Kuntien talous on ennätyksellisen heikoissa kantimissa. Vuonna 2019 kolme neljästä Manner-Suomen kunnasta teki negatiivisen tuloksen ja koronaviruksen aiheuttama poikkeustila pahentaa tilannetta entisestään. Erityisen vaikea tilanne on muuttotappiokunnilla, joiden verotulot laskevat ja sote-palveluiden kustannukset kasvavat väestön ikääntyessä.

– Itä-Suomen tilanne on ollut hälyttävä jo vuosia. Maan korkein työttömyys yhdistettynä muuttotappioihin ja väestön ikääntymiseen on omiaan ajamaan pienten kuntien taloutta ahdinkoon. Monilla paikkakunnilla toimeentulo nojaa yhteen isoon työnantajaan, mikä tekee kunnan talouden haavoittuvaiseksi. Esimerkiksi Kiteen sahan sulkeminen oli kova isku paikkakunnalle, joka oli juuri saamassa taloutensa kuntoon korkeasta työttömyydestä huolimatta. Monien kuntien talous oli jo ennestään heikolla pohjalla ja tulojen hupeneminen kiristää taloutta entisestään, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.

Valtion kassa ei ole pohjaton

Poikkeustilasta huolimatta hallitus on ilmoittanut jatkavansa oppivelvollisuusiän noston valmistelua aiemmin päätetyn aikataulun mukaisesti. Kuntaliitto ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ovat huolissaan sekä uudistuksen vaikutuksesta kuntien talouteen että rahoituksen riittävyydestä oppilasmäärien kasvaessa.

Hallitus on luvannut korvata kunnille oppivelvollisuusiän noston aiheuttamat kustannukset, mutta arviot uudistuksen todellisista kuluista vaihtelevat suuresti.

– Koronarajoitusten aiheuttama asiakasmaksujen poisjäänti kurittaa etenkin opetus- ja kulttuurialaa. Valtaosa kunnista hyvitti varhaiskasvatuksen asiakasmaksut lasten siirtyessä kotihoitoon poikkeustilan vuoksi, mikä väistämättä näkyy myös kuntien taloudessa.

– Hallitus on luvannut korvata kunnille oppivelvollisuuden pidentämisen kustannukset, vaikka valtionvelkaa joudutaan kasvattamaan koronan aiheuttamasta taantumasta selviämiseksi. Valtion kassa ei ole pohjaton, eli mistä hallitus aikoo taikoa rahat oppivelvollisuuden pidentämiseen? Antikainen ihmettelee.

Keskeytykset jo nyt ongelma

OAJ on esittänyt huolensa etenkin nivelvaiheen toteutuksesta eli siirtymisestä peruskoulusta toisen asteen koulutukseen. Etenkin oppilaanohjausta ja tukiopetusta tarvitaan aiempaa enemmän, mikäli halutaan välttyä koulupudokkuuden kasvulta. Myös ammattiopetuksen leikkaukset herättävät huolta.

– Koulupudokkuudelta vältytään parhaiten lisäämällä resursseja perusopetukseen, jotta tukea tarvitsevia oppilaita voidaan auttaa aiempaa paremmin. Hädin tuskin peruskoulusta selvinnyt oppilas ei selviä yhtään sen paremmin toisesta asteesta, jos edes perustaidot eivät ole vaadittavalla tasolla. Etenkin ammattikoulutuksessa keskeytykset ovat jo nyt suuri ongelma ja ne tulevat lisääntymään pakollisen toisen asteen vuoksi, mikäli perusopetuksen ongelmia ei saada ensin korjattua. Pakko ei motivoi ketään opiskelemaan, Antikainen painottaa.

Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien opetus- ja kulttuuritoimen asiakasmaksujen kompensointia kunnille poikkeustilan ajalta sekä oppivelvollisuuden pidentämisen hyödyistä ja kunnille aiheutuvista kustannuksista koronaviruksen aiheuttaman taantuman aikana.

SUOMEN UUTISET