kunta- ja aluevaaliehdokas maahanmuuttotutkimuksen takana – Lehtinen ja valtiovarainministeriön finanssineuvos lyttäävät tutkimuksen

Antikainen: Marinin hallitus toi ISIS-äidit Suomeen – perussuomalaiset laittaa heidät vastuuseen

Bensan hinta laskee taas – eduskunta hyväksyi polttoaineiden verotuksen keventämisen

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Purra: On syytä varautua siihen, että Suomi joutuu liiallisen alijäämän menettelyyn heti alkuvuodesta

pakotepolitiikka

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Vilhelm Junnila vetosi tiukemman pakotepolitiikan puolesta yleiskokouksen talvi-istunnossa Itävallan Wienissä torstaina.

&#8211; Vaikka pakotteet ovat rajoittaneet Kremlin mahdollisuuksia hankkia kehittynyttä teknologiaa ja nostaneet sodan kustannuksia Venäjälle, sotateollinen kompleksi on osoittautunut yllättävän mukautuvaksi, osittain kolmansien maiden avun ansiosta. Uusien pakotteiden kohteena on jopa kaksisataa tahoa, jotka ovat auttaneet Kremlin sotakoneistoa antamalla pääsyn teknologioihin ja komponentteihin, Vilhelm Junnila paheksui.
Toimimattomuuden hinta tulee kalliiksi
Hän muistutti, että jopa kiinalaiset pankit ovat tiukentaneet venäläisten yritysten tarkastuksia ja toivoi, että länsimaat estäisivät tehokkaammin kaksikäyttötuotteiden päätymistä Venäjälle. Kaksikäyttötuotteet soveltuvat normaalin siviilikäytön lisäksi sotilaallisiin tarkoituksiin, tai niillä voidaan edistää yleistä sotilaallista toimintakykyä.
Junnila kiitti kokouksessa aiemmin puhunutta ukrainalaista kansanedustajaa Mykyta Poturajevia ja totesi toiminnan olevan epätoivon vastalääke sekä siteerasi Yhdysvaltojen entistä presidenttiä John F. Kennedyä:
&#8211; Edesmenneen John F. Kennedyn sanoin: toimintaan liittyy riskejä ja kustannuksia, mutta ne ovat paljon pienempiä kuin mukavan toimimattomuuden pitkän aikavälin riskit, hän päätti.
&nbsp;

Epätoivon vastalääke on toiminta – Junnila vetosi Etyjin yleiskokouksessa tiukemman pakotepolitiikan puolesta

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että Venäjän lähdettyä toteuttamaan sotapolitiikkaansa Ukrainassa Suomen ja Venäjän suhteet eivät enää palaa ennalleen. &#8221;Suomi ei voi suhtautua entiseen tapaan naapuriinsa, joka on sellainen kuin Venäjä tällä hetkellä on osoittanut olevansa&#8221;, Halla-aho sanoi tänään <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000008640781.html">Ilta-Sanomien Haapala-tv:ssä</a>.

