Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Rintamäki: Vaasan vaalipiirin alue sai panostuksia tärkeisiin hankkeisiin

Ronkainen tyytyväinen valtiovarainvaliokunnan budjettimietintöön – ”Turvallisuus ja maanpuolustus pidetään kunnossa myös vaikeina aikoina”

Antikainen: Pohjois-Karjalaan merkittäviä panostuksia – liikenneturvallisuus ja ampumaurheilu keskiössä

Rantanen Euroopan neuvostossa: Meillä on velvollisuus suojella kansalaisiamme

Lakivaliokunta torjuu kannabiksen laillistamisen

Vilhelm Junnila: USA ei ole hylkäämässä Eurooppaa, mutta maanosan on vahvistettava itseään

Pirhan aluevaltuustopoliitikot pelaavat pirkanmaalaisten rahoilla – puolueille kohdennetut leikkaukset otetaan asukkaiden ja työntekijöiden palveluista

Segregaatio ei katoa Ruotsista – ongelmalähiöiden määrä ennallaan

Hallitus esittää datakeskusten verotuen poistamista – Koskela: Suomella ei ole varaa automaatiotukiin

Strandman iloitsee esityksestä sudenmetsästyksen sallimiseksi – karhu ja ilves mukana kiintiöissä

Suomalaisten veronmaksajien ei tarvitse jatkossa enää rahoittaa kiinalaisten opiskelijoiden toisen asteen opintoja – keskusta närkästyi

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Maahanmuuttovirasto toteuttaa operaation somalien asuttamilla alueilla – Trump haluaa valheellisilla perusteilla maahan tulleet ulos

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

Antikainen: Savo-Karjalan demarikansanedustajat paljastivat todellisen linjansa – äänestivät sudenmetsästystä vastaan

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Pia Jardi

Suomen islamilaisen neuvoston jäsenellä Pia Jardilla ja imaami Anas Hajjarilla on kummallakin ulosottorekisterissä 11 merkintää. Moskeija-aktiiveille näyttää kertyvän jatkuvasti pysäköintivirhemaksuja tai muita velvoitteita, jotka he jättävät maksamatta ajallaan.

