

PS ARKISTO
Antikainen: Demarien väitteet oppivelvollisuusiän noston työllisyysvaikutuksista ovat humpuukia
Keskustelu oppivelvollisuusiän nostosta on käynyt kuumana sekä puolesta että vastaan syksyn mittaan. Keskiviikkona hallintovaliokunnan demarikansanedustajat iskivät lusikkansa soppaan kehumalla uudistuksen työllisyysvaikutuksia siteeraamalla STTK:n laskelmaa, jonka mukaan oppivelvollisuuden pidennys toisi jopa 150 000 uutta työllistä.
– Valtiovarainministeriön arvion mukaan oppivelvollisuusiän noston työllisyysvaikutus on noin 15 000 henkilöä ja sekin toteutuu vasta vuonna 2065. Mistä demarit näitä lukuja oikein taikovat? Edustajien olisi ehkä syytä tutustua oman hallituksena teettämiin laskelmiin sen sijaan että yrittävät myydä laajennettua oppivelvollisuutta kertomalla ministeriön arviot kymmenellä, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee.
Perusopetuksen ongelmat eivät katoa
Useat tahot suhtautuvat kriittisesti oppivelvollisuusiän nostoon, mukaan lukien Kuntaliitto sekä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Suurimpina haasteina nähdään rahoituksen riittävyys sekä perusopetuksessa heikosti pärjänneiden oppilaiden edellytykset selvitä toisen asteen opinnoista.
– Perusopetuksen ongelmat eivät korjaannu oppivelvollisuusiän nostolla. Vihervasemmiston visioimien työllisyyslukujen sijaan saadaan vain lisää keskeytyksiä pakottamalla peruskoulusta hädin tuskin selvinneet oppilaat toiselle asteelle. Pakko ei motivoi ketään opiskelemaan.
– Ammattikoulutus on jo ennestään kriisissä riittämättömän rahoituksen vuoksi eikä opiskelijamäärien nosto paranna tilannetta ollenkaan, Antikainen huomauttaa.
Tulonsiirtoa hyvätuloisten perheille
Oppivelvollisuusiän nostoon koplattu toisen asteen maksuttomuus vaikuttaa negatiivisesti myös resurssien käyttöön.
– Sen sijaan, että hallitus olisi miettinyt, kuinka auttaa koulupudokkaita täsmätoimilla, se päätyi esittämään toisen asteen maksuttomuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa mittavaa tulonsiirtoa hyvätuloisten perheiden lapsille. Samaan aikaan kuitenkin ne, jotka tarvitsisivat perusopetuksessa oppimiseensa erityistä tukea, uhkaavat jäädä ilman apua, kun rahat käytetään lukiolaisten oppikirjoihin. Oppivelvollisuusiän nostoon laitettavat rahat tulisi kohdistaa nimenomaan peruskoulun tilanteen parantamiseen, tämän ovat tuoneet esille monet eri asiantuntijat.
– Miksi opetusministeri Li Andersson valitsi lähes hyödyttömän ideologisen hankkeen sen sijaan, että olisi panostanut oppimisen tukeen ja koulupudokkuuden torjuntaan siellä, missä rahat olisi voitu käyttää tehokkaasti? Antikainen kysyy.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tulonsiirto koulupudokkaat oppivelvollisuuden pidentäminen hyvätuloiset ongelmat perusopetus Sanna Antikainen Li Andersson perussuomalaiset SDP hallitus työllisyys koulutus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Hallitus siirtää kaiken vastuun tuleville hallituksille – ”Rahaa riittää kyllä jaettavaksi ideologisiin hankkeisiin, mutta vaikuttavat työllisyystoimet puuttuvat”

Purra: Oppivelvollisuuden pidentäminen on tulonsiirto hyväosaisille ja koulutusleikkaus

Reijonen: Opettajatkin kauhuissaan hallituksen tasapäistävästä oppivelvollisuusuudistuksesta

Hallituksen kallis ja tehoton suurhanke etenee – Purra: Tavoite hyvä, keinot väärät

Reijonen huolissaan oppivelvollisuusiän nostamisesta: Elämänhallinnan tai mielenterveyden ongelmia ei korjata koulupakolla

Ranne: Hallitus kehuu työllistämistoimiaan tuhottuaan ensin työpaikat

Koskela: Koulutusuudistus asettaa kunnat koville – ”Koulutuspolitiikassa tarvittaisiin suunnanmuutos”

Juuso: Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen lisäys ei kohtele alueita yhdenvertaisesti
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää