

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Wihonen: Kunnat helisemässä oppivelvollisuuden pidentämisen kanssa – uudistukseen varatut rahat eivät riitä
Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen kysyy hallitukselta oppivelvollisuusiän pidentäminen ja siitä kunnille aiheutuvista kustannuksista.
Hallitus on linjannut hallitusohjelmassaan, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen. Oppivelvollisuusikä korotetaan kahdeksaantoista ikävuoteen. Lisäksi vahvistetaan ohjausta ja oppilashuollon palveluita sekä peruskoulun mahdollisuuksia tarjota jokaiselle riittävät valmiudet suoriutua toisen asteen koulutuksesta.
Oppivelvollisuuden pidennyksen on tarkoitus astua voimaan vuonna 2021. Lakia on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran niihin oppivelvollisiin, joiden oppivelvollisuus nykyisen lain mukaan päättyy vuonna 2021.
Kuntien talous koetuksella
Suunnitelma on herättänyt opetus- ja kunta-alan ammattilaisissa kysymysmerkkejä ja kritiikkiä on esitetty liian nopeasta toimeenpanosta ja kasvavista kustannuksista.
– Kunta-alalla uudistusten kustannusten arvellaan olevan moninkertaiset hallituksen arvioihin nähden. Epäselvää on, mitä kunnat joutuvat lopulta kustantamaan, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen.
– Esimerkiksi kotikaupunkini Joensuun koulutusjohtaja Olli Kauppinen totesi Talouselämän jutussa, että uudistukseen varatut rahat eivät tule riittämään – ja että pelkästään oppimateriaaleihin menee enemmän rahaa. Lukiossa oppilaat tarvitsevat oman läppärin ja ammattikoulussa oppilaat tarvitsevat alasta riippuen eri työvälineitä. Uudistuksen nopea aikataulu on haasteellinen kunnille, varsinkin korona-aikana, jolloin kuntien tehtävien hoito ja maksukyky ovat koetuksella.
Aputoimet kohdistettava niitä tarvitseville
Opetushallituksen teettämän ja Jyväskylän yliopistolta tilaaman raportin mukaan jo nyt koulupudokkaita on maassa noin 4 000. Tyypillisin aika koulusta jäämiselle on kahdeksannen luokan syksy.
– Ongelmia on siis monella jo yläluokilla. Koulunkäynnin ongelmiin tuleekin puuttua varhain ja kohdentaa aputoimet niitä tarvitseville. On vaikea nähdä miten nykyinen, nopealla aikataululla läpi vietävä suunnitelma estää ketään putoamasta koulusta. Kuntien kustannukset nousevat valtavasti ja uudistus heikentää vain koulujen resursseja, Wihonen muistuttaa.
Wihonen kysyy kirjallisessa kysymyksessään, ovatko koronaepidemia ja sen tuomat taloudelliset ongelmat otettu huomioon oppivelvollisuuden pidentämissuunnitelmissa ja onko huomioitu koronan aiheuttamat ongelmat kuntien talouksille. Wihonen myös tiedustelee, miksi toimia ja rahoitusta ei kohdisteta suoraan koulunkäynnin kanssa vaikeuksissa oleville – ja onko hallitus pohtinut, että kun kuntien taloudellisia velvoitteita lisätään, niin koulujen resurssit vähenevät, jolloin heikennetään kaikkien oppilaiden opiskelun laatua.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Järki mukaan koulutustavoitteisiin

Antikainen: Oppivelvollisuuden pidentäminen kuopattava – lisärahaa tukiopetukseen

Halla-aho: Oppivelvollisuuden pidentämisessä on kyse myös kotouttamis- eli maahanmuuttokustannusten piilottamisesta

Juvonen: Nuoria kannustettava opiskelemaan, mutta ei pakolla

Ranne: Maakuntien päätösvaltaa maankäytössä ei saa kaventaa

Reijonen: Opettajatkin kauhuissaan hallituksen tasapäistävästä oppivelvollisuusuudistuksesta

Rahaa tulee, sanoo hallitus – Purra: Kuntapaketit auttavat hallituspuolueita kuntavaaleissa

Oppivelvollisuusiän nosto eduskuntaan – Purra: Todellisia koulun ja osaamisen ongelmia ei haluta tunnistaa
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää