

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Hallituksen kallis ja tehoton suurhanke etenee – Purra: Tavoite hyvä, keinot väärät
Hallintovaliokunta päätti tänään kokouksessaan oppivelvollisuuden laajentamista koskevasta lausunnosta. Valiokunnan perussuomalaiset jättivät siihen eriävän mielipiteen. Asia on edelleen kesken perustuslakivaliokunnassa ja sivistysvaliokunnassa.
– Hallituksen esityksen työllisyyteen, osaamiseen ja oppimiseen liittyvät tavoitteet ovat tietenkin sinänsä kannatettavia. Valitettavasti emme usko, että niitä tullaan uudistuksen myötä kuitenkaan saavuttamaan, varsinkaan kun kouluissa muutenkin on yhä kasvavia haasteita, hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.
Perussuomalaisten mukaan keskeinen ongelma on siinä, että peruskoulu ei enää takaa riittäviä valmiuksia toisen asteen opiskeluun. Seurauksena on osaamisvajeita, toisen asteen tutkinnon keskeyttämisiä ja syrjäytymistä etenkin ammatillisen koulutuksen puolella.
Tilalle osaamistakuu
Perussuomalaiset ovat vaatineet tilalle osaamistakuuta.
– Silloin toiselle asteelle ei päätyisi nuoria, joilla ei ole minkäänlaisia edellytyksiä selvitä siellä, joko taitojensa tai muiden haasteidensa takia. Asiantuntijakuulemisissakin esitetyt ammatillisen koulutuksen keskeyttämisasteet ovat hälyttäviä, eikä näiden taustalla olevia ongelmia ole valitettavasti mahdollista ratkaista oppivelvollisuutta mekaanisesti laajentamalla, toteaa hallintovaliokunnan jäsen Jussi Halla-aho.
– Lisäksi oppivelvollisuuden laajentaminen ja toisen asteen maksuttomuus vaativat niin merkittäviä taloudellisia resursseja, että monet asiantuntijat pelkäävät uudistuksen tarkoittavan esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa olevien ongelmien edelleen kärjistymistä. Hallitus keskittyy näihin selvästi vähemmän kuin olisi syytä, sanoo valiokunnan kolmas perussuomalainen, Mauri Peltokangas.
Perussuomalaisten mielestä ne määrärahat, jotka menevät oppivelvollisuushankkeeseen, pitäisi ohjata perusopetuksen ja sen rakenteiden kehittämiseen, riittävien jatko-opiskeluvalmiuksien hankkimiseen perusopetuksessa, opinto-ohjaukseen sekä opiskeluhuoltoon ja muihin nuorille suunnattuihin sosiaali- ja terveystoimen palveluihin.
– Myös ammatillisen koulutuksen opettaja- ja lähiopetuspulaan ja muihin ongelmiin tulee keskittyä, jos halutaan, että oppivelvollisuuden laajentamisesta olisi hyötyä. Tarkoitushan on, että koulusta pääsisi ulos osaavia nuoria, joita yritykset voivat palkata. Välillä tuntuu, että ammatillisen koulutuksen yleiset tavoitteet ovat jossakin aivan muualla, esimerkiksi kotouttamisessa tai aikuisten opettamisessa, Purra ihmettelee.
Maksuttomuudessakin ongelmia
Toisen asteen maksuttomuuden sijaan asiaa tulisi perussuomalaisten mielestä lähestyä perheiden tarpeiden mukaan kohdennetusti, esimerkiksi tulosidonnaisen oppimateriaalituen kautta. Muussa tapauksessa kyse on jopa tulonsiirrosta hyväosaisille, mitä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena.
– Lisäksi on syytä huomata, että mikäli toisen asteen maksuttomuus toteutuu ilman erityisesti lukiokirjojen hintoihin puuttumista, tulevat hankkeen kokonaiskustannukset entisestään kasvamaan, perussuomalaiset sanovat.
Kustannukset on aliarvioitu
Useat asiantuntijat totesivat valiokunnan kuulemisissa, että hankkeeseen esitetyt resurssit ovat selvästi alimitoitettuja, ja uudistuksesta aiheutuvat todelliset kustannukset tulevat olemaan hallituksen esityksessä arvioitua olennaisesti korkeammat.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan uudistuksen vuotuiset kokonaiskustannukset esimerkiksi Helsingissä tulevat olemaan jopa 40 prosenttia suuremmat kuin hallituksen esityksessä arvioidaan.
– Tämä tietenkin entisestään heikentää mahdollisuuksia saavuttaa hankkeelle asetettuja tavoitteita. Tässä on selvä riski, että jos ja kun uudistus toteutetaan aliresursoituna, kunnat ja koulut joutuvat hakemaan säästöjä muualta, esimerkiksi vähentämällä opetuksen määrää ja tukitoimia sekä kasvattamalla opetusryhmien kokoja. Tällöin kunnianhimoinen koulutusuudistus tarkoittaakin koulutusleikkausta, Purra pelkää.
– Tällaisen hankkeen toteuttaminen ylipäätänsä vallitsevassa talouden kriisitilanteessa ei ole järkevää, kun otetaan huomioon, että monilla kunnilla on ollut vaikeuksia selviytyä lakisääteisistä tehtävistään koulutuspalveluissa jo ennen koronakriisiä.
Kuntien tehtäviä ei pidä lisätä
Perussuomalaisten mielestä olisi parempi keskittyä turvaamaan olemassa olevat palvelut ja niiden rahoitus, ei lisäämään kuntien tehtäviä ja velvoitteita.
– Nykyisessä peruskoulu- ja ammatillisen koulutuksen järjestelmässä todella riittää korjattavaa ilman uusia kunnianhimojakin, valiokunnan perussuomalaiset toteavat.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- oppivelvollisuuden pidentäminen hallintovaliokunta eriävä mielipide kustannukset palvelut Mauri Peltokangas Riikka Purra Kunnat perussuomalaiset hallitus Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Hallitus siirtää kaiken vastuun tuleville hallituksille – ”Rahaa riittää kyllä jaettavaksi ideologisiin hankkeisiin, mutta vaikuttavat työllisyystoimet puuttuvat”

Purra: Oppivelvollisuuden pidentäminen on tulonsiirto hyväosaisille ja koulutusleikkaus

Reijonen: Opettajatkin kauhuissaan hallituksen tasapäistävästä oppivelvollisuusuudistuksesta

Oppivelvollisuusiän nosto eduskuntaan – Purra: Todellisia koulun ja osaamisen ongelmia ei haluta tunnistaa

Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset: Kouluissa tulee huolehtia suomalaisten tapojen, arvojen ja kulttuurin ylläpitämisestä ja edistämisestä

Antikainen: Oppivelvollisuuden pidentäminen kuopattava – lisärahaa tukiopetukseen

Perussuomalainen Helsingin valtuustoryhmä: Toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta lykättävä

Antikainen: Demarien väitteet oppivelvollisuusiän noston työllisyysvaikutuksista ovat humpuukia

Reijonen huolissaan oppivelvollisuusiän nostamisesta: Elämänhallinnan tai mielenterveyden ongelmia ei korjata koulupakolla
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää