Hallintovaliokunta päätti tänään kokouksessaan oppivelvollisuuden laajentamista koskevasta lausunnosta. Valiokunnan perussuomalaiset jättivät siihen eriävän mielipiteen. Asia on edelleen kesken perustuslakivaliokunnassa ja sivistysvaliokunnassa.

– Hallituksen esityksen työllisyyteen, osaamiseen ja oppimiseen liittyvät tavoitteet ovat tietenkin sinänsä kannatettavia. Valitettavasti emme usko, että niitä tullaan uudistuksen myötä kuitenkaan saavuttamaan, varsinkaan kun kouluissa muutenkin on yhä kasvavia haasteita, hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.

Perussuomalaisten mukaan keskeinen ongelma on siinä, että peruskoulu ei enää takaa riittäviä valmiuksia toisen asteen opiskeluun. Seurauksena on osaamisvajeita, toisen asteen tutkinnon keskeyttämisiä ja syrjäytymistä etenkin ammatillisen koulutuksen puolella.

Tilalle osaamistakuu

Perussuomalaiset ovat vaatineet tilalle osaamistakuuta.

– Silloin toiselle asteelle ei päätyisi nuoria, joilla ei ole minkäänlaisia edellytyksiä selvitä siellä, joko taitojensa tai muiden haasteidensa takia. Asiantuntijakuulemisissakin esitetyt ammatillisen koulutuksen keskeyttämisasteet ovat hälyttäviä, eikä näiden taustalla olevia ongelmia ole valitettavasti mahdollista ratkaista oppivelvollisuutta mekaanisesti laajentamalla, toteaa hallintovaliokunnan jäsen Jussi Halla-aho.

– Lisäksi oppivelvollisuuden laajentaminen ja toisen asteen maksuttomuus vaativat niin merkittäviä taloudellisia resursseja, että monet asiantuntijat pelkäävät uudistuksen tarkoittavan esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa olevien ongelmien edelleen kärjistymistä. Hallitus keskittyy näihin selvästi vähemmän kuin olisi syytä, sanoo valiokunnan kolmas perussuomalainen, Mauri Peltokangas.

Perussuomalaisten mielestä ne määrärahat, jotka menevät oppivelvollisuushankkeeseen, pitäisi ohjata perusopetuksen ja sen rakenteiden kehittämiseen, riittävien jatko-opiskeluvalmiuksien hankkimiseen perusopetuksessa, opinto-ohjaukseen sekä opiskeluhuoltoon ja muihin nuorille suunnattuihin sosiaali- ja terveystoimen palveluihin.

– Myös ammatillisen koulutuksen opettaja- ja lähiopetuspulaan ja muihin ongelmiin tulee keskittyä, jos halutaan, että oppivelvollisuuden laajentamisesta olisi hyötyä. Tarkoitushan on, että koulusta pääsisi ulos osaavia nuoria, joita yritykset voivat palkata. Välillä tuntuu, että ammatillisen koulutuksen yleiset tavoitteet ovat jossakin aivan muualla, esimerkiksi kotouttamisessa tai aikuisten opettamisessa, Purra ihmettelee.

Maksuttomuudessakin ongelmia

Toisen asteen maksuttomuuden sijaan asiaa tulisi perussuomalaisten mielestä lähestyä perheiden tarpeiden mukaan kohdennetusti, esimerkiksi tulosidonnaisen oppimateriaalituen kautta. Muussa tapauksessa kyse on jopa tulonsiirrosta hyväosaisille, mitä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena.

– Lisäksi on syytä huomata, että mikäli toisen asteen maksuttomuus toteutuu ilman erityisesti lukiokirjojen hintoihin puuttumista, tulevat hankkeen kokonaiskustannukset entisestään kasvamaan, perussuomalaiset sanovat.

Kustannukset on aliarvioitu

Useat asiantuntijat totesivat valiokunnan kuulemisissa, että hankkeeseen esitetyt resurssit ovat selvästi alimitoitettuja, ja uudistuksesta aiheutuvat todelliset kustannukset tulevat olemaan hallituksen esityksessä arvioitua olennaisesti korkeammat.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan uudistuksen vuotuiset kokonaiskustannukset esimerkiksi Helsingissä tulevat olemaan jopa 40 prosenttia suuremmat kuin hallituksen esityksessä arvioidaan.

– Tämä tietenkin entisestään heikentää mahdollisuuksia saavuttaa hankkeelle asetettuja tavoitteita. Tässä on selvä riski, että jos ja kun uudistus toteutetaan aliresursoituna, kunnat ja koulut joutuvat hakemaan säästöjä muualta, esimerkiksi vähentämällä opetuksen määrää ja tukitoimia sekä kasvattamalla opetusryhmien kokoja. Tällöin kunnianhimoinen koulutusuudistus tarkoittaakin koulutusleikkausta, Purra pelkää.

– Tällaisen hankkeen toteuttaminen ylipäätänsä vallitsevassa talouden kriisitilanteessa ei ole järkevää, kun otetaan huomioon, että monilla kunnilla on ollut vaikeuksia selviytyä lakisääteisistä tehtävistään koulutuspalveluissa jo ennen koronakriisiä.

Kuntien tehtäviä ei pidä lisätä

Perussuomalaisten mielestä olisi parempi keskittyä turvaamaan olemassa olevat palvelut ja niiden rahoitus, ei lisäämään kuntien tehtäviä ja velvoitteita.

– Nykyisessä peruskoulu- ja ammatillisen koulutuksen järjestelmässä todella riittää korjattavaa ilman uusia kunnianhimojakin, valiokunnan perussuomalaiset toteavat.

SUOMEN UUTISET