Helsingin suurmoskeijahankkeen tunnetuimmat taustavaikuttajat Pia Jardi sekä Anas Hajjar ovat sotkeneet raha-asiansa. Molemmilla on tapana laiminlyödä velkojaan, jolloin ne menevät ulosottoon.
Molempien velkasotkuja selvitelty käräjillä
Kummallakin on ulosottorekisterissä 11 merkintää. Jardilla on maksamatonta velkaa yhteensä 24 851 euroa. Hajjar on ainakin tällä hetkellä selvinnyt veloistaan. Silti merkinnät laiminlyönneistä jäävät ulosottorekisteriin pitkäksi aikaa.
Molempien velkasotkuja on aiemmin selvitelty käräjäoikeudessa. Tuomioistuimen velkomusasiassa velalliselle langettama tuomio ei silti vielä tarkoita sitä, että velkoja saisi välittömästi suorituksen saatavalleen. Tuomio on kuitenkin ulosottoperuste, jonka nojalla ulosotto voidaan aloittaa. Tietyt julkiset saatavat, kuten verot ja kaupungin määräämät pysäköintivirhemaksut, taas ovat suoraan ulosottokelpoisia ilman tuomioistuimen päätöstä.
Perintätoimistot ja Kansaneläkelaitos Jardin kintereillä
Pia Jardin ulosottorekisteritodistuksessa on kolme sivua. Velkaa hänellä on nyt hieman vähemmän kuin huhtikuussa, jolloin Suomen Uutiset selvitti asiaa edellisen kerran. Keväällä Jardilta perittiin 30 398 euron saatavia. Nyt velkaa on lyhennetty jonkin verran.
Jardin vuositulot ovat 27 795 euroa, joten veloista vapautumiseen kuluu silti aikaa.
Saatavien hakijoina Jardilta on tunnettuja perintäfirmoja kuten Lindorff, Intrum Justitia ja PRA Suomi Oy. Jardin veloista suurin osa, yli 20 000 euroa, onkin merkitty yksityisoikeudelliseksi saatavaksi. Tällöin kyse on yleensä kaupankäyntiin tai jonkin palvelun tilaukseen perustuvan maksun laiminlyönnistä. Velkojien joukossa on myös Kansaneläkelaitos, joka perii Jardilta takaisin 1665 euron etuuksia.
Eräiden Jardin velkojen vireilläolo on päättynyt varattomuusesteeseen tai suppean ulosoton esteeseen. Osassa veloista on kyse melko vähäisistä summista, joten voi ihmetellä, miksi niiden on annettu mennä ulosottoon saakka. Esimerkiksi viime syksynä Jardi jätti maksamatta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle sairaalamaksun, jonka loppusumma oli vain 63 euroa.
Pysäköinninvalvojat tähyilevät Hajjaria
Imaami Anas Hajjarilla on tapana pysäköidä autonsa maksulliselle paikalle, mutta pysäköintilippua hän ei viitsi ostaa. Tämä tiedetään erittäin hyvin Vantaan kaupungin pysäköintivalvonnassa. Melko usein käy sitten niin, että Hajjar löytää maksulapun tuulilasinpyyhkijän alta mutta maksamisesta ei tule mitään. Koska Hajjar ei myöskään reagoi myöhemmin saapuvaan maksumuistutukseen, asia menee ulosottoon.
Hajjarin ulosottorekisterin yhdestätoista merkinnästä jopa yhdeksän on pysäköintivirhemaksuja. Niissä kaikissa on kyse alle sadasta eurosta, mutta summat tietysti nousevat jos ei maksa ajallaan. Hajjar on suorittanut maksut vasta ulosotossa. Tällaisesta viivyttelystä jää merkinnät ulosottorekisteriin.
Vakuutusyhtiö If yritti viime vuonna periä ulosoton kautta Hajjarilta 148 euron vakuutusmaksua, mutta se ei onnistunut. Asian vireilläolo päättyi suppean ulosoton esteeseen.
