Perussuomalainen 2/2025

Päivän pointti: Ei ihme, että SDP kosiskelee vaalikansaa arabiaksi, somaliksi, persiaksi ja jopa kasakan käyttämällä kielellä – syy on juuri se, minkä ajattelitkin sen olevan

Turistit ottivat oikeuden omiin käsiinsä ja työnsivät laittomat maahantulijat takaisin merelle – katso video!

Hirvikolarit kasvussa – Ari Koponen: ”Mieluummin hirvi lautasella, kuin yhdenkään ihmisen hautajaiset”

Vigelius: Suomella ei ole varaa hyväntekeväisyysmaahanmuuttoon

Sanna Antikainen ex-sisäministeri Krista Mikkoselle: Suomella ei ole varaa olla koko maailman sosiaalitoimisto – ”Kannattaisi herätä todellisuuteen, että rahat on loppu ja maksajien mitta täysi”

Reijonen kritisoi SDP:n monikielisiä vaaliohjelmia: ”Ei yllättänyt”

Tutkimus: SDP ylivoimaisesti suosituin puolue vieraskielisten keskuudessa

Terrorismin palkitseminen ei tuo rauhaa – Garedew: ”Palestiinan tunnustaminen olisi virhe”

Riikka Purra: Eurojäsenyys on maamme suurimpia virheitä

Antikainen: Vasemmistoliitto on Euroopassa putinistien kaveri

Maahanmuuttajaperheelle yli 4 000 euroa puhtaana käteen – Lehtinen: Tuollaisiin palkkasummiin on haastavaa päästä suomalaisellekin

Sofia Virta sai iltapäivälehdiltä toivomansa faktantarkistuksen – tulos tuskin miellyttää

IL-kohuselvitys avasi vieraskielisille syydettävää massiivista Kela-rahamäärää, mutta kokonaisuus on vielä tuplaten pahempi – Purra: ”Kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva vääjäämätön”

Hyvinvointialue majoittaa maahanmuuttajia miljoonahuvilassa Tampereella – Vigelius: ”Käsittämätöntä”

Yleisradiolta meni kaikki pieleen Lontoon suurmielenosoituksen uutisoinnissa

Kolmannen sektorin poliittisiin hillotolppiin hupenee useita kymmeniä miljoonia euroja veronmaksajien rahaa – helsinkiläinen PS-varavaltuutettu keräsi järkyttävän listan

Oliko Lontoon jättimäisellä maahanmuuton vastaisella marssilla 100 000 vai miljoona mielenosoittajaa – katso video ja arvioi itse

Mielipide: Äärivasemmiston uhka on otettava vakavasti

Tavallinen kansa suree, vasemmistolaiset riemuitsevat Charlie Kirkin kuolemasta – salamurhaaja yhä karkuteillä

