Angry Birds-pelin kehittäjän uusi bisnes: Rahastaa kuntia tuomalla Aasiasta Suomeen opiskelijoita – kulut lankeavat veronmaksajille

Angry Birds -pelin kehittäjänä tunnettu Peter Vesterbacka on löytänyt Suomen toisen asteen oppilaitosten opiskelijakadossa markkinaraon. Vesterbackan uusi yhtiö pyrkii hyödyntämään tilannetta tuomalla maksua vastaan Suomeen lapsia kaukomailta. Liikeneuvottelut Suomen kunnissa ovat jo alkaneet.

Toisen asteen opiskelijoiden määrän ennustetaan vähenevän tulevaisuudessa Suomessa, mikä saattaa jatkossa johtaa lukio-opetuksen lakkauttamispäätöksiin eri puolilla maata.

Angry Birds -pelin kehittäjänä tunnettu Peter Vesterbacka on havainnut opiskelijakadossa markkinaraon. Tällä viikolla mediassa on kerrottu Vesterbackan äskettäin perustaman Finest Future-konsulttiyhtiön suunnitelmista käynnistää opiskelijatuonti kaukomailta suomalaisiin lukioihin. Yleisradion mukaan Suomea uhkaa hidas nuorisokato.

Finest Future aikoo tuoda tänä vuonna Suomeen yhteensä vajaat sata lukio-opiskelijaa Uzbekistanista ja Vietnamista.

Vesterbackan yhtiön hankkeet ovat edistyneet pitkälle: oppilaskadosta kärsivässä Virolahden lukiossa saattaa aloittaa syksyllä 20 uzbekistanilaista opiskelijaa. Virolahden lukion rehtorin Jukka Taipaleen mukaan Uzbekistanilaisten opiskelijoiden saaminen olisi ”elinvoiman kannalta tärkeää”.

– Pitää kokeilla vähän kaikenlaista. Toivomme kovasti, että se toteutuisi ja opiskelijat valmistuisivat meiltä, Taipale sanoo Yleisradiolle.

Ulkomaisten opiskelijoiden haalimisessa Suomeen ansaintalogiikka on siinä, että Finest Future Oy laskuttaisi lukioilta 1000 euroa vuodessa jokaista opiskelijaa kohden jonka yhtiö onnistuu tuomaan Suomeen. Lukioiden, eli käytännössä kunnan veronmaksajien vastuulle kuitenkin jää opetuksen järjestäminen, opiskelumateriaalien hankkiminen, ruokailun järjestäminen sekä majoituksen järjestäminen.

Hankkeeseen liittyy epäselvyyksiä

Suomen Uutisten tietojen mukaan Finest Future on lähestynyt hankkeen tiimoilta useita kuntia ja käynyt alustavia neuvotteluja alaikäisten opiskelijoiden tuomisesta Aasiasta suomalaisiin lukioihin kuntien vastuulle.

Useissa kunnissa arvellaan, että kunnat olisivat saamassa ulkomaalaisista opiskelijoista tuloja ainakin valtionosuuksien muodossa, mutta tästä ei ole mitään varmuutta. Mikäli kunnat lähtevät Vesterbackan yhtiön hankkeeseen mukaan, ainoa varma hyötyjä on Finest Future -yhtiö, joka siis aikoo laskuttaa tonnin vuodessa jokaisesta Suomeen haalimastaan opiskelijasta.

Hankkeeseen liittyy useita epäselvyyksiä, kuten esimerkiksi se, voiko yksityinen yritys maksua vastaan välittää kolmansista maista alaikäisiä opiskelijoita suomalaisille koulutuksen järjestäjille, jotka ovat vastuussa kaikista kustannuksista. Asuminen ja eläminen on kallista. Suomeen saavuttuaan opiskelijat olisivat lähtökohtaisesti muutenkin kaikkien julkisten palvelujen ja etuuksien piirissä, joista kustannukset lankeavat veronmaksajille.

Hämäräksi myös jää, miten suomen kieltä osaamattomat uzbekistanilaiset tai vietnamilaiset ylipäätään voisivat mutkattomasti liittyä mukaan vaativaan suomenkieliseen lukio-opetukseen. Voidaan myös kysyä, onko asianmukaista, että yksityinen konsulttiyritys ryhtyy erottamaan toisella puolella maailmaa asuvia lapsia perheistään tarjoamalla ilmaista suomenkielistä opetusta ja elinkustannuksia suomalaisten veronmaksajien piikkiin.

