Pariisin terroristi: “Ei mitään henkilökohtaista” – Bataclanin terrori-iskua puidaan nyt oikeudessa

Pariisin vuoden 2015 terrori-iskua käsitellään nyt oikeudessa lähes kuusi vuotta tapahtuneen jälkeen. Yhdeksästä iskuihin osallistuneesta Isis-terroristista vain yksi on saatu oikeuden eteen. Jättioikeudenkäynnin odotetaan kestävän yhdeksän kuukautta. Oikeudenkäynti on osaltaan myös terapiaa koko Ranskan kansalle.

Marraskuussa 2015 Pariisissa tehtiin useiden terrori-iskujen sarja. Isis-terroristit iskivät Bataclan-konserttisalin lisäksi jalkapalloareenalle ja useisiin ravintoloihin eri puolilla kaupunkia. Iskut vaativat yhteensä 130 kuolonuhria. Niihin osallistui yhdeksän Isis-terroristia.

Iskuista epäilty Salah Abdeslam ehti paeta Belgiaan, jossa hänet vangittiin muutamia kuukausia myöhemmin. Yli viisi vuotta kestäneen tutkintavankeutensa aikana hän ei ole sanonut kuulustelijoilleen juuri mitään, kertoo Sky News.

Kosto Ranskan ilmaiskuista Isis-kohteisiin

Keskiviikkona alkaneessa oikeudenkäynnissä Abdeslam vihdoin avautui Pariisin terrori-iskujen taustoista. Hän kertoo, että iskut tehtiin kostona niistä ilmaiskuista, joita Ranska oli tehnyt Isis-järjestöä vastaan Syyriassa ja Irakissa.

– Me taistelimme Ranskaa vastaan ja kohdistimme hyökkäyksemme Ranskan siviiliväestöön. Siinä ei ollut mitään henkilökohtaista heitä vastaan, Salah Abdeslam selitti oikeudessa.

Tuloksena oli Ranskan historian vakavin väkivallanteko toisen maailmansodan jälkeen. Kuolleita oli 130 ja haavoittuneita oli useita satoja.

Useimmat terroristit kuolivat itsemurhaiskuissa

Iskuihin osallistuneista terroristeista useimmat kuolivat itsemurhapommituksissa tai tulitaistelussa poliisin kanssa. Abdeslam on ainoa varsinaisiin iskuihin osallistuneista, joka jäi henkiin. Hän kyyditsi kolme itsemurhapommittajaa jalkapalloareenalle ja jatkoi sitten autolla matkaa paikkaan, jossa hänen piti tehdä oma itsemurhaiskunsa metroasemalle.

Abdeslam väitti muuttaneensa mielensä viime hetkellä. Poliisin teknisen tutkinnan mukaan hänen itsemurhaliivinsä ei ollut toimintakuntoinen, joten on mahdollista, että hän yritti räjäyttää itsensä ja siinä epäonnistuttuaan pakeni kotikaupunkiinsa Brysseliin. Hänen lisäkseen oikeuden edessä on parikymmentä syytettyä, joita epäillään eri asteisesta avunannosta terrori-iskuihin.

Jättioikeudenkäynti on osa kansakunnan surutyötä

Pariisin oikeustalon tiloja on jouduttu remontoimaan jättioikeudenkäyntiä varten. Oikeudenkäyntiin osallistuu 300 juristia ja asianomistajia on 1800. Nämä pari tuhatta ihmistä ovat iskuissa haavoittuneita tai iskuissa kuolleiden omaisia.

Oikeudenkäynnissä on tarkoitus antaa jokaiselle uhrille ja omaiselle mahdollisuus päästä kertomaan oma tarinansa oikeuden edessä. Pelkästään näihin asianomistajien kuulemisiin on varattu viisi viikkoa. Jättioikeudenkäynnissä on siis osaltaan kyse koko kansakunnan surutyöstä.