Purra: Oppivelvollisuuden pidentäminen on tulonsiirto hyväosaisille ja koulutusleikkaus

Eduskunta aloitti tänään keskiviikkona ensi vuoden budjetin käsittelyn. Oppivelvollisuusiän laajentaminen ja niin sanottu maksuton toinen aste on hallituksen suurhanke. Kuten istunnossa kuultiin, hallitus pitää sitä työllisyystoimena.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra on usein esittänyt kritiikkiä hanketta kohtaan. Purran mukaan se ei tule korjaamaan asioita, joita se väittää korjaavansa. Tällä hetkelläkään ongelma ei ole siinä, ettei toiselle asteella siirryttäisi, vaan siinä, että siellä, lähinnä ammatillisen koulutuksen puolella, ei pysytä.

– Hallitus väittää, että kyseessä on työllisyystoimi ja sanoo, että tavoite on 2060-luvulla. Huomauttaisin, että nykykoulussa on käynnissä useita prosesseja, jotka tekevät täysin tyhjäksi tämän kalliin oppivelvollisuusnäpertelyn, joka ei siis tule vaikuttamaan positiivisesti sen paremmin työllisyyteen, osaamiseen, oppimiseen kuin hyvinvointiinkaan, Purra sanoi.

Oppimistulokset laskussa, kouluissa ongelmia

Purra muistuttaa, että suomalaisten oppimistulokset ovat huolestuttavasti laskussa. Erot koulujen ja sukupuolien välillä kasvavat.

– Voidaan puhua jopa luokkayhteiskunnasta kouluissa, kun erot Suomen eri alueiden ja toisaalta kaupunkien sisällä ovat niin suuret. Kaupunkialueilla suurin tekijä on maahanmuutto, Purra huomauttaa.

– Peruskoulusta pääsee pois käytännössä luku- ja laskutaidottomia nuoria, joilla saattaa olla merkittäviä elämänhallinnan ongelmia. Tätä huono-osaistumista nimenomaan aktiivisesti edistetään holtittomalla maahanmuuttopolitiikalla. Toisekseen huikentelevaiset ja epäonnistuneet opetussuunnitelmat eriarvoistavat ja asettavat monet oppilaat haasteiden eteen. Keskimäärin pojat ovat paljon huonommassa asemassa kuin tytöt.

Puhelimet häiritsevät oppimista

Purra huomauttaa, että myös opettajan auktoriteetin lasku vaikuttaa koulumaailmassa.

– Sekin kohdistuu nähdäkseni erityisesti poikalapsiin, jotka keskimäärin hyötyisivät tiukemmista rajoista. Lepsulla linjalla ei onnistuta puuttumaan edes kouluväkivaltaan, Purra ihmettelee.

– Neljänneksi nostan esille niin sanotun digiloikan. Puhelimet ja muut laitteet aiheuttavat monissa luokkahuoneissa enemmän ongelmia kuin oppimista. Paluu kynien pariin ja oppimistilanteiden rauhoittaminen digitulvalta auttaisi monia.

Purra muistuttaa, että perussuomalaiset on esittänyt kännykkäkieltoa oppitunneille. Alakoululaisilla puhelinta ei tarvittaisi välitunneillakaan.

Oppivelvollisuushankkeeseen ei ole rahaa

Kouluissa vaikuttavien kielteisten kehityskulkujen ohella Purra keskittyi resursseihin. Hänen mukaansa tuleva laki on kuntia velvoittava, joten ylimääräiset kustannukset lankeavat niille.

– Kunnat eivät tule saamaan riittävästi rahaa suuruudenhullun hankkeen läpiviemiseen, ja tiedämme jo nyt, että kaikkia oppivälineitä ei tulla saamaan. Se, mikä lopulta todennäköisesti kuitenkin joustaa, on henkilökunta ja opetus- ja tukiresurssit. Tällöin kyseessä onkin koulutusleikkaus.

– Ja mitä tulee maksuttomiin oppimateriaaleihin, kyseessä on tulonsiirto hyväosaisille. Oma esikoiseni menee ensi syksynä lukioon, ja mekin saamme ilmaiset kirjat. Onkohan tämä todella järkevää ja tarkoituksenmukaista, Purra hämmästelee.