Mediat: Charlie Kirkin murhasta epäilty mies asui transseksuaalin kanssa

Pariisin terrori-isku 2015

Pariisin vuoden 2015 terrori-iskua käsitellään nyt oikeudessa lähes kuusi vuotta tapahtuneen jälkeen. Yhdeksästä iskuihin osallistuneesta Isis-terroristista vain yksi on saatu oikeuden eteen. Jättioikeudenkäynnin odotetaan kestävän yhdeksän kuukautta. Oikeudenkäynti on osaltaan myös terapiaa koko Ranskan kansalle. 
Marraskuussa 2015 Pariisissa tehtiin useiden terrori-iskujen sarja. Isis-terroristit iskivät Bataclan-konserttisalin lisäksi jalkapalloareenalle ja useisiin ravintoloihin eri puolilla kaupunkia. Iskut vaativat yhteensä 130 kuolonuhria. Niihin osallistui yhdeksän Isis-terroristia.
Iskuista epäilty Salah Abdeslam ehti paeta Belgiaan, jossa hänet vangittiin muutamia kuukausia myöhemmin. Yli viisi vuotta kestäneen tutkintavankeutensa aikana hän ei ole sanonut kuulustelijoilleen juuri mitään, kertoo <a href="https://news.sky.com/story/paris-attacks-suspect-salah-abdeslam-tells-court-the-deaths-of-130-people-were-nothing-personal-12408861">Sky News</a>.
Kosto Ranskan ilmaiskuista Isis-kohteisiin
Keskiviikkona alkaneessa oikeudenkäynnissä Abdeslam vihdoin avautui Pariisin terrori-iskujen taustoista. Hän kertoo, että iskut tehtiin kostona niistä ilmaiskuista, joita Ranska oli tehnyt Isis-järjestöä vastaan Syyriassa ja Irakissa.
&#8211; Me taistelimme Ranskaa vastaan ja kohdistimme hyökkäyksemme Ranskan siviiliväestöön. Siinä ei ollut mitään henkilökohtaista heitä vastaan, Salah Abdeslam selitti oikeudessa.
Tuloksena oli Ranskan historian vakavin väkivallanteko toisen maailmansodan jälkeen. Kuolleita oli 130 ja haavoittuneita oli useita satoja.
Useimmat terroristit kuolivat itsemurhaiskuissa
Iskuihin osallistuneista terroristeista useimmat kuolivat itsemurhapommituksissa tai tulitaistelussa poliisin kanssa. Abdeslam on ainoa varsinaisiin iskuihin osallistuneista, joka jäi henkiin. Hän kyyditsi kolme itsemurhapommittajaa jalkapalloareenalle ja jatkoi sitten autolla matkaa paikkaan, jossa hänen piti tehdä oma itsemurhaiskunsa metroasemalle.
Abdeslam <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-58472506">väitti</a> muuttaneensa mielensä viime hetkellä. Poliisin teknisen tutkinnan mukaan hänen itsemurhaliivinsä ei ollut toimintakuntoinen, joten on mahdollista, että hän yritti räjäyttää itsensä ja siinä epäonnistuttuaan pakeni kotikaupunkiinsa Brysseliin. Hänen lisäkseen oikeuden edessä on parikymmentä syytettyä, joita epäillään eri asteisesta avunannosta terrori-iskuihin.
Jättioikeudenkäynti on osa kansakunnan surutyötä
Pariisin oikeustalon tiloja on jouduttu remontoimaan jättioikeudenkäyntiä varten. Oikeudenkäyntiin osallistuu 300 juristia ja asianomistajia on 1800. Nämä pari tuhatta ihmistä ovat iskuissa haavoittuneita tai iskuissa kuolleiden omaisia.
Oikeudenkäynnissä on tarkoitus antaa jokaiselle uhrille ja omaiselle mahdollisuus päästä kertomaan oma tarinansa oikeuden edessä. Pelkästään näihin asianomistajien kuulemisiin on varattu viisi viikkoa. Jättioikeudenkäynnissä on siis osaltaan kyse koko kansakunnan surutyöstä.

Pariisin terroristi: ”Ei mitään henkilökohtaista” – Bataclanin terrori-iskua puidaan nyt oikeudessa