Hajjar ansaitsee vuodessa 25 990 euroa.
Helsingin ympäristölautakunta piirsi henkselit moskeijalle
Jardi ja Hajjar olivat molemmat näkyvästi puuhaamassa suurmoskeijaa Helsinkiin erilaisten yhdistysviritelmien nimissä. Suurmoskeijalla ja sen yhteyteen suunnitellulla kulttuurikeskuksella oli vetämässä tonttihakemus Helsingin kaupungille.
Rakennushankkeen budjetti olisi ollut tiettävästi 140 miljoonaa euroa. Valtavan moskeijan piti valmistua Helsingin Hanasaareen, mutta toisin kävi. Moskeija kaatui lopullisesti viime viikon torstaina, kun hankkeen taustalla toimivat ryhmittymät ilmoittivat vetävänsä moskeijan tontinvarauksen pois Helsingin kaupunginhallituksen käsittelystä.
Moskeijahanke hylättiin jo aiemmin Helsingin ympäristölautakunnan päätöksellä, jossa esitettiin, että moskeijalle ei varata tonttia. Ympäristölautakunnan hylkäävää päätöstä perusteltiin useilla moskeijaan liittyvillä epävarmuustekijöillä, jotka liittyvät ennen kaikkea rahoitusepäselvyyksiin.
Alun perin Moskeijaa piti käsitellä myös Helsingin kaupunginhallituksessa. Siihen ei ole enää tarvetta.
Varattomien tahojen puuhastelu ei vakuuttanut
Helsingin moskeijahankkeeseen suhtauduttiin jo alun alkaen epäilevästi esimerkiksi siitä syystä, ettei kenelläkään oikein ollut tietoa, mistä rahat moskeijan rakentamiseen tai ylläpitoon lopulta olisivat tulleet.
Taustavaikuttajien ulosottosotkut eivät ainakaan ole lisänneet hankkeen uskottavuutta. Moskeijaa on kritisoitu ja epäilty jopa puoluekentän punavihreällä laidalla.
Esimerkiksi vihreiden kaupunginvaltuutettu Anni Sinnemäki suhtautui aiemmin myönteisesti moskeijan rakentamiseen. Moskeija kuitenkin torpattiin Helsingin ympäristölautakunnassa pitkälti Sinnemäen toimesta.
&#8211; Lautakunnassa esitimme ehdotuksestani, että aluetta moskeijahankkeen jatkoselvittämiseksi ei varattaisi. Muslimit tarvitsevat tiloja, mutta tämä hanke ei ole kestävällä pohjalla, Sinnemäki kirjoitti Twitterissä.
Voima-lehden kustannuspäällikkö, kansalaisjärjestövaikuttaja Tuomas Rantanen taas kirjoitti moskeijasta Facebook-sivullaan.
&#8211; Moskeijahankkeen puuhaorganisaatiot olivat muutamien ihmisten varassa olevia varattomia tahoja, jotka tavoittelivat laajaa palvelutoimintaa täällä asuville sunnimuslimeille, Rantanen kommentoi.
Käytetty turhaan veronmaksajien rahoja
Perussuomalaisten kaupunginvaltuutetun Mari Rantasen mielestä moskeijahankkeella ei olisi muutenkaan ollut minkäänlaisia edellytyksiä. Kaupunkilaiset myös vastustivat hanketta laajasti.
&#8211; Miten sitä moskeijaa edes pyöritettiin vuositolkulla kaupungin virastoissa, kun kaupunkilaisetkaan eivät moskeijaa tänne halua? Tässä on vain käytetty turhaan veronmaksajien rahoja, Rantanen sanoo.
Hän ei usko, että vastaava moskeijahanke enää voisi menestyä missään muuallakaan Suomessa.
&#8211; On vaikea nähdä, että kukaan olisi niin tyhmä, että lähtisi tällaista edistämään.
Tiedot perustuvat asiakirjalähteisiin ja ulosottorekisterin tietoihin 15. 12. 2017.
&nbsp;