Rahantuloa ei voi estää

Finest Future Oy on rekisteröity kaupparekisteriin viime vuoden syyskuussa, ja sen toimialana on liikkeenjohdon konsultointi. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Vesterbacka. Mikäli yhtiö saa bisneksensä pyörimään opiskelijoiden haalimisesta Suomeen, rahantuloa ei voi estää. Ilmaisten palvelujen piiriin tulijoita riittää maailmalla loputtomasti varsinkin, kun tulijat ovat Suomessa oikeutettuja kaikkiin veronmaksajien kustantamiin etuuksiin ja palveluihin.

Lasku on lankeamassa kuntien veronmaksajille. Sanna Marinin johtaman hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen saakka, jolloin toisen asteen opiskelusta tulee kaikille opiskelijoille maksutonta mukaan lukien oppimateriaalit ja työvälineet.

Ainakin Mänttä-Vilppulan lukio on jo käynyt alustavia neuvotteluja Finest Future-yhtiön kanssa Vietnamista ja muualta Aasiasta tuotavien opiskelijoiden haalimisesta Suomeen.

Hankkeen pilottivaiheessa vuosina 2021-2022 Mäntän lukioon olisi alustavasti tulossa yhteensä ainakin 10 opiskelijaa Vietnamista ja Uzbekistanista. Hankkeen vakiintuessa seuraavina lukuvuosina opiskelijamäärää olisi tarkoitus kasvattaa. Jokaisesta Suomeen tulevasta opiskelijasta lukio siis joutuisi maksamaan vuodessa 1 000 euroa Finest Future -yhtiölle. Kaikki opiskelijoista kertyvät kustannukset puolestaan lankeavat veronmaksajien vastuulle.

Finest Future on tehnyt tarjouksia useille muillekin oppilaitoksille. Esimerkiksi Vironlahden lukiolle yhtiö on esittänyt tarjouksen pilottihankesopimuksesta, jossa 20 uzbekistanilaista opiskelijaa aloittaisi opinnot Vironlahden lukiossa elokuussa 2021.

Suomen Uutiset kysyi aasialaisten opiskelijoiden haalimisesta sekä hankkeen veronmaksajille lankeavista kustannuksista Mäntän lukion rehtorilta Petri Haapakoskelta, mutta hän ei halunnut kommentoida asiaa.

Veronmaksajat kustantavat ikiliikkujan

Perussuomalaisten kansanedustaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu Mari Rantanen tyrmää Vesterbackan yhtiön hankkeen Facebook-kirjoituksessaan.

Rantanen toteaa, että Vesterbacka on onnistunut löytämään ikiliikkujan, tosin veronmaksajien kustantamana.

– On kyllä erikoinen tapa paikata opiskelijapulaa tilanteessa jossa oppivelvollisuuden pidentämisen kustannukset kaatuvat kunnille. Plus kaikki muu. On myös huomattava, että alaikäisellä on oikeus saada perheensä tänne, Rantanen kirjoittaa.

Suomen Uutisten tavoittama Rantanen sanoo pitävänsä aasialaisten opiskelijoiden haalimista Suomeen moraalisesti ja eettisesti erittäin arveluttavana. Rantanen ei näe järkeä siinä, että kunnat ostaisivat ihmisiä yksityiseltä yritykseltä pyrkien hyötymään heistä taloudellisesti valtionosuuksien muodossa.

– Miten voi olla mahdollista, että yksityinen yritys haalii maailmalta alaikäisiä ihmisiä, joita sitten ollaan myymässä kunnille, jotta veronmaksajat maksavat tulijoiden kulut. Kunnat vielä olisivat tässä mukana taloudellisin perustein, Rantanen ihmettelee.

Maksutaakka jo ennestään raskas

Hän huomauttaa, että koronan ja EU-vastuiden vuoksi veronmaksajien taakka on muutenkin käymässä entistä raskaammaksi.

– Jos tällainen bisnes lähtee nyt pyörimään, kuinka paljon muita tulokkaita näille markkinoille sitten on tulossa. Suomi on muutenkin jo taloudellisissa vaikeuksissa. Tulevaisuudessa niukat resurssit tulee käyttää suomalaisten hyväksi.