Venäjän joukkojen tunkeutuminen Ukrainaan alkoi tänään. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Jussi Halla-aho kuvaa omaa tunnelmaansa synkäksi. Halla-aho ei kuitenkaan varsinaisesti yllättynyt tilanteen kehittymisestä.
&#8211; Irvokasta tässä on se, että Venäjän toiminta ja hyökkäystä edeltänyt diplomaattinen teatteri tuo mieleen Hitlerin hyökkäyksen Puolaan syksyllä 1939 ja sitä edeltäneen retoriikan. Ylivoimainen hyökkääjä siis perustelee hyökkäyssotaa itsepuolustuksella, Halla-aho sanoi tänään Ilta-Sanomien Haapala-tv:ssä.
Tämänpäiväisessä puheenvuorossaan eduskunnan kyselytunnilla Halla-aho kuvasi Venäjän hallinnon toimivan rikollisesti, niin moraalisesti kuin myös kansainvälisen lain silmissä. Halla-aho avaa lausuntoaan.
&#8211; Minun on vaikea keksiä näkökulmaa, jossa Venäjän hallintoa ei voitaisi katsoa rikolliseksi, sillä kansainvälinen laki katsoo hyökkäyssodan rikokseksi rauhaa vastaan. Tämä oli myös syytekohta ja tuomion peruste muun muassa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%BCrnbergin_oikeudenk%C3%A4ynnit">Nürnbergin oikeudenkäynnissä</a> ja Tokion oikeudenkäynnissä sodan jälkeen.
Halla-aho kuitenkin katsoo, että ukrainalaisten maanpuolustustahto on tänä päivänä oleellisesti parempi kuin vielä vuonna 2014.
&#8211; Olennaista on, että ovatko valtiojohto ja sotilasjohto organisoineet puolustuksen niin, että se ei ole lamautunut Venäjän ensi-iskuista. Jos Ukrainalla on aito mahdollisuus puolustautua, olen varma, että Ukraina myös puolustaa itseään.
<h4>Myöntyväisyydellä saadaan vain pahaa aikaan</h4>
Laajan kielitaidon hallitseva sekä myös Ukrainan historiaa ja kulttuuria tunteva Halla-aho aloitti tänään eduskuntapuheenvuoronsa toivottamalla <a href="https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-toivotti-voimaa-ukrainan-kansalle-venajan-hallinto-on-rikollinen-niin-moraalisesti-kuin-myos-kansainvalisen-lain-silmissa/">ukrainan kielellä</a> voimaa Ukrainan kansalle tänä kauheana päivänä.
Halla-aho katsoo, että Ukrainan kriisi on muiltakin osin edennyt samaan tapaan kuin 1930-luvun lopulla.
&#8211; Toivon, että nyt ymmärrettäisiin, että myöntyväisyydellä saadaan lopulta vain enemmän pahaa aikaiseksi. Samaan aikaan muu maailma, EU, Nato ja Yhdysvallat ovat kuitenkin haluttomia ryhtymään kovin radikaaleihin toimenpiteisiin. Selvää toki on, että kun vastassa on Venäjän kaltainen pidäkkeetön ydinasevalta, niin sotilaalliset toimet Putinin pysäyttämiseksi voitaneen sulkea pois laskuista.
Pakotepolitiikalta Venäjää kohtaan Halla-aho ei ihmeitä odota.
&#8211; On tehty jotain, mutta ei kuitenkaan ole isketty Venäjän energiateollisuuteen katkaisemalla raaka-aineiden kuljetuksia. Syy on selvä, eli pakotteet sattuisivat myös meihin. Pelkään kuitenkin sitä, että mitä pidemmälle toimia lykätään, sitä tuskallisempia seuraukset meille kaikille ovat.
Halla-aho katsoo, että pakotteilla on muutenkin vaikea vaikuttaa Venäjän toimintaan.
&#8211; Venäläisten kyky sietää epämukavuutta on suurempi verrattuna länsimaisiin ihmisiin niin kauan kuin he (venäläiset) kokevat, että he kärsivät hyväksyttävän tavoitteen vuoksi.
<h4>Mitkä ovat Venäjän tavoitteet?</h4>
Suuri kysymys on, mitkä ovat Venäjän tavoitteet. Vladimir Putinin ajatukset ovat edelleen arvoitus, sillä ulostulojensa perusteella Putin näyttäisi toimivan lähes irrationaalisesti. Ei ole selvää, riittääkö Putinille Donetskin ja Luhanskin kapinallisalueiden haltuun ottaminen vai tavoitteleeko Putin koko Ukrainaa.
Halla-aho uskoo, että jopa Venäjällä ymmärretään, että Ukrainan läntisten osien hallussapito olisi Venäjälle itselleenkin painajainen.
&#8211; Uskoisin, että Venäjän tavoitteet ovat rajoitetumpia, mutta vaikea sanoa. Yleensä Venäjän kanssa on syytä vain katsoa, mitä se tekee, eikä niinkään kuunnella, mitä Venäjä sanoo.
Epäselvää myös on, missä määrin Putinin on otettava huomioon Venäjän kansan reaktio omaa hallintoaan kohtaan.
Halla-aho uskoo, että venäläisten iäkkäämmällä kansanosalla on enemmän ymmärrystä Putinin sotapolitiikalle, koska moni vanhemmasta sukupolvesta kokee Ukrainan olemassaolon ongelmalliseksi.
&#8211; Toivon mukaan nuorempien sukupolvien ajattelussa olisi tapahtunut muutos, ja he olisivat pystyneet irtautumaan tällaisesta ajattelumallista.
<h4>Putin voi käyttää uudelleen samoja tekosyitä hyökkäykselle</h4>
Halla-aho katsoo, että Venäjän kehitys on viimeisten 20 vuoden aikana mennyt koko ajan huonompaan suuntaan. Halla-aho arvioi, että Suomen ja Venäjän suhteet eivät tästä enää palaa ennalleen.
&#8211; Suomi ei voi suhtautua entiseen tapaan naapuriin, joka on sellainen kuin Venäjä tällä hetkellä on osoittanut olevansa. Venäjällä voi olla naapurimaidensa suhteen suunnitelmia, jotka eivät riipu siitä, mitä ratkaisuja naapurissa tehdään.
Halla-aho pohtii Putinin esittämiä tekosyitä hyökkäykselle Ukrainaan ja huomauttaa, että samoja verukkeita voisi käyttää myöhemminkin.
&#8211; Putin on perustellut invaasiota muun muassa sillä, että Ukraina saattaa tulla Naton jäseneksi, jolloin sinne sijoitettaisiin Naton aseistusta. Sama argumentti pätee myös Suomeen, koska on aina se vaara, että Suomi liittyy Natoon, jolloin Venäjän näkemyksen mukaan tänne voitaisiin sijoittaa Naton joukkoja ja tekniikkaa, jolloin Suomi uhkaisi Pietarin turvallisuutta.
Halla-aho muistuttaa, että Venäjän ajatteluun on pitkään kuulunut puskurivyöhykkeiden ylläpitäminen.
&#8211; Venäjä pyrkii rakentamaan ympärilleen kerroksittain puskureita suojaamaan Venäjän aluetta. Tässä katsannossa Ukraina on osa sitä.
Katso Ilta-Sanomien Haapala-TV:n lähetys <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000008640781.html">täältä</a> &gt;