Suurmoskeijahankkeen vetäjillä edelleen ulosottosotkuja: Vouti karhuaa Pia Jardilta 24 851 euron velkoja

Islam jakautuu kahteen pääsuuntaukseen: sunnalaisuuteen ja šiialaisuuteen. Viime perjantain <a href="https://www.suomenuutiset.fi/bahrainin-edustaja-kommentoi-suurmoskeijahanketta-katso-tiedotustilaisuus-kokonaisuudessaan-video/">tiedotustilaisuudessa</a> suurmoskeijahanketta edistävältä Pia Jardilta tiedusteltiin, olisiko suurmoskeija myös shiiamuslimien käytössä. Vastaus oli kielteinen.

Perussuomalaisten Riikka Purra tiedusteli: ”Mainittiin, että huomioidaan kaikki [islamin] koulukunnat. Aiemmin näin ei ole ollut. Onko nyt shiiamuslimit otettu mukaan valmistelutyöhön? ”
&#8211; Me olemme valmiita tekemään kaikkien kanssa yhteistyötä, mutta täytyy tehdä selväksi, että tämä on edelleen sunnimoskeija. Yhtä lailla meillä on Suomessa ortodoksikirkko, meillä on katolilainen kirkko ja luterilainen kirkko. Jokaisella on oma kirkkonsa, Pia Jardi vastasi.
Helsingin kaupungin moskeijaa koskevissa valmisteludokumenteissa todetaan sama asia, joskin hieman pidempisanaisemmin. Kaupunkiympäristölautakunnan <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-12-12_Kylk_17_El/141DE541-83D1-C9B2-ADB3-6030E7B00010/Kaupunkiymparistolautakunnan_esitys_kaupunginhalli.html">pohjaesityksessä</a> todetaan:
”Hakijoina toimivat yhdistykset ovat jäsenmäärältään pieniä, eikä hanke siten tällä hetkellä edusta laajaa muslimiyhteisöjen joukkoa. Hakijoiden mukaan hankkeen edistäminen alkuvaiheessa muutoin kuin pienen ydinryhmän toimesta olisi ollut vaikeaa mm. muslimiyhteisöjen hajanaisuudesta johtuen. Hankkeen jatkosuunnittelu tapahtuisi kuitenkin hakijoiden ja varausehtojenkin mukaan laajassa vuorovaikutuksessa eri muslimiyhteisöjen kanssa.”