Vuosia kestänyt poliittinen vaino Ranskan suosituinta oppositiopoliitikkoa kohtaan päättyi viime viikolla, kun tuomioistuin totesi, että Isis-terroristijärjestön rikoksista kertominen ei ole rikos. Terrorismin uhrien kuvien levittämisen katsottiin kuuluvan sananvapauden piiriin. 
Ranskan Kansallisen liittouman puheenjohtaja Marine Le Peniin kohdistunut, vuosia kestänyt oikeusprosessi saatiin vihdoin päätökseen viime viikolla, kun tuomioistuin <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-56977770">vapautti</a> Le Penin ja hänen puoluetoverinsa Gilbert Collardin vihapuhesyytteistä. Syytteet nostettiin vuonna 2018.
Taustalla Pariisin terrori-isku vuonna 2015
Oikeusprosessin taustalla on loppuvuodesta 2015 käyty Twitter-keskustelu, jossa toimittaja Jean-Jacques Bourdin <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-56015755">vertasi</a> Le Penin puoluetta Isis-terroristijärjestöön. Pariisissa oli hieman aikaisemmin tapahtunut yli 130 kuolonuhria vaatinut islamilainen terrori-isku Bataclan-konserttisaliin.
Le Pen piti toimittajan vertausta tietenkin asiattomana ja postasi vastaukseksi kolme kuvaa Isis-terroristien murhaamista ihmisistä saatetekstillä &#8221;tässä sinulle Isistä&#8221;. Myös Le Penin puoluetoveri Collard vastasi toimittajalle saman tyylisellä kuvalla.
Ranskassa voimassa olevan lainsäädännön mukaan &#8221;terrorismiin kiihottavien&#8221; kuvien levittäminen on kiellettyä vihapuhetta. Vuonna 2018 Le Pen joutui siis syytteeseen siitä, että hän oli &#8221;levittänyt väkivaltaa sisältäviä kuvia, jotka loukkaavat ihmisarvoa&#8221;. Käytännössä siis Isis-terroristijärjestön hirmuteoista kertomista pidettiin yllyttämisenä terrorismiin.
Parlamentaarinen syytesuoja poistettiin
Osana oikeusprosessia sekä europarlamentti että Ranskan parlamentti poistivat Le Penin syytesuojan. Parlamentin alahuoneen puhemies <a href="https://www.rfi.fr/en/france/20171109-le-pen-accused-playing-victim-after-parliamentary-immunity-lifted">syytti</a> Le Peniä uhriutumisesta ja parlamentaarisen syytesuojan takana piilottelusta. Le Pen puolestaan on pitänyt syytettä alusta asti pelkkänä poliittisena ajojahtina.
&#8211; Parempi olla Syyriasta palaavat jihadisti kuin kansanedustaja, joka kertoo Isis-järjestön hirmuteoista. Jihadistilla on pienempi mahdollisuus joutua oikeuden eteen, Le Pen kommentoi syytesuojan poistamista.
Pakotettiin psykiatrisiin testeihin
Osana syyteprosessia Marine Le Pen <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-45590963">määrättiin</a> psykiatrisiin testeihin. Tuomari halusi psykiatrin tutkivan, kärsiikö Le Pen mielisairaudesta ja onko hän &#8221;kykenevä ymmärtämään puhetta ja vastaamaan kysymyksiin&#8221;.
&#8211; Aivan hullua. Tämä hallinto alkaa olla todella pelottava, Le Pen <a href="https://twitter.com/MLP_officiel/status/1042702901783785472">kommentoi</a> Twitterissä tuomioistuimen hänelle lähettämää määräystä.
Vuosia kestäneen prosessin päätteeksi tuomioistuin kuitenkin totesi, että Le Penin postaamat kuvat kuuluivat sananvapauden piiriin, koska niiden levittämisen motiivina ei ollut esittää terroristista väkivaltaa hyväksyttävässä valossa.
Tiukat presidentinvaalit tulossa vuoden päästä
Marine Le Pen oli vuoden 2017 presidentinvaaleissa vastakkain Emmanuel Macronin kanssa vaalien toisella kierroksella. Tuolloin kaikki muut puolueet liittoutuivat odotetusti Macronin taakse kakkoskierroksella. Macron voitti saaden 66 prosenttia äänistä.
Vuoden 2022 presidentinvaaleissa odotetaan samaa asetelmaa, mutta nyt Le Penille <a href="https://hallinta.suomenuutiset.fi/marine-le-pen-financial-timesille-emme-halua-jarjestaa-vallankumousta-vaan-palata-maalaisjarjen-kayttoon/">ennustetaan</a> selvästi parempaa kannatusta. Reilu vuosi sitten järjestetyn kannatuskyselyn mukaan kakkoskierroksen luvut olisivat Macronille 55 ja Le Penille 45 prosenttia.

Marine Le Pen vapautettiin vihapuhesyytteestä – postasi kuvia Isis-terroristien uhreista