Halla-aho: Kriisi Ukrainassa edennyt samaan tapaan kuin 1930-luvun lopulla – ”Ylivoimainen hyökkääjä perustelee hyökkäyssotaa itsepuolustuksella”

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että Venäjän lähdettyä toteuttamaan sotapolitiikkaansa Ukrainassa Suomen ja Venäjän suhteet eivät enää palaa ennalleen. ”Suomi ei voi suhtautua entiseen tapaan naapuriinsa, joka on sellainen kuin Venäjä tällä hetkellä on osoittanut olevansa”, Halla-aho sanoi tänään Ilta-Sanomien Haapala-tv:ssä.

Venäjän joukkojen tunkeutuminen Ukrainaan alkoi tänään. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Jussi Halla-aho kuvaa omaa tunnelmaansa synkäksi. Halla-aho ei kuitenkaan varsinaisesti yllättynyt tilanteen kehittymisestä.

– Irvokasta tässä on se, että Venäjän toiminta ja hyökkäystä edeltänyt diplomaattinen teatteri tuo mieleen Hitlerin hyökkäyksen Puolaan syksyllä 1939 ja sitä edeltäneen retoriikan. Ylivoimainen hyökkääjä siis perustelee hyökkäyssotaa itsepuolustuksella, Halla-aho sanoi tänään Ilta-Sanomien Haapala-tv:ssä.

Tämänpäiväisessä puheenvuorossaan eduskunnan kyselytunnilla Halla-aho kuvasi Venäjän hallinnon toimivan rikollisesti, niin moraalisesti kuin myös kansainvälisen lain silmissä. Halla-aho avaa lausuntoaan.

– Minun on vaikea keksiä näkökulmaa, jossa Venäjän hallintoa ei voitaisi katsoa rikolliseksi, sillä kansainvälinen laki katsoo hyökkäyssodan rikokseksi rauhaa vastaan. Tämä oli myös syytekohta ja tuomion peruste muun muassa Nürnbergin oikeudenkäynnissä ja Tokion oikeudenkäynnissä sodan jälkeen.

Halla-aho kuitenkin katsoo, että ukrainalaisten maanpuolustustahto on tänä päivänä oleellisesti parempi kuin vielä vuonna 2014.

– Olennaista on, että ovatko valtiojohto ja sotilasjohto organisoineet puolustuksen niin, että se ei ole lamautunut Venäjän ensi-iskuista. Jos Ukrainalla on aito mahdollisuus puolustautua, olen varma, että Ukraina myös puolustaa itseään.

Myöntyväisyydellä saadaan vain pahaa aikaan

Laajan kielitaidon hallitseva sekä myös Ukrainan historiaa ja kulttuuria tunteva Halla-aho aloitti tänään eduskuntapuheenvuoronsa toivottamalla ukrainan kielellä voimaa Ukrainan kansalle tänä kauheana päivänä.

Halla-aho katsoo, että Ukrainan kriisi on muiltakin osin edennyt samaan tapaan kuin 1930-luvun lopulla.

– Toivon, että nyt ymmärrettäisiin, että myöntyväisyydellä saadaan lopulta vain enemmän pahaa aikaiseksi. Samaan aikaan muu maailma, EU, Nato ja Yhdysvallat ovat kuitenkin haluttomia ryhtymään kovin radikaaleihin toimenpiteisiin. Selvää toki on, että kun vastassa on Venäjän kaltainen pidäkkeetön ydinasevalta, niin sotilaalliset toimet Putinin pysäyttämiseksi voitaneen sulkea pois laskuista.

Pakotepolitiikalta Venäjää kohtaan Halla-aho ei ihmeitä odota.

– On tehty jotain, mutta ei kuitenkaan ole isketty Venäjän energiateollisuuteen katkaisemalla raaka-aineiden kuljetuksia. Syy on selvä, eli pakotteet sattuisivat myös meihin. Pelkään kuitenkin sitä, että mitä pidemmälle toimia lykätään, sitä tuskallisempia seuraukset meille kaikille ovat.

Halla-aho katsoo, että pakotteilla on muutenkin vaikea vaikuttaa Venäjän toimintaan.

– Venäläisten kyky sietää epämukavuutta on suurempi verrattuna länsimaisiin ihmisiin niin kauan kuin he (venäläiset) kokevat, että he kärsivät hyväksyttävän tavoitteen vuoksi.

Mitkä ovat Venäjän tavoitteet?

Suuri kysymys on, mitkä ovat Venäjän tavoitteet. Vladimir Putinin ajatukset ovat edelleen arvoitus, sillä ulostulojensa perusteella Putin näyttäisi toimivan lähes irrationaalisesti. Ei ole selvää, riittääkö Putinille Donetskin ja Luhanskin kapinallisalueiden haltuun ottaminen vai tavoitteleeko Putin koko Ukrainaa.

Halla-aho uskoo, että jopa Venäjällä ymmärretään, että Ukrainan läntisten osien hallussapito olisi Venäjälle itselleenkin painajainen.

– Uskoisin, että Venäjän tavoitteet ovat rajoitetumpia, mutta vaikea sanoa. Yleensä Venäjän kanssa on syytä vain katsoa, mitä se tekee, eikä niinkään kuunnella, mitä Venäjä sanoo.

Epäselvää myös on, missä määrin Putinin on otettava huomioon Venäjän kansan reaktio omaa hallintoaan kohtaan.

Halla-aho uskoo, että venäläisten iäkkäämmällä kansanosalla on enemmän ymmärrystä Putinin sotapolitiikalle, koska moni vanhemmasta sukupolvesta kokee Ukrainan olemassaolon ongelmalliseksi.

– Toivon mukaan nuorempien sukupolvien ajattelussa olisi tapahtunut muutos, ja he olisivat pystyneet irtautumaan tällaisesta ajattelumallista.

Putin voi käyttää uudelleen samoja tekosyitä hyökkäykselle

Halla-aho katsoo, että Venäjän kehitys on viimeisten 20 vuoden aikana mennyt koko ajan huonompaan suuntaan. Halla-aho arvioi, että Suomen ja Venäjän suhteet eivät tästä enää palaa ennalleen.

– Suomi ei voi suhtautua entiseen tapaan naapuriin, joka on sellainen kuin Venäjä tällä hetkellä on osoittanut olevansa. Venäjällä voi olla naapurimaidensa suhteen suunnitelmia, jotka eivät riipu siitä, mitä ratkaisuja naapurissa tehdään.

Halla-aho pohtii Putinin esittämiä tekosyitä hyökkäykselle Ukrainaan ja huomauttaa, että samoja verukkeita voisi käyttää myöhemminkin.

– Putin on perustellut invaasiota muun muassa sillä, että Ukraina saattaa tulla Naton jäseneksi, jolloin sinne sijoitettaisiin Naton aseistusta. Sama argumentti pätee myös Suomeen, koska on aina se vaara, että Suomi liittyy Natoon, jolloin Venäjän näkemyksen mukaan tänne voitaisiin sijoittaa Naton joukkoja ja tekniikkaa, jolloin Suomi uhkaisi Pietarin turvallisuutta.

Halla-aho muistuttaa, että Venäjän ajatteluun on pitkään kuulunut puskurivyöhykkeiden ylläpitäminen.

– Venäjä pyrkii rakentamaan ympärilleen kerroksittain puskureita suojaamaan Venäjän aluetta. Tässä katsannossa Ukraina on osa sitä.

Katso Ilta-Sanomien Haapala-TV:n lähetys täältä >