Suurmoskeijaa ei ole tarkoitettu shiiamuslimeille – Pia Jardi: ”Tämä on sunnimoskeija”

Islamin mukaan koron periminen ja maksaminen lainasta on kiellettyä. Vaikuttaa siltä, että Suomen islamilaisen neuvoston takana hääriviltä Pia Jardilta ja Anas Hajjarilta jää usein myös velan pääoma maksamatta. 

Suomen islamilaisen neuvoston hallituksen jäsenen Pia Jardin ulosottorekisterissä on kuusi sivua. Imaami Anas Hajjarilla velkaa on vähemmän, mutta myös hän jättää laskuja maksamatta.
Neuvosto vakavissa rahavaikeuksissa
Suomen Uutiset kertoi eilen, kuinka Helsingin moskeijahankkeen taustalla toimiva Suomen islamilainen neuvosto on vakavissa rahavaikeuksissa. Yhdistyksellä ei ole minkäänlaista maksukykyä, mutta ulosottovelkaa on lähes 50 000 euroa.
Islamilaisen neuvoston tulonlähteenä ovat julkiset avustukset. Maksamattomien vuokrien takia käräjäoikeus määräsi jo aiemmin yhdistyksen poistumaan toimitiloistaan häädön uhalla.
Myös Suomen islamilaisen neuvoston julkisuudessa tunnetut hahmot, hallituksen jäsen Jardi ja imaami Hajjar ovat sotkeneet omat raha-asiansa. Kummaltakin on peritty ja peritään ulosoton kautta erilaisia velkoja, joiden taustalla on osaksi käräjäoikeuden langettamia tuomioita.
Kela perii etuuksia takaisin
Helsingin suurmoskeijahankkeen näkyvimmäksi puolestapuhujaksi julkisuudessa nousseen Jardin ulosottorekisterissä on kuusi sivua. Velkaa on yhteensä 30 398 euroa. Maksuhäiriöitä on kertynyt useamman vuoden ajalta. Ulosottorekisterin vanhimmat merkinnät ovat vuodelta 2010.
Viime helmikuussa ilmestyneen uusimman merkinnän mukaan Kela perii Jardilta takaisin 844 euron etuuksia.
Jardin ulosottoveloista suurin osa on kirjattu yksityisoikeudelliseksi saatavaksi. Se viittaa yleensä kaupankäyntiin tai jonkin palvelun tilaukseen perustuvan maksun laiminlyöntiin. Tällaista velkaa Jardilta karhutaan yli 25 000 euron edestä.
Parkkikolikot unohtuivat kotiin
Pia Jardi ei useinkaan muista varata mukaansa kolikoita parkkimittaria varten lähtiessään autolla kaupungille asioimaan. Näin on käynyt monta kertaa, ja sen seurauksena Helsingin kaupunki on tuloksetta määrännyt Jardille pysäköintivirhemaksuja. Ne ovat menneet ulosottoon.
Helsingin pysäköintipalvelukeskus ei ole kuitenkaan saanut mitään edes ulosoton kautta, vaan asioiden vireilläolo on päättynyt estetodistukseen.
Sähkölaskukin jäi maksamatta
Jardilla on velkomustuomioita käräjäoikeudessa. Niiden taustalla on ollut esimerkiksi irtaimen kauppaan perustuvaa, maksamatta jäänyttä velkaa. Vuonna 2012 Jardi haastettiin käräjille maksamattoman sähkölaskun vuoksi. Näin kävi, vaikka velkasumma oli vain noin 160 euroa. Sen päälle toki tulivat velan korot ja oikeudenkäyntikulut.
Käräjäoikeuden langettama tuomio ei sinällään takaa, että velkoja saisi välittömästi suorituksen saatavalleen. Tuomio on kuitenkin sellaisenaan käypä ulosottoperuste, joka on voimassa 15-20 vuotta riippuen siitä, onko velkojana luonnollinen henkilö vai yhteisö. Sen jälkeen ulosottoperuste vanhentuu.
Poikkeuksellisesti velkoja voi vielä vaatia ulosottoperusteen määräajan jatkamista, mikäli velallinen on vilpillisesti järjestellyt talousasioitaan velkojien vahingoksi.
Myös kaikki velat vanhenevat erilaisten vanhentumisaikojen mukaisesti. Vanhentuminen on keskeytyneenä ulosottoasian vireilläolon ajan. Verot ja muut julkiset maksut ovat yleensä suoraan ulosottokelpoisia.
Käräjille muutaman satasen vuoksi
Myös Hajjar on jättänyt laskuja maksamatta, joten velkojat ovat ensin joutuneet hakemaan saataviaan kanteella tuomioistuimesta. Osa Hajjarin velkajutuista ei tosin ole johtanut tuomioon sen vuoksi, että velkoja on peruuttanut asian ennen sen käsittelyä.
Tuomioiden ja päätösten perustana olleet velat ovat monesti olleet melko vähäisiä, vain muutamia satasia, joten voi ihmetellä, miksi niiden on annettu mennä käräjäoikeuteen saakka.
Hajjar on muutaman kerran viivytellyt pysäköintivirhemaksujen kanssa ja suorittanut ne vasta ulosottomiehen vaatimuksesta.
Vuokrasuhde katkolla?
Uusimpien verotietojen mukaan Hajjarin vuositulot ovat 25 853 euroa. Sillä elää kohtuullisesti, kun rahaa ei käytä turhuuksiin.
Viime vuonna vakuutusyhtiö If ei kuitenkaan saanut Hajjarilta suoritusta erääntyneelle 148 euron vakuutusmaksulle edes ulosotossa. Tuolloin laskun periminen päättyi estetodistukseen. Vakuutussopimus tuskin on enää voimassa.
Helmikuussa Hajjarin vuokranantaja toimitti käräjäoikeuteen kanteen, jolla Hajjarilta vaaditaan korvauksia sekä vuokrasuhteen purkamista. Asian käsittely on kesken, eivätkä jutun yksityiskohdat ole tiedossa.
Maksuhäiriö pyhiinvaellusbisneksestä
Jardin vuositulot ovat 34 843 euroa, eli hän kuuluu käytännössä suomalaisten suurimman palkkaryhmän yläosaan. Tosin ulosottovelkaakin on melkein saman verran, joten ulosottomiehellä menee vielä pitkään ennen kuin Jardin velat saadaan perittyä.
Jardi on yllättäen mukana myös yritystoiminnassa. Hän on hallituksen jäsen osakeyhtiössä, jonka toimialana on pyhiinvaellusmatkojen järjestäminen Mekkaan.
Yhtiön tilinpäätöstiedot eivät ole saatavilla. Sen sijaan yhtiölle on kirjattu yksi 236 euron maksuhäiriömerkintä. Yllättävää ei ole, että Jardin tapaan myös muut pyhiinvaellusyhtiön vastuuhenkilöt ovat ulosotossa.
Lainasta ei saa periä korkoa
Ulosotto- ja maksuhäiriömerkinnät vaikeuttavat yksilön elämää monella tavalla. Luottokorttia ei saa mistään ja osamaksusopimusten tekeminen on käytännössä poissuljettua. Myös vuokranantajat karsastavat maksuhäiriöitä.
Tosin islaminuskoa tunnustavat henkilöt harvoin edes hakevat lainaa vapailta markkinoilta. Islamin uskonnollisten ohjeistusten mukaan koron periminen ja maksaminen lainasta on kiellettyä. Vaikuttaa siltä, että näissä piireissä jo pelkän velkapääoman lyhentämisestäkään ei usein tule mitään.
Tiedot perustuvat asiakirjalähteisiin ja ulosottorekisterin tietoihin 12.4.2017.

Helsingin moskeijahankkeen vetäjät jättävät omatkin velkansa maksamatta – toisella ulosotossa yli 30 000 euroa