Suomen Uutiset kysyi ulkoministeriöstä, kuinka paljon, mihin tarkoituksiin ja minne veronmaksajien rahaa al-Hol-operaatiossa on kohdistettu tai maksettu. Ulkoministeriön tietohallintopäällikön Jyrki Paloposken mukaan yksilöityjen tietojen luovuttaminen saattaisi vaarantaa ministeriön avustustoiminnassa mukana olevien henkilöiden turvallisuuden ja heikentää toiminnan edellytyksiä Syyriassa.

Ulkoministeriön mukaan 11. tammikuuta mennessä Syyrian al-Holin vankileirillä olleiden, suomalaisiksi väitettyjen henkilöiden kuljettamiseen Suomeen on käytetty 297 000 euroa. Suomeen saapui vain muutamaa päivää ennen joulua valtion avustamana kuusi lasta ja kaksi naista al-Holista. Tätä aiemmin al-Holista oli saapunut Suomeen kaksi lasta.

Ulkoministeriön sisältö- ja viestintäasiantuntija Pekka Shemeikka kertoi joulun alla Yleisradiolle, että noin 180 000 euroa, on käytetty välillisiin kustannuksiin, joita ovat esimerkiksi viranomaisvalmiuden ylläpito, kansainvälinen yhteydenpido ja turvallisuuskulut. Ulkoministeriön mukaan suomalaisten kotiuttamisesta ja avustamisesta oli joulukuuhun mennessä kertynyt valtiolle, eli veronmaksajille noin 89 000 euron kustannukset.

Ulkoministeriön mukaan al-Holilaisille on myös annettu rahaa lainaksi ”joitakin tuhansia euroja” matkakustannuksiin. Ulkoministeriö ei kuitenkaan kerro millaisella maksuajalla ja korolla lainat on myönnetty.

Rahojen käytöstä tiedotetaan myöhemmin

Suomen Uutiset kysyi ulkoministeriöstä tarkempaa laskelmaa, josta olisi käynyt ilmi yksilöidysti ja kohdistetusti, mihin tarkoituksiin ja minne veronmaksajien rahaa al-Hol-operaatiossa on kohdistettu tai maksettu, mukaan lukien al-Holista Suomeen palanneiden henkilöiden matkakustannuksiin ja muihin menoihin käytetyt rahavarat.

Ulkoministeriö ilmoitti ainoastaan kokonaiskustannusten summan, 297 000 euroa, eikä vastausta saatu siihen, miten rahoja on käytetty. Ulkoministeriön tietohallintopäällikön Jyrki Paloposken mukaan tietojen luovuttaminen saattaisi vaarantaa ministeriön avustustoiminnassa mukana olevien henkilöiden turvallisuuden ja heikentää toiminnan edellytyksiä Syyriassa.

– Ulkoministeriö pyrkii varmistamaan mahdollisesti tulevan avustustoiminnan edellytysten säilymisen, eikä tule asettamaan virkamiehiään tai Suomen Syyriassa olevia kansalaisia vaaraan, Paloposki sanoo.

Hän lisää, että al-Holissa olleiden avustamisesta koituneista kustannuksista tiedotetaan tarkemmin, kun 20.12. toteutetun kotiutuksen tarkat kustannukset ovat selvinneet

Ulkoministeriö vetoaa julkisuuslakiin

Kieltäytymisessään luovuttaa yksityiskohtaisempaa tietoa al-Hol-rahojen käytöstä ministeriö vetoaa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain, eli julkisuuslain 24 pykälän 1 momentin kohtaan 7, jonka mukaan henkilöiden, rakennusten, laitosten, rakennelmien sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien turvajärjestelyjä koskevat ja niiden toteuttamiseen vaikuttavat asiakirjat ovat salassa pidettäviä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna turvajärjestelyjen tarkoituksen toteutumista.

Suomessa viranomaisen asiakirjat ovat lähtökohtaisesti aina julkisia. Näin ollen jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta. Julkisuuslain 24 pykälässä kuitenkin säädetään poikkeuksista asiakirjajulkisuuteen. Pykälä on otsikoitu: Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat. Säännöksessä luetellaan asiakirjoja, joiden julkisuutta on joko rajoitettu tai kokonaan estetty. Useisiin julkisuuslain 24 pykälässä lueteltuihin salausperusteisiin liittyy niin sanottu vahinkoedellytyslauseke, eli tietoa ei saa antaa, jos siitä seuraisi vahinkoa tai muuta haittaa esimerkiksi valtiolle, yksityiselle henkilölle, kansalliselle turvallisuudelle tai muulle intressille.

Julkisuuslaista johtuen myös esimerkiksi turvapaikanhakijan asemaa koskevat asiakirjat ovat yleensä aina salaisia. Lain 24 pykälän 1 momentin 24 kohdan perusteella salaisia ovat asiakirjat jotka koskevat kansainvälisen suojelun tarvetta, ulkomaalaisen maahantulon edellytyksiä ja maassa oleskeluoikeutta tai niiden perustetta taikka Suomen kansalaisuuden saamista tai menettämistä taikka kansalaisuusaseman määrittämistä, jos ei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna asianosaisen tai hänen läheisensä turvallisuutta.

Miksei lasten tuominen ilman äitejään muka onnistu?

Ulkoministeriön erityisedustaja Jussi Tanner lausui joulukuussa ulkoministeriön tiedotustilaisuudessa, että lasten kotiuttaminen al-Holista ilman lasten äitejä ei olisi ollut mahdollista. Tannerin mukaan paikalliset viranomaiset eivät suostuisi lasten erottamiseen näiden äideistä paikan päällä.

Tannerin väite ei ole uskottava siihen nähden, että esimerkiksi Ranska on onnistunut tuomaan al-Holista lapsia ilman aikuisia. Ranskan linjan mukaan aikuisten naisten on jäätävä Syyriaan vastaamaan mahdollisista rikoksistaan. Tanska puolestaan ei myönnä Isisin riveihin liittyneille tanskalaisille lupaa palata maahan edes heidän lastensa paluun mahdollistamiseksi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra epäilee, onko Suomi edes yrittänyt yrittänyt velvoittaa al-Hol-naisia, jotta vain lapset olisivat päässeet Suomeen. Purran mukan Suomen päätös tuoda naiset Suomeen on poikkeuksellinen.

– Monilta muilta mailta, kuten Ranskalta, on hyvin onnistunut se, että vain lapset tuodaan, Purra sanoi aiemmin.

Al-Hol-operaatioon liittyy rahasotkujen lisäksi muitakin epäselvyyksiä ja tiedon pimittämistä. Tiedossa esimerkiksi ei ole, miten on varmistuttu leirillä olevien, Suomeen lennätettävien henkilöiden kansalaisuudesta.

Vankileiriltä Suomeen saapuvat huolestuttavat myös yleisen turvallisuuden kannalta. Suojelupoliisin mukaan Syyrian konfliktialueelta palaavat henkilöt todennäköisesti lisäävät Suomeen kohdistuvaa terrorismin uhkaa.

SUOMEN UUTISET