Halla-aho: Kriisi Ukrainassa edennyt samaan tapaan kuin 1930-luvun lopulla – ”Ylivoimainen hyökkääjä perustelee hyökkäyssotaa itsepuolustuksella”

pakotepolitiikka

Epätoivon vastalääke on toiminta – Junnila vetosi Etyjin yleiskokouksessa tiukemman pakotepolitiikan puolesta

Halla-aho: Kriisi Ukrainassa edennyt samaan tapaan kuin 1930-luvun lopulla – ”Ylivoimainen hyökkääjä perustelee hyökkäyssotaa itsepuolustuksella”

Uusimmat

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Keskustan maahanmuuttopolitiikka hämärtyy: Vielä viime vuonna kepu vaati 40 000 uutta maahanmuuttajaa Suomeen vuosittain, nyt numeroita peitellään

Nieminen: Kela-lain uudistus suojaa henkilöstön ja turvaa työrauhan

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Kolumni: Vaihtoehtobudjetit – demokratian pakollinen teatteri vai politiikan totuuden hetki?

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Saksan vasemmistopuolue vaatii äänioikeutta myös pakolaisille

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Tuulivoima jakaa saksalaisia ja sen riskejä vähätellään

Viikon suosituimmat

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Vihreiden kunta- ja aluevaaliehdokas maahanmuuttotutkimuksen takana – Lehtinen ja valtiovarainministeriön finanssineuvos lyttäävät tutkimuksen

Antikainen: Marinin hallitus toi ISIS-äidit Suomeen – perussuomalaiset laittaa heidät vastuuseen

Bensan hinta laskee taas – eduskunta hyväksyi polttoaineiden verotuksen keventämisen

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Purra: On syytä varautua siihen, että Suomi joutuu liiallisen alijäämän menettelyyn heti alkuvuodesta

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025